Kannuksenpyörä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomessa koristeena käytetty kannuksenpyörä.
Geometrisesti säännöllinen oktagrammi.
Tämä artikkeli käsittelee kuviota. Kannuspyörä on eräissä lentokoneissa laskutelineen osa.

Kannuksenpyörä eli pykäläristi on kahdeksansakarainen tähti- ja ristikuvio. Kuvio on ollut käytössä useissa kulttuureissa, muun muassa monilla suomalais-ugrilaisilla kansoilla[1]. Suomessa sen yleensä näkee eräissä kuntavaakunoissa, perinteisenä ryijyjen ja muiden käsitöiden koristeena sekä karjalaisen naimattoman naisen perinteisessä päähineessä säppälissä. Eritoten Pohjois-Hämeessä suosittiin kannuksenpyörää ryijyissä[2]. Se on myös muun muassa Udmurtian ja Mordvan tasavaltojen ja võrolaisten lipuissa sekä Karjalan, Udmurtian ja Mordvan tasavaltojen vaakunoissa, joissa se kuvaa aurinkoa. Virossa se tunnetaan nimellä kaheksakand (suom. 'kahdeksankanta') ja Muhu mänd[1]. Võrolaisilla sen nimi on katsakiri tai katsaharo ja katsakand.[3]

Geometrinen nimitys kuviolle on oktagrammi eli kahdeksankanta. Kuvion säännöllisen muodon voi piirtää yhdellä kynänvedolla kahdeksalla janalla nostamatta kynää alustasta.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuten monen muunkin kansanperinteisen kuvion, myös kannuksenpyörän alkuperä on hämärän peitossa. Koptilaiskristittyjen tiedetään käyttäneen kuviota[4] tekstiileissä 600-luvulla.

Suomalais-ugrilaisten kansojen käytössä kannuksenpyörä on monesti merkinnyt aurinkoa. Liettualaisten auseklis on vastaava symboli. Pitsikoristeissa se on tunnettu myös Aunuksen aitana. Norjalaisessa neulontaperinteessä kuvio tunnetaan selbunruusuna, mutta myös latvialaiset pitävät sitä omanaan[4].

Kannuksenpyörä on suomalais-ugrilaisessa mytologiassa ja kansanperinteessä käytetty symboli.
Selbunruusu-neulekuvio.

Kuvion käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalais-ugrilaisissa käsitöissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuviota on käytetty Suomessa muun muassa käsitöiden aiheena, esimerkiksi ryijyissä ja vaatteissa, kuten lapasissa.[5] Mordvalaisilla sitä on käytetty naisten paidoissa ja helminauhoissa.[6][7] Mareilla ja tverinkarjalaisilla sitä on käytetty naisten päähineissä.[8][9] Eesti Rahvakunsti ja Käsitöö Liit (suom. 'Viron kansantaiteen ja käsityön liitto') ylläpitää paikallista kansallista käsityökulttuuria Virossa.[10] Sen kansallispuvuista vastaava alaliitto Eesti rahvarõivad käyttää tunnuksessaan kannuksenpyörää.[11]

Heraldiikassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaakunoita Suomesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lippuja ja vaakunoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muussa käytössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b SUUR LIPULUGU | Jaak Prozes: „Kindlasti võiks soome-ugrilaste ühislipul olla suurem roll!” Maaleht. Viitattu 17.10.2022. (viroksi)
  2. Itse tehty ryijy sopii perinnöksi Kaleva. Viitattu 12.10.2022.
  3. Võrokõisi lipp Võro Selts. Viitattu 28.9.2023.
  4. a b Sarappo, Emma: The Star of Norwegian Knitwear The Atlantic. Viitattu 1.3.2021.
  5. Käsineet; Kintaat finna.fi. Viitattu 25.10.2022.
  6. naisen paita; paita finna.fi. Viitattu 25.10.2022.
  7. koru; kaulakoru; necklace finna.fi. Viitattu 25.10.2022.
  8. naisen päähine; osa päähineestä; päähine finna.fi. Viitattu 25.10.2022.
  9. päähineen etuosa finna.fi. Viitattu 25.10.2022.
  10. Marketing Sharks: Meist - Eesti Rahvakunsti ja Käsitöö Liit Eesti Rahvakunsti ja Käsitöö Liit. Viitattu 6.10.2023. (viroksi)
  11. Tere tulemast Eesti rahvarõivaste veebilehele! rahvaroivad.ee. Viitattu 6.10.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]