Kansainväliset fysiikkaolympialaiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kansainväliset fysiikkaolympialaiset on alle 20-vuotiaille ei-korkeakouluopiskelijoille tarkoitettu vuosittain järjestettävä fysiikkakilpailu. Jokainen maa saa lähettää kilpailuun yhden viisihenkisen joukkueen. Kilpailussa ei virallisesti tilastoida maiden välisiä eroja, vaan se on yksilökilpailu.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset fysiikkaolympialaiset järjestettiin vuonna 1967, ja Suomi osallistui olympialaisiin ensimmäistä kertaa vuonna 1977. Seuraavat olympialaiset järjestetään vuoden 2013 heinäkuussa Tanskassa. Olympialaiset on järjestetty myös Suomessa, kun ne järjestettiin Helsingissä ja Espoossa vuonna 1992. Olympialaisiin osallistuu noin 80 maata.

Olympialaiset kestävät noin 10 päivää, joiden aikana on sekä teoreettinen että kokeellinen kilpailupäivä. Näiden välillä on yksi lepopäivä. Joukkueiden johtajat kääntävät tehtävät kilpailijoiden äidinkielille kilpailua edeltävinä päivinä. Kilpailijat saavat myös vastata tehtäviin omalla äidinkielellään. Joukkueiden johtajat tarvittaessa selvittävät tehtäviä tarkastaville järjestäjille, mitä kilpailija on paperille kirjoittanut. Teoreettisista tehtävistä voi saada maksimissaan 30 pistettä kokeellisen osion maksimipistemäärän ollessa 20 pistettä.

Fysiikkaolympialaisten kansainvälisen pysyvän komitean sihteerinä toimi vuosina 1999-2007 suomalainen professori Maija Ahtee, joka toimi myös toimeenpanevana presidenttinä vuosina 2007-2008. [1]

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fysiikkaolympialaissa jaetaan palkintoina kulta- hopea- ja pronssimitaleja sekä kunniamainintoja seuraavasti:

  • Kultamitalin saa n. 8% osallistujista
  • Kulta- tai hopeamitalin saa n. 25% osallistujista
  • Kulta- hopea- tai prossimitalin saa n. 50% osallistujista
  • Mitalin tai kunniamaininnan saa n. 67% osallistujista

[2]

Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa Matemaattisten aineiden opettajain liiton järjestämässä valtakunnallisessa fysiikkakilpailussa menestyneille järjestetään jatkovalmennusta, joka koostuu aluksi kirjevalmennustehtävistä. Kirjevalmennuksen perusteella valitaan osallistujat Suomi–Viro-fysiikkamaaotteluun, jossa valitaan Suomen ja Viron joukkueet kansainvälisiin fysiikkaolympialaisiin.

Valintakilpailun perusteella valituille Suomen ja Viron joukkueille järjestetään Suomessa ja Virossa yhteiset valmennusleirit, joilla valmistaudutaan olympialaisten kokeelliseen ja teoreettiseen osuuteen. Suomalaisten osuutena on ollut järjestää kokeellinen valmennus, joka on viime vuosina järjestetty Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella. Virossa on toteutettu puolestaan teoreettinen valmennuskurssi.[3]

Suomi on saanut kilpailusta yhden kultamitalin, jonka voitti Heikki Tuuri vuonna 1982. [1]

