Karhuntappajan ritarikunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ritarikunnan suurristin rintatähti.
Ritarikunnan kunniamerkkinauha.

Karhuntappajan ritarikunta alias Lāčplēsis-ritarikunta (latv. Lāčplēša Kara ordenis) on Latvian korkein kunniamerkki, joka perustettiin 11. marraskuuta 1919. Aloitteen ritarikunnan perustamisesta teki silloinen Latvian armeijan ylipäällikkö Janis Balodis. Ritarikunnan ensimmäiset kunniamerkit jaettiin marraskuussa 1920, jolloin presidentti Jānis Čakste luovutti merkit. Viimeisen kerran ritarikunnan kunniamerkeillä palkittiin vuonna 1928. Sen jälkeen ritarikunnan kunniamerkkejä ei ole myönnetty. Latvian itsenäistyessä uudelleen Neuvostoliiton miehityksen jälkeen vuonna 1991 Karhuntappajan ritarikuntaa ei perustettu uudelleen.[1]

Ritarikunta oli sotilasritarikunta ja sen kunniamerkkejä myönnettiin latvialaisille sotilaallisista ansioista sekä ulkomaalaisille, jotka olivat osallistuneet Latvian vapaustaisteluun tai edesauttaneet Latvian tasavallan perustamista. Ritarikunnan kunniamerkkien haltijoilla oli Latvian tasavallassa omat etunsa. Heillä oli oikeus kantaa univormua sotilaspalvelusajan ulkopuolella, heillä oli oikeus ilmaiseen terveydenhuoltoon ja oikeus pidempiin lomiin kuin muilla. Lisäksi ritarikunnan kunniamerkin haltija sai aina hautajaiset sotilaallisin kunnianosoituksin. [2]

Ritarikunnassa oli kolme luokkaa ja se voitiin myöntää vain sodan ajan ansioista.[3]

Ritarikunnan kunniamerkit suunnitteli latvialainen J. Liberts. Ritarikunnan merkki oli valkoiseksi emaloitu tyylitelty hakaristi (swastika), jonka reunoissa oli punainen ja kultainen juova. Merkin keskuskuvioon oli kuvattuna latvialaiseen kansantarustoon perustuva karhuntappaja Lacplesis taistelemassa karhun kanssa. Ristiin oli kiinnitettnä myös poikittain olevat miekat. Kunniamerkin keskuskuvion kääntöpuolella oli teksti 11. marraskuuta 1919 ja ristin sakaroihin oli kaiverrettu teksti "Par Latviju" (Latvian puolesta).[4]

Ensimmäisen luokan kunniamerkki eli suurristi myönnettiin seuraaville 11 henkilölle: kenraali Janis Balodis, kenraali Krišjānis Berķis, eversti Fridrihs Briedis, eversti Oskars Kaplaks, kenraali Johan Laidoner (Viro), marsalkka Józef Piłsudski (Puola), marsalkka Ferdinand Foch (Ranska), kuningas Viktor Emanuel III (Italia), pääministeri Benito Mussolini (Italia) ja kuningas Albert I (Belgia). [5]

Ritarikunnan toisen luokan kunniamerkki myönnettiin 61 henkilölle, joista latvialaisia oli 18 ja ulkomaalaisia 43. Kolmannen luokan merkki myönnettiin 2072 henkilölle, joista ulkomaalaisia oli 271.[6]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Latvian presidentin kotisivut
  2. Latvian presidentin kotisivut
  3. Tetri 1998: 198.
  4. Latvian presidentin kotisivut
  5. Latvian presidentin kotisivut
  6. Latvian presidentin kotisivut