Karia HM V

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karia HM V (HKL 1–15)
HM V-luokan raitiovaunu nro 11.
HM V-luokan raitiovaunu nro 11.
Perustiedot
Tyyppi raitiovaunu
Liikennöitsijä HKL
Valmistaja Karia
Lukumäärä 15
Valmistusvuodet 1959
Numerointi 1-15
Istumapaikkoja 31+57
Lempinimi Keppi-Karia
Tekniset tiedot
Huippunopeus 80 km/h
Paino 20 t
Pituus 13 500 mm
Leveys 2 300 mm
Korkeus 3 600 mm
Pyörästö Bo′+Bo′
Pyörän halkaisija 680 mm
Moottori 4× Strömberg GHAU
Moottorin teho 8 × 65 kW

HM V (Helsingin Moottorivaunu, V=Viides sarja) on luokka suomalaisia raitiovaunuja, joita Helsingin kaupungin liikennelaitos (ruots. Helsingfors stads trafikverk) käytti Helsingin raitioliikenteessä. Yhteensä viidestätoista valmistetusta vaunusta kolme on nykyään käyttökelpoisia. Kaikki HM V -luokan raitiovaunut rakensi suomalainen Karia vuonna 1959.[1]

Spårakoff

Luokan raitiovaunujen poistaminen käytöstä alkoi vuonna 1993 vaunuista 5 ja 6. Vuonna 1994 häipyi vaunu 7 ja loput vaunut myöhemmin. Viimeinen vaunu oli 9, jota käytettiin viimeisen kerran linjaliikenteessä 10.12.2010 vuorossa 59 aamupäivällä. Kaikki vaunut on poistettu liikenteestä, yksi (15) muutettiin Spårakoff-nimiseksi liikkuvaksi ravintolaksi[2] ja kaksi muuta vaunua (9 ja 12) on museo- ja tilausajokäytössä.

Suunnittelu ja rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HM V ja Valmetin valmistama lähes identtinen RM 3 olivat viimeisiä Karian ja Valmetin kehittämistä hyvin saman kaltaisista raitiovaunuista Helsingin ja Turun raitiovaunuverkostoja varten.

Helsingissä käytetyt vaunut tilattiin vuonna 1957 Karialta, joka on Suomen Autoteollisuuden tytäryhtiö. Karia vastasi runkojen valmistamisesta ja vaunujen kokoamisesta. Muista komponenteista vastasivat muut Suomen Autoteollisuuden tytäryhtiöt: Sisu vastasi telien rakentamisesta ja Strömberg sähköjärjestelmistä.

Alun perin, kun raitiovaunuissa oli erillinen lipunmyyjä ja ajaja, vaunussa oli 29 istumapaikkaa ja 68 seisomapaikkaa. Ruuhka-aikaan vaunuun kuitenkin mahtui tämän lisäksi vielä 50 matkustajaa. Kun 1970–1980-luvuilla luovuttiin erillisistä lipunmyyjistä, lipunmyyjän paikka korvattiin kahdella tuolilla, jolloin istumapaikkojen määrä nousi 31:een. Tämä laski seisomapaikkojen määrän 57:ään (57 seisomapaikan lisäksi ruuhka-aikana 44 lisää). Spårakoff-vaunussa on 24 istumapaikkaa[2]. Vaunujen rahastajanaitiot poistettiin vuonna 1987.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]