Kanellapuukasvit
| Kanellapuukasvit | |
|---|---|
 Kanellapuu (Canella winterana) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Streptophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Lahko: | Canellales |
| Heimo: |
Kanellapuukasvit Canellaceae Mart. |
| Suvut | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Kanellapuukasvit (Canellaceae) on vain 13 lajia käsittävä pieni kasviheimo koppisiemenisten Canellales-lahkossa.
Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanellapuukasvit ovat ainavihantia pensaita tai puita, joiden kaarna on usein melko vaalea. Lehdet sijaitsevat kierteisesti tai kahdessa rivissä ja ovat melko paksuja, aromaattisia, korvakkeettomia, ehytlaitaisia. Kukinto on vaihtelevanlainen. Kukissa on kolme verholehteä, 5–12, harvoin neljä punaista ja tavallisesti erillistä terälehteä, yhteenkasvaneet heteet, joita voi olla paljon ja joiden ponnet avautuvat kukasta ulospäin, sekä 2–6 yhteenkasvaneen emilehden muodostama sikiäin, jossa on laitaistukat; vartalo on lyhyt ja luotti liuskainen. Sikiäimessä on kaikkiaan vähintään neljä tai paljon luokkimaisesti taipuneita siemenaiheita. Hedelmä on verhiön suojaama marja. Siemenessä voi olla kirjava endospermi. Kromosomiston annosluku on n = 11, 13, 14.[1]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanellapuukasvien levinneisyyskuva on hajanainen trooppisessa Amerikassa, Itä-Afrikassa ja Madagaskarilla.[2]
Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanellapuukasveihin kuuluu viiteen sukuun luettavat 13 lajia.[1] Suvut ovat:[3]
- Canella P.Browne – kanellapuut
- Capsicodendron Hoehne
- Cinnamodendron Endl.
- Cinnamosma Baill.
- Pleodendron Tiegh.
- Warburgia Engl.
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanellapuun (Canella winterana) aromaattisesta kuoresta saadaan niin sanottua valkokanelia, jota käytetään vahvistavana rohtona ja piristeenä tai mausteena, mutta myös kalamyrkkynä Puerto Ricossa. Länsi-intialaisen lajin Cinnamodendron corticosum kuorta käytetään myös vahvistavana rohtona. Madagaskarilaisen Cinnamosma fragrans -lajin aromaattista puuta käytetään itämailla uskonnollisiin rituaaleihin. Ugandalaisen lajin Warburgia ugandensis pihkaa käytetään liimana työkalujen varsien kiinnittämisessä, lehtiä ravinnoksi ja kuorta laksatiivina. Warburgia stuhlmannii -laji tuottaa puuta, josta Lähi-idässä tehdään pikkuesineitä ja josta uutetaan öljyä voimakkaisiin parfyymeihin. Tansaniassa käytetään Warburgia elongata -lajin hedelmiä ravinnoksi.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kasvien maailma. Otavan iso kasvitietosanakirja. Osa 2. Helsinki, Otava, 1980. ISBN 951-1-05492-9
- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since].
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Stevens 2001, viittaus 26.11.2014
- ↑ Canellaceae, Mobot.org
- ↑ Canellaceae, Kew.org
- ↑ Kasvien maailma, osa 2, s. 639
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Canellaceae, (Arkistoitu – Internet Archive) Delta-intkey.com
- Canellaceae, Kew.org
- Canellaceae, Efloras.org
- Canellaceae, Plantsystematics.org (kuvia)
|