Karhu 3

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Karhu 3
Kuvaus
Tyyppi omatekoinen "urheilukone"
Miehistö 2
Ensilento huhtikuussa 1928
Valmistaja/suunnittelija Veljekset Karhumäki
Tietoja
Kärkiväli noin 11 m
Voimanlähde
Moottori Aluksi saksalainen Hermann Haacke HFM 2a, sitten Karhu 2:n Vulpine

Karhu 3 oli Karhumäen veljesten kolmas itserakentama lentokone. Kone rakennettiin Karhu 2:n tuhouduttua joulukuun 1927 ja maaliskuun 1928 välisenä aikana Karhumäen navetan yläkerrassa. Koneen rakentamiseen osallistui Karhumäen veljesten lisäksi ensimmäinen Karhumäkien palkattu työntekijä, Veikko Ahola. Karhu 3 valmistui Karhu 2:n pohjalta, joskin tämän heikkoukset pyrittiin välttämään.

Kone oli kaksipaikkainen, vapaastikantava puinen alataso. Kone oli paljon Karhu 2:ta kestävämpi rakenteensa puolesta. Ohjaaja ja matkustaja istuivat peräkkäin samassa tilassa, molemmilla oli ohjainlaitteet. Koneen runko oli tummanpunainen ja siivet hopeanhohtoiset, peräsimessä oli ensimmäistä kertaa tunnus, "K3". Karhu 3 oli ensimmäinen Karhumäen veljesten lentokone, jossa käytettiin laskutelineissä suksien lisäksi myös pyöriä kesäkäyttöä ajatellen.

Karhu 3 lensi ensilentonsa huhtikuun alussa 1928 ja jo 14. huhtikuuta 1928 paluulennolta Kuhmoisista Haacke-moottori rikkoontui sylinterin irrottua. Moottori vaihdettiin Karhu 2:n Vulpine-moottoriin. Kone myytiin jo huhtikuussa 1928 Keljon lentokerholle, joskin Karhumäen veljeksillä oli siihen käyttöoikeus pitkän maksuohjelman ja kerhon jäsenyyden takia. Keljon lentokerho päätti myydä koneen tammikuussa 1930 yksityiselle ostajalle, joka opetellessaan lentämistä rikkoi koneen ennen kaupan toteutumista.

Karhu 3 -koneella suoritettiin monipuolista lentotoimintaa: esittely- ja yleisölentoja, matkalentoja, lennonopetusta, Karhumäen veljeksille tärkeitä ilmavalokuvauksia ja jopa yölentoja. Karhu 3 -koneella lennettiin yhteensä toistasataa lentoa, kokonaislentotuntien ollessa noin 50.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ismo Tervonen: Veljekset Karhumäki Suomen ilmailun pioneereina 1924-1956, Apali Oy 2002, ISBN 952-5026-25-6
  • Rauni Valtonen: Karhumäet Keljossa - Keskisuomalaista siviili-ilmailua 1925-1939, Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 1, Gummerus Kirjapaino Oy, ISBN 951-95688-0-8

samasta aiheesta lisää

  • Ismo Tervonen: KAR-AIR tilauslentoliikenteen edelläkävijänä 1957-1980, Apali Oy 2004, ISBN 952-5026-40-X
  • Ismo Tervonen: KARAIR matkustajalentoliikenteen perinteiden vaalijana 1980-1996, Apali Oy 2007, ISBN 978-952-5026-64-1

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]