Kaprunin junapalo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Turmajuna viikko ennen onnettomuutta

Kaprunin junapalo tapahtui Kitzsteinhornin vuorella Kaprunissa Itävallassa 11. marraskuuta 2000. Onnettomuudessa menehtyi 155 ihmistä ja siitä selvisi hengissä vain 12 ihmistä. Kaikki selvityneet olivat Saksan tai Itävallan kansalaisia. Oikeudessa todettiin, että palo oli lähtenyt lämmityslaitteesta.

Funikulaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kitzststeinhornin funikulaaritunneli otettiin käyttöön vuonna 1974. Se oli laskettelijoiden ahkerassa käytössä ja ennen onnettomuutta tunnelia oli käyttänyt jo liki 22 miljoonaa ihmistä. Itse onnettomuusjuna otettiin käyttöön vuonna 1994. Se kulki vaijerikäyttöisellä rautatiellä jota kutsutaan funikulaariksi, joka on yksi köysiradan tyyppi. Juna kulki 3 300 metriä pitkän tunnelin läpi vuoren huipulle muutamassa minuutissa ja pystyi kerralla kuljettamaan 180 matkustajaa ylös ja yhtä monta alas kahdessa junassa, jotka radan rakenteesta johtuen ohittavat toisensa aina radan puolivälissä.

Onnettomuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juna oltiin valmistettu palamattomista materiaaleista, joten tämänkaltaista onnettomuutta ei osattu odottaa. Turmajunassa ei ollut palovaroitinta eivätkä sen sammuttimet olleet matkustajien ulottuvilla. Onnettomuuden laukeamishetkellä juna sattui olemaan tunneliosuudella, ja junan automaattinen turvajärjestelmä pysäytti junan tunneliin. Tämä loi oivalliset puitteet siihen, mitä tulipalon seurauksena tapahtui. Kalteva, päistään avoin tunneli toimi kuin savupiippu.

Turman muistomerkki sijaitsee Kamrunissa.

Turmajuna oli täpötäynnä ihmisiä, joten junan takaosasta alkunsa saanut palo villitsi pakokauhua, kun ihmiset eivät päässeet pakenemaan liekkejä. Lisäksi matkustamossa ei ollut hätäpuhelimia, joten palo ehti levitä pitkälle junan kuljettajan tietämättä. Junan etupäässä olevassa ohjaamossaan oleva kuljettaja ilmoitti tilanteen tajutessaan ohjaamon hätäpuhelimella hätätilanteesta keskusvalvomoon ja yritti avata junan hydraulisesti toimivia ovia siinä onnistumatta, tulipalon seurauksena avaamiseen tarvittava paine oli kadonnut eivätkä ovet auenneet. Yhtäkkiä myös yhteys keskuksesta turmajunaan katkesi. Tuli oli levinnyt voimakaapeleihin, minkä varassa myös yhteys keskukseen toimi. Lopulta kuljettaja sai ovien lukituksen pois päältä, ja näin ovet saatiin avattua manuaalisesti. Tällä hetkellä osa matkustajista oli jo menettänyt tajuntansa hengittäessään myrkyllisiä kaasuja. Tajuissaan olleet ihmiset lähtivät raivoavaa tulipaloa karkuun tunnelia ylös. He eivät ehtineet edetä pitkälle, kun myös he tuupertuivat tiedottomina maahan, kuljettaja heidän mukanaan. Pian liekit nielaisivat junan ja tunnelissa tiedottomana makaavat matkustajat.

Yhteensä palosta pelastui vain kaksitoista ihmistä eli ne, jotka olivat lähteneet laskeutumaan tunnelia alas, jonne savu ei kulkeutunut. Taas ne, jotka kulkivat ylös tunnelia, eli myrkyllisen savun kanssa samaan suuntaan, löydettiin kuolleina melkein tunnelin suulta. Loput matkustajat paloivat junaan sisälle. Myrkylliset palokaasut saavuttivat myös yläaseman, jonne juna oli matkalla. Suurin osa siellä olijoista oli paennut myrkyllistä savua, mutta kolme ihmistä jäi asemalle menehtyen savumyrkytykseen.

Kuolleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallisuus Kuolleet
 Itävalta 92
 Saksa 37
 Japani 10
 Yhdysvallat 8
 Slovenia 4
 Alankomaat 2
 Yhdistynyt kuningaskunta 1
 Tšekki 1
Yhteensä 155

Henkiinjääneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallisuus Henkiinjääneet
 Saksa 10
 Itävalta 2
Yhteensä 12

Kaprunin hiihtokeskus oli onnettomuuden jälkeen suljettuna 27 päivää.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 47°13′32.26″N, 12°43′14.67″E