Kapernaum

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kapernaum
Kefar Nahum
כפר נחום‎
Kapernaumin arkeologinen alue ilmasta.
Kapernaumin arkeologinen alue ilmasta.
Sijainti

Kapernaum
Koordinaatit 32°52′51″N, 35°34′31″E
Valtio Israel
Paikkakunta Pohjoinen hallintoalue
Historia
Tyyppi kylä/kaupunki
Huippukausi n. 150-luku eaa.–600-luku jaa.
Kulttuuri antiikki
Valtakunta Hasmonien kuningaskunta
Rooman valtakunta
Bysantin valtakunta
Alue Galilea, Palestiina
Aiheesta muualla

Kapernaum Commonsissa

Kapernaum (hepr. ‏כפר נחום‎, Kefar Nahum, m.kreik. Καφαρναούμ, Kafarnaūm tai Καπερναούμ, Kapernaūm, lat. Capernaum) oli antiikin aikainen kalastajakylä tai kaupunki Galileassa Palestiinassa nykyisen Israelin alueella.[1][2] Sen kukoistuskautta on ollut aika 150-luvulta eaa. 600-luvulle jaa. Kapernaum tunnetaan erityisesti Jeesuksen julkisen toiminnan keskuksena Galileassa. Myös monet apostolit olivat sieltä kotoisin.[3][4]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kapernaum sijaitsi Ala-Galileassa Genesaretinjärven pohjoisrannalla pohjoiseen Tiberiaan kaupungista. Seutu oli Sebulonin ja Naftalin heimojen aluetta.[5] Magdalan kaupunki sijaitsi järven rannalla noin yhdeksän kilometriä Kapernaumista lounaaseen, kun taas etäisyys Tiberiaaseen oli noin 13 kilometriä. Betsaida sijaitsi noin kuusi kilometriä Kapernaumista koilliseen ja Kinneret noin kolme kilometriä länteen. Kaupungin paikka on nykyisen Israelin koillisosissa.

Kapernaumin kautta kulki merkittävä kauppareitti Via Maris eli ”Meren tie”. Josephuksen mukaan kaupungin lähellä oli huomattava lähde, jota jotkut pitivät jopa Niilin alkulähteenä, koska seudulla oli samoja kaloja kuin Aleksandrian lähellä.[1][3][6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaishistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kapernaumin paikalla on ollut asutusta viimeistään varhaisella pronssikaudella 2000-luvulla eaa. Paikalla tuolloin ollut kylä oli Kinneretin kaupungin alaisuudessa. Kaupungin asutushistoriassa on katkos israelilaisella rautakaudella 1200-luvulta 500-luvulle eaa. Paikka asutettiin uudestaan 400-luvulla eaa. Asutus laajeni hellenistisellä kaudella, ja nousi kukoistukseen Hasmonien hallitsijasuvun aikana 100-luvulla eaa., mikä esitetään usein myös kaupungin perustamisen ajankohdaksi. Tämän myötä Kapernaum syrjäytti vähitellen merkityksessä Kinneretin.

Kapernaumin synagogan rauniot (ylhäällä) ja Pietarin talon paikalla oleva Pyhän Pietarin kirkko.
Kapernaumin raunioita.

Kapernaumin nimi tulee heprean sanasta Kefar, 'kylä' sekä nimestä Nahum, eli ”Nahumin kylä”.[3] Keskiaikaisen juutalaisen perinteen mukaan se oli Nahumin hautapaikka. Kaupunkia ei kuitenkaan mainita Vanhassa testamentissa sen myöhäisen syntyhistorian vuoksi.[2]

Roomalainen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kapernaum kasvoi edelleen roomalaisella kaudella ensimmäisen vuosisadan eaa. lopulla ja ensimmäisellä vuosisadalla jaa.[3] Se oli tuolloin Galilean tärkeimpiä kaupunkeja. Kapernaum mainitaan usein Uudessa testamentissa. Sen mukaan kaupungissa oli sotilasasema, minkä vuoksi mainitaan paikallinen centurio eli sadanpäämies,[2][7] sekä tulliasema, joka liittyi sijaintiin Via Mariksen varrella ja rajaseudulla.[2][8] Kaupunkina Kapernaumissa oli myös oma synagoga.[2] Josephuksella kaupungin nimi esiintyy muodoissa Kafarnaūm (Kαφαρναούμ), Kefarnōmē (Κεφαρνώμη) tai Kefarnōkon (Κεφαρνωκόν), kun taas Uusi testamentti käyttää joissakin käsikirjoituksissa nimimuotoa Kafarnaūm ja toisissa muotoa Kapernaūm (Kαπερναούμ).

