Kapusiiniapinat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kapusiiniapinat
Kapusiiniapina (Cebus capucinus)
Kapusiiniapina (Cebus capucinus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Kädelliset Primates
Alalahko: Haplorrhini
Heimo: Kierteishäntäapinat Cebidae
Alaheimo: Cebinae
Suku: Kapusiiniapinat
Cebus
Erxleben, 1777
Lajit
Cebus albifrons (valko-otsakapusiiniapina)

Cebus apella (töyhtökapusiiniapina)
Cebus capucinus (kapusiiniapina)
Cebus kaapori
Cebus libidinosus
Cebus nigritus
Cebus olivaceus (itkijäkapusiiniapina)
Cebus xanthosternos
[1] [2]

Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kapusiiniapinat Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kapusiiniapinat Commonsissa

Kapusiiniapinat (Cebus) ovat kierteishäntäapinoiden heimoon kuuluva suku Keski- ja Etelä-Amerikassa eläviä uuden maailman apinoita. Kapusiiniapinat ovat alaheimonsa (Cebinae) ainoa suku. Ne ovat saaneet nimensä kapusiini-munkkiveljeskunnan mukaan.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kapusiiniapinat ovat keskikokoisia, lyhytkarvaisia, pituudeltaan 30–56 cm, ja niiden häntä on suurin piirtein yhtä pitkä kuin muu ruumis. Kapusiiniapinat painavat noin 2,5–5 kg[3]. Niiden häntä on kokonaan karvainen, mutta silti kätevä apuväline. Väritykseltään kapusiiniapinoiden ruumis, kädet, jalat ja häntä ovat tummia (ruskeita tai mustia), kun taas naama, kurkku ja rintakehä ovat vaaleita. Päälaella niillä on musta "myssy". Väritys vaihtelee lajeittain ja yksilöittäin.

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kapusiiniapinoita esiintyy Keski- ja Etelä-Amerikasta.

Kapusiiniapinat viettävät suurimman osan ajastaan puissa, mutta ne käyvät myös maassa. Ne etsivät aktiivisesti ravintoa päivisin, lukuun ottamatta pientä torkkuhetkeä keskipäivällä, ja nukkuvat öisin puussa.

Kapusiiniapinoiden luontaisia vihollisia ovat esimerkiksi suuret haukat, kissaeläimet ja käärmeet.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kapusiiniapinoiden ruokavalio on vaihtelevampi kuin muilla kierteishäntäapinoilla. Ne ovat kaikkiruokaisia ja syövät kasviksia, hedelmiä, pähkinöitä, versoja, hyönteisiä, hämähäkkejä, linnunmunia ja pieniä selkärankaisia. Vesistöjen lähistöllä elävät kapusiiniapinat käyttävät ravintonaan myös rapuja ja simpukoita, joita ne avaavat työkaluina käyttämiensä esineiden avulla.

Lisääntyminen ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kapusiiniapinat elävät 6–40 jäsenen ryhmissä. Naaraat saavat jälkeläisen joka toinen vuosi 160–180 päivän kantoajan jälkeen. Vankeudessa kapusiiniapinat ovat eläneet jopa 45-vuotiaiksi, mutta luonnossa ne elävät noin 15–25-vuotiaiksi.

Kapusiiapinat tunnetaan älykkyydestään ja niitä pidetään uuden maailman apinoista älykkäimpinä. Ne osaavat suunnitella tulevaisuutta, ovat jokseenkin tietoisia itsestään ja osaavat muun muassa avata luonnossa simpukoita ja kovakuorisia hedelmiä ja vastaavia työkaluja apunaan käyttäen. Nuoret kapusiiniapinat oppivat vanhemmilta työkalujen käytön. Vankeudessa kapusiiniapinoiden on havaittu olevan erittäin oppivaisia, ja niitä on menestyksekkäästi opetettu käyttämään monenlaisia työkaluja ja ratkaisemaan ongelmia.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://pin.primate.wisc.edu/factsheets/links/cebus
  2. http://www.fmnh.helsinki.fi/users/haaramo/metazoa/deuterostoma/chordata/synapsida/Eutheria/Primates/Platyrrhini/Cebini.htm
  3. http://web.archive.org/web/20070331222901/http://www.emory.edu/LIVING_LINKS/capuchins/General_animal_info.htm

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Capuchin monkey