Karbogeenikaasu
Karbogeenikaasu on sekoitus hiilidioksidia ja happea. Karbogeenikaasun keksi Ladislas Meduna, unkarilaissyntyinen neurologi ja neuropatologi. Medunan alkuperäinen suhde oli 30 % hiilidioksidia ja 70 % happea mutta karbogeenikaasulla voidaan viitata mihin tahansa sekoitussuhteeseen näitä kahta kaasua.[1][2]
Toimintamekanismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karbogeenikaasua hengitettäessä veren hiilidioksidipitoisuus nousee. Tämä aiheuttaa kokemuksen tukehtumisesta, koska aivot tulkitsevat hiilidioksidin määrän nousun happitason laskuna,[3] kuten luonnollisessa tukehtumisessa tapahtuisi. Karbogeenikaasua hengitettäsessä keho reagoi kuin se ei saisi tarpeeksi happea: hengitys kiihtyy ja syventyy, pulssi kiihtyy ja solut vapauttavat alkaalisia puskuriaineita poistaakseen hiilidioksidia verenkierrosta.
Käyttö psykoterapiassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karbogeenikaasua käytettiin psykologiassa ja psykedeeliterapiassa selvitettäessä miten potilas reagoi muuntuneeseen tajunnan tilaan tai tunteeseen siitä että menettää kontrollin.[4] Yksilöille, jotka reagoivat karbogeenikaasuun negatiivisesti, ei yleensä annettu muita psykoterapeuttisia aineita. Meduna antoi potilailleen karbogeenikaasua tuottaakseen heille tajunnan tilan, jossa he pystyivät Medunan avustuksella purkamaan ja käsittelemään neuroosinsa. Karbogeenikaasun sanotaan tuovan esiin alitajunnasta tukahdetettuja asioita niin että niiden uudelleen kokeminen vie ne mennessään.[3]
Eräs potilas kertoi kokemuksestaan: "Toisen henkäyksen jälkeen tuli värisyöksy, ensin hallitseva kerros kaunista ruusun punaa, sitten seurasi kirkkaiden värien ja mallien kerroksia, toiset geometrisiä, toiset siroja ja viehättäviä. Sitten värit erosivat; sieluni erosi ruumistani, kuin sitä olisi vedetty pois maan päältä ylöspäin, jossa se tavoitti yhteyden suurempaan Henkeen, mikä tuotti merkittävän, uudenlaisen rentoutumisen ja syvällisen turvan tunteen.[5]
Karbogeenia käytetään terapiassa enää harvoin.
Muu käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karbogeenikaasua, jossa sekoitussuhde on 95 % happea ja 5 % hiilidioksidia, voidaan käyttää osana verkkokalvon valtimon sulkeutuman alkuhoitoa.
Karbogeenikaasua käytetään biologiassa tutkittaessa in vivo hapen ja hiilidioksidin kulkeutumista.[6]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Prisman E, Slessarev M, Azami T, Nayot D, Milosevic M, and Fisher J. (2007). Modified oxygen mask to induce target levels of hyperoxia and hypercarbia during radiotherapy: a more effective alternative to carbogen. International Journal of Radiation Biology. Jul;83(7):457–62.
- ↑ Erowid Carbogen Vault: Basics
- ↑ a b Walsh, Roger N. (2005). Higher Wisdom: Eminent Elders Explore the Continuing Impact of Psychedelics. State University of New York Press, 57–58; 98. ISBN 0791465179.
- ↑ Markoff, John (2005). What the Dormouse Said. Penguin, 25, 62. ISBN 0-670-03382-0.
- ↑ Meduna, Ladislas J. (1950). Carbon Dioxide Therapy. Charles Thomas.
- ↑ Arnold JF, Kotas M, Fidler F, Pracht ED, Flentje M, Jakob PM. (2007). Quantitative regional oxygen transfer imaging of the human lung. Journal of Magnetic Resonance Imaging. Aug 8;26(3):637–645