Karenssi
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Kaipaa kunnollista lähteistystä. Lähteet hävinneet/korjattava |
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Karenssi on korvaukseton määräaika, jonka kuluessa ei makseta etuuksia, joihin saaja normaalisti olisi oikeutettu. Karenssia käytetään tukien leikkaamiseen, minkä tarkoituksena on taloudellisen sanktion tuottaminen, millä pyritään rankaisemaan[1] etuuden saajaa siitä, ettei hän virkamiehen mielestä ole noudattanut lain päämäärää.
Karenssia karenssin nimisenä käytetään Suomessa työttömyyskorvauksien yhteydessä, jossa pisimmät karenssit vastaavat kahden kuukauden, 60 päivän, tuloja eli joissain tapauksissa 1/6 vuosituloista.
Karenssin perusteena on työttömyysturvalain mukainen työvoimapoliittinen lausunto, jonka antaa työ- ja elinkeinotoimiston työvoimalautakunta. Työvoimapoliittisesta lausunnosta ei saa työttömyysturvalain mukaan valittaa, mutta sen perusteella tehdystä päätöksestä saa valittaa sitten, kun päätös on annettu. EU pakotti Suomea muuttamaan karenssilainsäädäntöä, koska muissakaan EU-maissa ei ole karenssia ja Suomen karenssiohjeet olivat liian tiukkoja.
Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö ry julkaisee lehteä Karenssisanomat.
Karenssityypit Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Erokarenssit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Erokarenssi tarkoittaa työstä, koulutuksesta tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä eroamista. Erokarensseja voivat olla
Työvoimapoliittinen koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- koulutuksesta omasta syystä eroaminen 8§
- osoitetusta koulutuksesta omasta syystä eroaminen 8§, josta langetetaan kahden kuukauden karenssi
Työ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- työstä ilman pätevää syytä eroaminen 9§, josta langetetaan yhden tai kolmen kuukauden karenssi
- itse aiheutettu työsuhteen päättyminen 9§, josta langetetaan yhden tai kolmen kuukauden karenssi
Kieltäytymiskarenssit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työvoimapoliittinen koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- toistuva koulutuksesta kieltäytyminen 11§
- osoitetusta koulutuksesta kieltäytyminen 8§, josta langetetaan kahden kuukauden karenssi
- ilman pätevää syytä koulutuksesta kieltäytyminen 8§
Työ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- omasta menettelystä aiheutunut työsopimuksen syntymättä jääminen 9§, josta langetetaan yhden tai kahden kuukauden karenssi
- toistuva työstä kieltäytyminen 11§
- osoitetusta työstä kieltäytyminen 7§, josta langetetaan yhden tai kahden kuukauden karenssi
- osoitetusta työstä kieltäytyminen 11§
Kuntouttava työtoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- kieltäytyminen toistuvasti työkyvyn ja työkunnon selvittämiseen pyrkivistä toimenpiteistä 9§, kahden kuukauden karenssi [2]
Uusi irtisanomislaki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joulukuussa 2018 uutisoitiin, että uudessa irtisanomislaissa työntekijän irtisanomisesta saisi työntekijä 60 päivän karenssin ja irtisanoutumisesta 90 päivän karenssin. Tämä tarkoittaisi että irtisanoutuminen on moitittavampaa kuin irtisanotuksi joutuminen.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://pre20031103.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/karenssi/2tyottomyysturvan.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://pre20031103.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/karenssi2/tyottomyysturva.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/266366-irtisanomislain-erikoinen-seuraus-valiokunta-potkuista-60-paivan-karenssi