Kaphoornari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kaphoornari tarkoittaa merenkulkijaa, joka on kiertänyt Kap Hornin purjealuksella. Tiukasti määritellen kaphoornareiksi hyväksytään vain Kap Hornin purjekauppalaivalla kiertäneet merikapteenit.[1] Kaphoornareilla on ollut kansainvälinen, alkujaan Ranskassa vuonna 1936 perustettu yhdistys A.I.C.H. (Amicale Internationale des Capitaines au Long Cours Cap Hornies). A.I.C.H. lopetettiin vuonna 2003[2] Suomessa on toiminut kansallinen vastaava yhdistys Amicale des Capitaines au Long Cours Cap Hornies Finlandais.

Cap Horn

Suomella on kaphoornareihin liittyen erikoisasema sikäli, että Kap Hornin kiertämiseen kykeneviä purjekauppalaivoja kuului viimeksi ahvenanmaalaisen Gustaf Eriksonin laivastoon. Merikapteenien koulutukseen puolestaan kuului pakollinen harjoittelu purjealuksilla, joten kapteeneiksi aikovat pestautuivat usein Eriksonin aluksiin. Näistä aluksista viimeisinä Kap Hornin kiersivät Pamir ja Passat vuonna 1949.

Suomessa oli toukokuussa 2009 elossa 13 kaphoornaria.[3]

AICH[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AICH:n logo.

AICH eli Association Amicale Internationale des Capitaines au Long-Cours-Cap Horniers (suom. rahtipurjelaivalla ilman konetta Kap Hornin kiertäneiden kapteenien kansanvälinen veljeskunta) oli kansainvälinen merenkulkijoiden järjestö, jonka jäseneksi pääsivät Kap Hornin kiertäneet merikapteenit.[1]

Nelimastoparkki Pommern kiersi Kap Hornin esimerkiksi vuosina 1931, 1932, 1933 ja 1938[4]

Yhdistyksen perusti 1937 ranskalainen merikapteeni Yves Menguy 34 muun perustajajäsenen kanssa Saint-Malossa Ranskassa. Yhdistyksellä oli Suomessa kaksi alaosastoa, Ahvenanmaan osasto ja Suomen osasto. Suomen osasto perustettiin 1965 ja lakkautettiin 2006. Ahvenanmaan osasto on perustettu 3. marraskuuta 1961.[1] Suomen osaston jäsenten elämäkertatietoja on julkaistu teoksessa A.I.C.H. Section Finlandaise, Livre d'Or.

Jäsenillä on erilaisia nimityksiä. Albatrossi on jäsen, joka on kiertänyt Kap Hornin purjelaivan päällikkönä. Muu varsinainen jäsen on Malamok, joka on myöhemmin suorittanut merikapteenintutkinnon. Ylimääräinen jäsen on Cape Pigeon. Ahvenanmaan osastoon kuuluu noin 150 jäsentä, joista 60 on varsinaisia kaphornareita.[1]

Veljeskunta lopetettiin Saint-Malossa 2003. Lopettamispäätös tehtiin Maarianhaminassa Tall Ships Racen yhteydessä 2000 pidetyssä Kap Horn -kongressissa.[1] Toiminta jatkuu kuitenkin monessa maassa kansallisella tasolla.[5]

Ahvenanmaalla on yhdistyksen kunniaksi taiteilija Allan Palmerin veistos Meren vapaus ja veljeys.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • A.I.C.H. Section Finlandaise, Livre d'Or
  • Järäinen, Topi T.: Viimeinen satama. Turku: Turun sanomat, 2006. ISBN 951-9129-64-2.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e A.I.C.H. Vanhat purjelaivat. Viitattu 5.6.2009.
  2. Järäinen 2006, 199.
  3. Kristiina Markkanen: Kap Hornin -purjehtijalle parasta olivat pitkät pasaatituulet (HS 29.5.2009 s. A 4) Artikkelissa haastateltiin kaphoornareita Yngve Sundqvist, Bror Frostell ja Berndt Hilbert
  4. Järäinen 2006, 262-265.
  5. Purjelaivat Viitattu 5.6.2009.