Jeesus asui Kapernaumissa ainakin jonkin aikaa julkisen toimintansa aikana, opetti kaupungin synagogassa ja teki siellä kristillisen perinteen mukaan myös ihmetekoja. Matteuksen evankeliumissa Kapernaumia kutsutaan jopa Jeesuksen kotikaupungiksi tai ”omaksi kaupungiksi”.[9] Jeesuksen kerrotaan muuttaneen sinne Nasaretista sen jälkeen, kun hän oli selvinnyt kiusauksista erämaassa.[5] Kapernaum oli myös Jeesuksen opetuslasten Pietarin, Jaakobin, Johanneksen ja Andreaan sekä veronkerääjä Matteuksen kotipaikka.[3] Rabbiiniset lähteet vahvistavat, että kaupungissa oli ensimmäisellä vuosisadalla kristillinen, juutalaisten harhaoppisena pitämä seurakunta.[2] Vaikka Jeesus toimikin Kapernaumissa paljon, lopulta hän syytti kaupunkia vähäuskoisuudesta ja kirosi sen epäuskon tähden.[10]

100- ja 200-luvulla Kapernaum oli merkittävä juutalaisen ja rabbiinisen hartauselämän keskus.[2] Laajimmillaan kaupunki on ollut varhaisella bysanttilaisella kaudella 400-luvulla. Sen tuolloiseksi väkiluvuksi on arvioitu noin 1 500.[3]

Myöhempi historia ja kaivaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kapernaum kärsi tuhoja persialaisten hyökkäyksessä 600-luvun alkupuolella sekä arabikaudella, joka alkoi pian tämän jälkeen.[3] Kaupunkia tuhosi myös vuoden 665 maanjäristys.[2]

Kapernaumin rauniot löysi yhdysvaltalainen tutkija Edward Robinson vuonna 1838.[11] Fransiskaanit hankkivat kaupungin alueen haltuunsa vuonna 1894. Alueen arkeologiset kaivaukset on suoritettu pääosin vuosina 1905–1915 ja 1968–1984.[3]

Nykyisessä Kapernaumissa on arkeologisen alueen lisäksi fransiskaaniluostari sekä ortodoksinen Pyhien Apostolien kirkko.[4] Suomessa Kapernaumin mukaan on nimetty Seinäjoen kaupunginosa Kapernaumi.

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kapernaum on laajimmillaan 400-luvulla käsittänyt noin kuuden hehtaarin kokoisen alueen. Tästä on nykyisin kaivettu esiin noin kolmasosa.[3] Kapernaumin cardo maximus -pääkatu kulki pohjois-eteläsuunnassa.[12] Suuri osa kaupungin rakennuksista oli myöhemmän ajan synagogaa lukuun ottamatta tehty paikallisesta tummasta basalttikivestä.[3] Järven rannalta on löydetty jäänteitä kaupungin satamasta.[2]

Synagoga[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kapernaumin synagogan rauniot.

Kapernaumin varhaisempi synagoga oli olemassa ensimmäisen vuosisadan alkupuolella eli Jeesuksen aikana. Se oli Galilean juutalaisten pääsynagoga,[2] ja evankeliumien mukaan Jeesuksen julkisen toiminnan keskus kaupungissa. Jeesus saarnasi synagogassa usein,[13] ja piti siellä muun muassa saarnan ”elämän leivästä”.[14] Jeesus myös paransi paikalla miehen, joka oli saastaisen hengen vallassa,[15] sekä herätti eloon synagogan esimiehen Jairoksen tyttären.[16] Synagogan rakennuttajaksi mainitaan sadanpäämies, jonka palvelijan Jeesus paransi.[17]

