Kannonkosken tasoristeysturma
| Kannonkosken tasoristeysturma | |
|---|---|
 Kannonkosken kirkkomaalle pystytetyssä muistokivessä lukee: ”Lapset oli lainassa taivahasta. He viipyivät vain hetken päällä maan…” |
|
| Päivämäärä | 22. helmikuuta 1971 |
| Aika | 8.45 |
| Paikka | Kannonkoski |
| Valtio | Suomi |
| Rataosa | Jyväskylä–Haapajärvi |
| Liikennöitsijä(t) | Valtionrautatiet |
| Sijainti | |
| Turman syy | tasoristeysonnettomuus |
| Tiedot | |
| Junia osallisena | 1 |
| Kuolleita | 6 |
| Loukkaantuneita | 3 |
Kannonkosken tasoristeysturma sattui Kannonkoskella 22. helmikuuta 1971, kun koululaisia kuljettanut pienoisbussi ja ratakuorma-auto törmäsivät toisiinsa. Onnettomuudessa kuoli kuusi iältään 8–15-vuotiasta koululaista.
Onnettomuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ford Transit -pienoisbussi (tilataksi) ajoi maanantaiaamuna Palomäen kylätietä, nykyistä Aatulantietä, pitkin Kannonkosken kirkolle päin. Kyydissä oli kuljettajan lisäksi kahdeksan kirkonkylän kansakoulun, kansalaiskoulun ja keskikoulun oppilasta sekä yhden koululaisen äiti. Sää oli aamulla kello 8.45 aurinkoinen mutta paikoin sumuinen.
Neljän kilometrin päässä Kannonkosken asemalta pohjoiseen Tervapuron kohdalla[1] Palomäen suuntaan johtava kylätie ylittää Jyväskylä–Haapajärvi-radan ennen entistä Piilolan seisaketta eli pysäkkiä. Henkilöliikenne radalla oli lopetettu vuonna 1968, ja säännöllisesti rataa pitkin kulki yksi tavarajuna päivässä. Epäsäännöllisesti rataa käyttivät Valtionrautateiden työkoneet. Onnettomuusaamuna rataa pitkin kulki lumenauraustyössä ollut ratakuorma-auto. Törmäyshetkellä se peruutti nopeudella 50–60 km/h.
Koululaisbussin kuljettaja ajoi joka arkiaamu tietä pitkin radan yli ja oli tottunut siihen, ettei siihen aikaan kulje junia. Auto ajoi hiljaa mutta pysähtymättä radalle. Sen vaihde oli ykkösellä. Ratakuorma-auto antoi äänimerkin ja ehti jarruttaa. Silti se työnsi pienoisbussia 93,5 metriä edellään. Transitin 51-vuotias kuljettaja ja kaksi koululaista sinkoutuivat ulos. Auto romuttui täysin.
Kolme koululaista kuoli onnettomuuspaikalla ja kolme sairaalassa tai matkalla sinne. Kuljettaja ja kyydissä ollut 54-vuotias emäntä loukkaantuivat, samoin kuin yksi jaloistaan jäännöksiin juuttunut koululainen. Vain yksi koululainen selviytyi loukkaantumatta. Koska yksi oppilas oli jäänyt kuumeen takia kotiin, jäi Palomäen suunnalle henkiin kolme koululaista.
Pelastustyöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ratakuorma-autossa ei ollut radiopuhelinta, eivätkä sen kuljettaja ja apumies osanneet etsiä lähintä puhelinta. Kuljettaja juoksi päätielle, jolla hän pysäytti henkilöauton. Sen mukana tieto onnettomuudesta saatiin kirkonkylän kunnanlääkärille. Samalla saatiin hälytettyä myös poliisi ja keskeytettyä rautatieliikenne.
Lääkäri ehti onnettomuuspaikalle noin 25 minuuttia kolarin jälkeen. Lähin ambulanssi oli 33 kilometrin päässä Kivijärvellä. Siksi nopeimmin paikalle saatiin toinen koululaiskuljetuksissa käytetty pienoisbussi. Lääkäri vei kaksi potilasta omalla pakettiautollaan sairaalaan. Osa loukkaantuneista vietiin Kivijärven sairaalaan, vaikeimmin loukkaantuneet Keski-Suomen keskussairaalaan Jyväskylään.
Muita rataonnettomuuksia Kannonkoskella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Räjähdysonnettomuus Saarijärvi–Kannonkoski-ratalinjatyömaalla Enonjärvellä talvella 1958–1959. Onnettomuudessa kuoli panostaja.
- Talvella 1960 työjunan kuljettaja kuoli yöllä palamaan syttyneen veturin hyttiin Kannonkosken aseman ratapihalla. Jyväskylä–Haapajärvi-rata oli tuolloin vielä Kannonkosken ja Keitelepohjan välillä keskeneräinen.[2]lähde tarkemmin?
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Helsingin Sanomat 23.2.1971, 24.2.1971 ja 25.2.1971
- Hufvudstadsbladet 23.2.1971
- Uusi Suomi 23.2.1971 ja 24.2.1971
- Veturimies, 1.12.2010, 101. vsk, nro 4, s. 26–27. Helsinki: Veturimiesten liitto. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.7.2017. [vanhentunut linkki]