Kariologia
Kariologia eli kovakudos- ja infektiosairaudet[1] on hammaslääketieteellinen tieteenala, joka tutkii karieksen etiologiaa, epidemiologiaa, patogeneesia, diagnostiikkaa, ehkäisyä ja hoitoa. Lisäksi kariologian alaan kuuluu suun ja leukojen infektiosairaudet. Karies on tarttuva bakteerisairaus. Ihmisen suussa elää erittäin runsas bakteerijoukko, joka alkaa muodostua heti synnytyksen jälkeen. Ensimmäiset suun normaaliflooran bakteerit ovat peräisin jo äidin synnytyskanavasta. Syntymän jälkeen lapsi on tekemisissä ympäristön bakteereiden kanssa ja osa niistä asettuu pysyvästi suuonteloon. Varhaislapsuuden olosuhteilla on suuri merkitys sille, tuleeko suun bakteerikannasta terveyttä edistävä vai sairautta aiheuttava. Keskeinen bakteeri karieksen synnyssä on Streptococcus mutans. Lapsi saa sen yleensä tartuntana läheisiltä aikuisilta. Kariologiset tutkimukset ovat osoittaneet kaksi tärkeää seikkaa:
- Mitä enemmän äidillä on mutans bakteereita suussaan, sitä nuorempana se tarttuu lapselle.
- Mitä nuorempana lapsi saa mutans tartunnan, sitä suurempi on hänen kariesriskinsä koko loppuelämän.
Mutans bakteerilla on kyky tuottaa happoa, jonka avulla se liuottaa hampaan pintaa, kiillettä. Tätä ilmiötä kutsutaan demineralisaatioksi. Erityisen suurta hapon tuotto on aterioiden jälkeen, jolloin syntyy ns. happohyökkäys. Happohyökkäyksen voimakkuus on riippuvainen nautitusta ravinnosta. Jalostetut hiilihydraatit, varsinkin sokerit ovat tässä suhteessa erittäin vahingollisia hampaille. Happohyökkäysten välillä sylki pyrkii korjaamaan hampaan pinnan vaurioita. Tätä ilmiötä kutsutaan remineralisaatioksi.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Heinonen Timo: Karieksen hallinta, Idies 2007
- www.idies.fi