Myöhempi synagoga, jonka rauniot paikalla ovat edelleen, rakennettiin Jeesuksen ajan synagogan paikalle myöhäisellä roomalaisella tai varhaisella bysanttilaisella kaudella 300-luvun lopulla. Synagoga oli rakennettu pohjois-eteläsuunnassa, ja sen pituus oli noin 24,4 metriä ja leveys noin 18,7 metriä. Rakennus oli tehty valkoisesta kalkkikivestä, joka oli tuotu seudulle kauempaa.[2][3] Synagogasta on säilynyt yksi kunnostettu kokonainen seinä, muiden seinien alaosaa sekä pylväitä.[4] Rakennuksen kaivaukset suoritettiin vuonna 1905 ja kunnostustyöt vuonna 1926.[2]

Pietarin talo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pietarin talon ja sen paikalle rakennetun oktagonikirkon rauniot nykyisen kirkon alla.

Simon Pietarin talo[18] sijaitsi kristillisen perinteen mukaan pääkadun varrella lähellä järven rantaa.[12] Jeesuksen oletetaan asuneen siellä Kapernaumissa ollessaan.[4] Evankeliumien mukaan Jeesus paransi siellä Pietarin anopin[19] sekä halvaantuneen, joka laskettiin taloon kattoon tehdystä aukosta.[20]

Myöhemmin kristityt kunnioittivat Pietarin kotina paikalla ollutta pohjakaavaltaan lähes neliönmuotoista rakennusta tai huonetta (Insula Sacra). Viimeistään 300-luvulla se oli paikallisen seurakunnan kokoontumispaikkana. Se muutettiin kirkkomaiseksi tilaksi (Domus Ecclesia) ja erotettiin muusta kaupungista muurilla. Kirkon rakennutti Tiberiaan kreivi Joosef. Rakennuksen seinistä on löydetty lukuisia varhaiskristillisiä piirtokirjoituksia kreikaksi, arameaksi, syyriaksi ja latinaksi. Rakennukseen viittaa muun muassa pyhiinvaeltaja Egeria.[2][12]

400-luvun jälkimmäisellä puolella talon paikalle rakennettiin oktagonin eli kahdeksankulmion muotoinen kirkko. Se koostui pienemmästä oktagonista, joka oli suoraan Pietarin talon paikalla, ja sitä ympäröineestä suuremmasta oktagonista. Kirkko tuhoutui persialaisten hyökkäyksessä 600-luvun alussa. Sen raunioiden yläpuolella on nykyisin moderni katolinen fransiskaanien kirkkorakennus, joka vihittiin käyttöön 29. kesäkuuta 1990. Kirkossa on lasinen lattia, jonka läpi näkyvät kirkon alla olevat rauniot.[3][12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Smith, William: ”Capernaum”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m Viro, Voitto: Pyhän maan matkaopas, s. 199–201. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1963.
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l Capernaum Bible Walks. Viitattu 26.3.2019.
  4. ↑ a b c d Capernaum Tourist Israel. Viitattu 26.3.2019.
  5. ↑ a b Matt. 4:13
  6. ↑ Josephus: Juutalaissodan historia 3.10.8.
  7. ↑ Matt. 8:5–13
  8. ↑ Matt. 9:9–13
  9. ↑ Matt. 9:1
  10. ↑ Matt. 11:21–23, Luuk. 10:13–15
  11. ↑ Capernaum-City of Jesus and its Jewish Synagogue Israel Ministry of Foreign Affairs. 26.11.2003. Viitattu 4.2.2018.
  12. ↑ a b c d Pietarin talo, arkeologisen kohteen opastaulu commons.wikimedia.org.
  13. ↑ Luuk. 4:33, Joh. 6:59
  14. ↑ Joh. 6:35–59
  15. ↑ Mark. 1:21–27
  16. ↑ Luuk. 8:41–53
  17. ↑ Luuk. 7:1–10
  18. ↑ Mark. 1:29–32
  19. ↑ Matt. 8:14–16
  20. ↑ Mark. 2:1–12

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kapernaum&oldid=21736163”