Kangaskärpässieni
| Harmaakärpässieni | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||
| Amanita porphyria (Alb.) Schwein.[1] |
||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
Kangaskärpässieni (Amanita porphyria) on vaatimattoman näköinen, harmaa, lievästi myrkyllinen sieni.[2] Se saattaa kypsentämättömänä aiheuttaa oireita, esimerkiksi ruoansulatuselimistön ärsyyntymistä. Kangaskärpässienen ei kuitenkaan tiedetä aiheuttaneen Suomessa myrkytyksiä, koska se poikkeaa ulkonäöltään suosituista ruokasienistä.
Ulkonäkö [muokkaa]
Kangaskärpässienen lakki on nuorena kellomainen ja vanhana laakea, väritykseltään ruskean- tai violetinharmaa. Lakin halkaisija on tavallisimmin 4–10 cm. Yleensä lakki on täplätön, joskus siinä on havaittavissa vaaleanharmaita suojuksen jäänteitä. Heltat ovat valkoiset, irtotyviset ja tiheässä.
Jalka on hoikka (pituus 5–12 cm, paksuus 1–1,5 cm), tyveltään mukulamainen ja väriltään lähinnä vaaleanharmaa.
Levinneisyys [muokkaa]
Kangaskärpässientä tavataan ainakin Pohjois-Amerikassa ja Pohjois-Euroopassa. Eteläisissä osissa Suomea sieni on yleinen, mutta Pohjois-Suomessa sitä ei tavata ollenkaan.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 1.9.2008
- ↑ Pertti Salo, Tuomo Niemelä ja Ulla Salo: Suomen sieniopas, s. 94. Kasvimuseo ja WSOY, 2006. ISBN 951-0-30359-3.