Menneet olympialaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Järjestäjä Suomen palkinnot[1]
2013 Tanskan lippu Tanska 1 pronssi (Tomi Mäkinen), 4 kunniamainintaa (Einari Junter, Joonas Latukka, Heikki Timonen, Timo Takala)[4]
2012 Viron lippu Viro 1 hopea (Matias Mannerkoski), 1 pronssi (Iiro Lehto), 3 kunniamainintaa (Tapio Hautamäki, Jyri Maanpää ja Arttu Yli-Sorvari) [5]
2011 Thaimaan lippu Thaimaa 3 pronssia (Alpo Välimaa, Hannu Siikonen, Ossi Tuominen), 2 kunniamainintaa (Henri Ylitie, Arttu Punkkinen)
2010 Kroatian lippu Kroatia 1 hopea (Hannu Siikonen), 2 pronssia (Eemeli Tomberg, Emil Gustafsson), 2 kunniamainintaa (Aku Mustonen, Juho Kahala) [6]
2009 Meksikon lippu Meksiko 2 kunniamainintaa (Juho Kahala, Kristian Laakkonen)
2008 Vietnamin lippu Vietnam 1 hopea (Lari Koponen), 2 kunniamainintaa (Tuomas Tajakka, Riku Hyytiäinen)
2007 Iranin lippu Iran 4 kunniamainintaa (Joonas Ilmavirta, Anton Laitinen, Heikki Mäntysaari, Mikhail Savin)
2006 Singaporen lippu Singapore 2 pronssia (Tuomo Tanttu, Jaakko Uusitalo), 2 kunniamainintaa (Mikael Kuusela, Visa Vesterinen)
2005 Espanjan lippu Espanja 2 kunniamainintaa (Mikko Ervasti, Matti Åstrand)
2004 Etelä-Korean lippu Etelä-Korea 1 pronssi (Sami Kivistö), 3 kunniamainintaa (Jukka Nummipuro, Olli-Pekka Koistinen, Timo Voipio)
2003 Taiwanin lippu Taiwan 1 pronssi (Markus Ojala), 2 kunniamainintaa (Juha Arpiainen, Sami Kivistö)
2002 Indonesian lippu Indonesia 1 kunniamaininta (Olli Pottonen)
2001 Turkin lippu Turkki 3 kunniamainintaa (Fredrik Jansson, Teemu Hynninen, Teemu Murtola)
2000 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Iso-Britannia 1 pronssi (Teppo Jouttenus), 2 kunniamainintaa (Jouni Flyktman, Mikko Lemmetty)
1999 Italian lippu Italia 1 hopea (Matti Järvinen), 2 pronssia (Pekka Marttinen, Hannu Örn)
1998 Islannin lippu Islanti Ei palkintoja
1997 Kanadan lippu Kanada 1 pronssi (Tuomas Lappi), 2 kunniamainintaa (Matti Ohman, Hannu Pulakka)
1996 Norjan lippu Norja 2 kunniamainintaa (Mikael Laitinen, Olli Lehtonen)
1995 Australian lippu Australia 3 kunniamainintaa (Mikko Palmroth, Jukka Zitting, Mika Sillanpää)
1994 Kiinan lippu Kiina 1 kunniamaininta (Jussi Ikäheimo)
1993 Yhdysvaltain lippu USA Ei palkintoja
1992 Suomen lippu Suomi 2 kunniamainintaa (Ville Voipio, Aki Lumme)
1991 Kuuban lippu Kuuba 1 pronssi (Harri Haanpää), 1 kunniamaininta (Harri Lappalainen)
1990 Alankomaiden lippu Alankomaat 1 kunniamaininta (Esa Tarvainen)
1989 Puolan lippu Puola 5 kunniamainintaa (Timo Tarhasaari, Timo Rantalainen, Janne Karimäki, Pekka Heino, Otso Ovaskainen)
1988 Itävallan lippu Itävalta 3 pronssia (Kari Nurmela, Erkki Lanto, Marko Santala), 2 kunniamainintaa (Mikko Laine, Patrik Rautaheimo)
1987 Itä-Saksan lippu Itä-Saksa 2 kunniamainintaa (Jari-Pekka Paalassalo, Panu Lehtovuori)
1986 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Iso-Britannia 1 kunniamaininta (Jorma Laaksonen)
1985 Jugoslavian lippu Jugoslavia 2 kunniamainintaa (Veikko Punkka, Veli-Rekka VIitanen)
1984 Ruotsin lippu Ruotsi 1 kunniamaininta (Jyrki Kivinen)
1983 Romanian lippu Romania 2 kunniamainintaa (Antero Hietamäki, Lauri Pirttiaho)
1982 Länsi-Saksan lippu Länsi-Saksa 1 kulta (Heikki Tuuri), 3 pronssia (Seppo Varho, Terho Norja, Mikko Kanerva), 1 kunniamaininta (Jyrki Lahtonen)
1981 Bulgarian lippu Bulgaria 2 kunniamainintaa (Jaakko Wegelius, Heikki Penttilä)
1980 Ei järjestetty
1979 Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto 1 kunniamaininta (Timo Tuuliniemi)
1978 Ei järjestetty
1977 Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia 1 hopea (Kari Kujansuu), 1 pronssi (Jukka Pekola), 1 kunniamaininta (Seppo Kauntola)
1976  Unkarin lippu Unkari Suomi ei osallistunut
1975 Itä-Saksan lippu Itä-Saksa Suomi ei osallistunut
1974 Puolan lippu Puola Suomi ei osallistunut
1973 Ei järjestetty
1972 Romanian lippu Romania Suomi ei osallistunut
1971 Bulgarian lippu Bulgaria Suomi ei osallistunut
1970 Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto Suomi ei osallistunut
1969 Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia Suomi ei osallistunut
1968 Unkarin lippu Unkari Suomi ei osallistunut
1967 Puolan lippu Puola Suomi ei osallistunut

[1]

Tulevat olympialaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Järjestäjä
2027 Etelä-Korean lippu Etelä-Korea
2026
2025 Kolumbian lippu Kolumbia
2024 Ranskan lippu Ranska
2023 Iranin lippu Iran
2022 Japanin lippu Japani
2021 Indonesian lippu Indonesia
2020 Liettuan lippu Liettua
2019 Israelin lippu Israel
2018 Portugalin lippu Portugali
2017 Moldovan lippu Moldova
2016 Sveitsin lippu Sveitsi ja Liechtensteinin lippu Liechtenstein
2015 Intian lippu Intia
2014 Kazakstanin lippu Kazakstan

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Waldemar Gorzkowski and Ádám Tichy-Rács: List of Winners in 1st – 41st International Physics Olympiads. , 2010. Teoksen verkkoversio (viitattu 28.4.2011). (englanniksi)
  2. International Physics Olympiads Viitattu 6.9.2008. (englanniksi)
  3. Ahtee, M. (2006) Kansainväliset fysiikkaolympialaiset. Dimensio 5/2007, 13–15. ISSN 0782–6648.
  4. Suomelle pronssia Kansainvälisistä fysiikkaolympialaisista Tanskasta 2013
  5. Suomi peittosi muut Pohjoismaat fysiikkaolympialaisissa. yle.fi, Viitattu 24.7.2012.
  6. 41st International Physics Olympiad. Viitattu 27.7.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]