Kansallisen tunnustuksen risti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kansallisen tunnustuksen risti

Kansallisen tunnustuksen risti (latv. Atzinības krusts) on historiallisesti katsottuna vanhin Latvian ritarikunnista. Latvialaisena ritarikuntana se perustettiin kuitenkin vasta vuonna 1938 yhdessä Vesthardus-ritarikunnan kanssa. Tällöin Latvian presidentti Karlis Ulmanis antoi perustamista koskevan asetuksen. Ritarikuntaa sanotaan myös Latvian Ansioritarikunnaksi. Ranskaksi ritarikunnan nimi on Croix de la Reconnaissance.

Ritarikunta perustettiin ensimmäisen kerran toukokuussa vuonna 1710 Liepājassa. Perustaja oli Kuurinmaan herttua Friedrich Wilhelm. Hän halusi perustaa ritarikunnan Kuurinmaan jälleenrakentamisen kunniaksi suuren Pohjan sodan jälkeen. Vuonna 1938 ritarikunnan perustamisen taustalla oli Kuurinmaan ja Zemgalen loistokkaan menneisyyden muisto. Vuonna 1938 ritarikunta perustettiin uutena ritarikuntana, ja sen linkki menneeseen Kuurinmaan ritarikuntaan on lähinnä symbolinen. Ritarikunnan toiminta lakkautettiin, kun Neuvostoliitto oli miehittänyt Latvian. Latvian ensimmäisen itsenäisyyden aikana kunniamerkki myönnettiin yli 3 900 henkilölle, joista 21 sai suurristin ja mitaliluokan merkkejä myönnettiin yli 2 100 henkilölle.

Ritarikunta perustettiin uudelleen vuonna 2004 presidentti Vaira Vīķe-Freibergan annettua lakiesityksen Latvian ritarikunnista. Kansallisen tunnustuksen ristin kunniamerkeillä palkitaan esimerkiksi huomattavista palveluksista isänmaan hyväksi politiikan, kulttuurin, tieteen ja urheilun aloilla.

Kunniamerkit suunnitteli kuvanveistäjä Gustavs Šķilters. Ritarikunta jakaantuu viiteen luokkaan: suurristin komentajat (suurristi), suurupseerit (1. luokan komentajamerkki), komentajat (komentajamerkki), upseerit (1. luokan ritarimerkki) ja ritarit (ritarimerkki). Siinä on lisäksi kolme mitaliluokkaa - kultainen, hopeinen ja pronssinen. Ritarikunnan risti on valkoemaloitu maltanristi, jossa on kullatut reunat. Ristin sakarat liittyvät toisiinsa yhteensä kahdeksan pyöreän linkin välityksellä. Ristin keskuskuviossa on suuri valtionvaakuna ja vuosi 1938. Kunniamerkin kääntöpuolella on Kuurinmaan herttuakunnan vaakuna ja vuosi 1710. Ristin kääntöpuolen sakaroissa on ritarikunnan tunnuslause "Pour les honnêtes gens" (Rehellisille ihmisille). Ritarikunnan nauha on väriltään tummanpunainen, ja nauhassa on hopeiset juovat molemmissa ulkoreunoissa.

Suurristi, suurupseerin risti ja komentajan risti ovat kaikki halkaisijaltaan 49 mm. Upseerin ja ritarin ristit ovat halkaisijaltaan 40 mm. Suurristiä kannetaan 110 mm leveässä nauhassa. Naisten nauhan leveys on 75 mm. Suurristin rintatähti on halkaisijaltaan 75 mm ja suurupseerin vastaava tähti on halkaisijaltaan 70 mm. Rintatähti on ritarikuntaristi suuremmassa muodossaan. Suurupseerien ja komentajien nauhanleveys on 32 mm. Upseerit ja ritarit kantavat merkkiään rinnassa 32 mm nauhassa.

Ritarikunnan mitalit ovat halkaisijaltaan 30 mm ja ne kannetaan 32 mm nauhassa. Mitaliin on kuvattu ritarikuntaristi ja kääntöpuolelle kruunu, rengas ja teksti "Ajatuksia ja työtä Latvian hyväksi".

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]