Kari Grandi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kari Grandi on Valion Grandi-pillimehujen markkinoinnissa käytetty kuvitteellinen hahmo. Kari Grandi on aina pukeutunut siirtomaatyyliseen safariasuun ja hellekypärään. Hän seikkailee kulkuvälineinään milloin maastoauto, milloin kameli, lentokone tai kuumailmapallo. Vanhoja seikkailuelokuvia parodioivissa mainoselokuvissa Kari Grandi tyypillisesti pelastaa kauniin naisen kuolemasta janoon autiomaassa tai muussa hankalassa tilanteessa. Hänen aseenaan olivat Grandi-mehupurkit. Mainosten lopussa kuultiin alkuvuosina Risto Mäkelän lausumana:[1]

Hän on kaikkien janoisten sankari, aikamme legenda: Kari Grandi!

Kari Grandi -hahmon ideoi 1970-luvulla Storyfilmi-mainoselokuvayhtiössä työskennellyt ohjaaja-muusikko Juha Tapaninen. Hän otti yhteyttä tuolloin Hullujussi-yhtyeessä soittaneeseen ja Viktor Kalborrekina tunnetuksi tulleeseen Eeki Mantereeseen, ja miehet alkoivat kehitellä hahmoa yhdessä. Nimi syntyi mukaelmana sankariroolien näyttelijän Cary Grantin nimestä. Mantereen yhteistyö Valion kanssa kuitenkin päättyi, kun hän sai kielteistä julkisuutta rattijuopumustapauksestaan.[1] Eeki Mantereen jälkeen Kari Grandina on esiintynyt Sami Kojonen.[2]

Kari Grandi äänilevyillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Viktor Kalborrek: Kari Grandi janoisten sankari / Pippuripuu (1979, Gold Disc GDS 228)
  • Gary Grandi & Janoiset Ystävät: Rokkia ja romantiikkaa - hyppysellinen politiikkaa (1999, Janoiset ystävät GGCD-9902)
  • Sami Kojonen: Kari Grandi & Janonsammuttajat, CD-maksisingle (1999, LPTCD-1)

Muussa mediassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tieteiselokuvassa Star Wreck: In the Pirkinning esiintyy hahmo nimeltä Mikhail Karigrandi (parodia sekä Kari Grandista että Babylon 5:n Garibaldista), joka kuvailee itseään sanoilla ”Kaikkien janoisten sankari. Aikamme legenda.”

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Erkki Kivi – suomalaisen mainoselokuvan legendoja, Elokuvauutiset 7.4.2014. Viitattu 27.4.2014.
  2. Aija Pirinen: Kari Grandi muutti Savoon, Kuopion Kaupunkilehti 6.8.2011 s. 4. Viitattu 27.4.2014.