Kambodžan politiikka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kambodžan nykyinen kuningas Norodom Sihamoni.

Kambodžan politiikka on järjestelmältään perustuslaillinen monarkia, ja maan valtionpäämies on kuningas, joka on nykyään Norodom Sihamoni. Toimeenpanovaltaa pitää kuningas ja pääministerin (nykyinen Hun Sen) johtama hallitus. Lainsäädäntövalta on kaksikamarisella parlamentilla, johon kuuluu 123-paikkainen alahuone ja 61-paikkainen ylähuone. Oikeuslaitos on kaksiportainen.

Kambodžassa on monipuoluejärjestelmä, ja viiden vuoden välein käytäviin parlamenttivaaleihin osallistuu useita puoleita. Valtaa pitää kuitenkin käytännössä Kambodžan kansanpuolue. Vaalit ovat suhteellisen vapaat, vaikka opposition toimintaa vaikeutetaan epädemokraattisin keinoin. Kambodžalla on erityisen läheiset suhteet Kiinaan, joka tukee maata taloudellisesti. Naapurivaltioidensa Vietnamin ja Thaimaan kanssa maalla on ollut rajaerimielisyyksiä, jotka ovat edelleen Thaimaan kanssa ratkomatta. Kambodža kuuluu useisiin kansainvälisiin järjestöihin, kuten Yhdistyneisiin kansakuntiin Maailmanpankkiin ja Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestö ASEANiin.

Poliittinen järjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kambodža parlamentin alahuoneen kansalliskokouksen rakennus.

Kambodža on perustuslaillinen monarkia, jonka valtionpäämies on kuningas Norodom Sihamoni, joka astui valtaan vuonna 2004. Kambodžan kuninkaan valitsee erillinen neuvosto, joka tekee valintansa kuninkaan miespuolisten perillisten joukosta. Vallan kolmijako-opin mukaan maan lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta on erotettu toisistaan. Poliittinen järjestelmä määritellään maan perustuslaissa, joka on vuodelta 1993. Siihen on tehty myöhemmin lisäyksiä vuosina 1999 ja 2006.[1]

Toimeenpanovaltaa pitävät kuningas ja Kambodžan pääministerin johtama hallitus.[2] Parlamentin puhemies ja kuningas nimittävät pääministerin, joka valitaan vaalien jälkeen enemmistöpuolueen tai enemmistökoalition jäsenistä. Pääministeri ja kuningas nimittävät hallituksen muut jäsenet. Toimeenpanovalta on puolestaan kaksikamarisella parlamentilla. Parlamentin alahuone, eli kansalliskokous on 123-paikkainen, ja sen jäsenet valitaan vaaleilla viiden vuoden välein. Ylähuone, eli senaatti 61-paikkainen. Senaatin jäsenetkin valitaan viideksi vuodeksi. Niitä ei kuitenkaan valita vaalilla, vaan kuningas nimittää kaksi jäsentä, kansalliskokous myös kaksi jäsentä ja loput senaattorit valitaan kansanedustajien ja kunnallisneuvostojen yhteisellä päätöksellä.[1]

Vaalit ja puolueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kambodžassa on vaalilaki, jonka pitäisi varmistaa demokraattiset vaalit. Perustuslain mukaan vaalien pitää tapahtua monipuoluejärjestelmän ja liberaalin demokratian periaatteita noudattaen. Kansallinen keskusvaalilautakunta perustettiin ennen vuoden 1998 parlamenttivaaleja. Sen tarkoituksena on varmistaa vapaat ja rehelliset vaalit.[3]

Kambodža on monipuoluevaltio, ja perustuslain mukaan jokaisella puolueella on yhtälaiset oikeudet. Puolueita johtaa maassa usein voimakas johtaja. Pääpuolueille ei kuitenkaan ole muodostunut mitään selvää omaa suuntausta. Vaikka parlamenttivaaleihin on osallistunut säännöllisesti kymmeniä puolueita, niin kovin moni puolue ei ole vaaleissa saanut paikkoja parlamenttiin.[4] Valta onkin pitkälti keskittynyt Kambodžan kansanpuolueelle. Vaikka vaalit onkin periaatteessa vapaat ja ne ovatkin sujuneet suhteellisen rauhallisesti, niin opposition toimintaa hankaloitetaan.[1]

Oikeuslaitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kambodžan oikeusjärjestelmä on melko nuori ja vasta kehittymässä.[1] Punaisten khmerien valtakauden jälkeen koko oikeusjärjestelmä oli tuhottu täysin, ja se piti luoda käytännössä uudestaan lähes tyhjästä. Maan oikeusjärjestelmä on kaksiportainen. Alemmalla tasolla ovat kunnalliset ja maakunnalliset tuomioistuimet. Niiden yläpuolella on vetoomustuomioistuin, joka käsittelee alempien tuomioistuinten siviili- ja rikosoikeudellisista päätöksistä tehtyjä vetoomuksia. Kambodžan korkein oikeus, johon kuuluu yhdeksän tuomaria ja syyttäjää, käsittelee vain lain soveltamiseen liittyviä kysymyksiä.[5]

Kambodžassa on myös YK:n ja Kambodžan hallituksen yhdessä perustama erityistuomioistuin, jonka tarkoituksena on tuoda lain eteen punaisten khmerien korkea-arvoisia johtajia ja henkilöitä, jotka ovat suurimmassa vastuussa joukkotuhonnasta, rikoksista ihmisyyttä vastaan, sotarikoksista ja muista kansallista lain mukaisista rikoksista, jotka tapahtuivat maassa punaisten khmerien hallintoaikana.[6] Se antoi ensimmäisen tuomionsa 2010.[1]

Oikeusjärjestelmän siviilioikeus perustuu YK:n hallintoajan säädöksiin, kuninkaallisiin asetuksiin, tapaoikeuteen perustuviin lainsäädäntöön ja kommunistiseen oikeusteoriaan.[1]

Ulkosuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kambodžan hallitus on ilmoittanut noudattavansa ulkopoliitikassa liittoutumuuta ja puolueettomuutta. Kambodžan historia vaikuttaa edelleen merkittävästi maan ulkopolitiikkaan. Maa on pyrkinyt kehittämään suhteita 1900-luvun lopulta lähtien erityisesti Kiinaan, Japaniin, Etelä-Koreaan, Australiaan ja Lähi-itään, esimerkiksi Kuwaitiin ja Qatariin. Taloudelliset tekijät ohjaavat pitkälti Kambodžan suuntautumista ulkopolitiikassa. Erityisesti Kiinasta on tullut maan merkittävä yhteistyökumppani. Kiina tukee Kambodžaa taloudellisesti, ja maahan suuntautuu merkittävisti kiinalaisia sijoituksia ja turismia. Kambodža onkin tukenut kansainvälisesti Kiinaa useissa poliittisissa kysymyksissä. Yhdysvaltoihin Kambodžan suhteet ovat lämmenneet 2000-luvulla, vaikka Yhdysvallat kritisoi edelleen maan ihmisoikeustilannetta, demokratiaa ja korrutiotilannetta.[1]

Kambodža on pyrkinyt vahvistamaan myös alueellista yhteistyötä ja suhteita muihin Kaakkois-Aasian maihin. Tässä on merkittävässä asemassa Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestö ASEAN, johon maa liittyi vuonna 1998.[1]

Vietnamiin Kambodžalla on hyvät suhteet, ja maiden välillä on ollut useita korkean tason valtiovierailua. Sen sijaan suhde toiseen rajanaapuriin Thaimaahan on ongelmallinen. Maiden välinen rajakiista on äitynyt jopa aseellisiksi yhteenotoiksi. Yhtenä kiistakappaleena on Prasat Preah Vihearin temppelialue, jonka kysymystä on käytetty myös sisäpoliittisena välineenä sekä Kambodžassa että Thaimaassa.[1] Lisäksi Thaimaan ja Kambodžalla on erimielisyyksiä vesialueista Siaminlahdella, pakolaisista ja laittomasta hakkuista. Myös Vietnamin kanssa Kambodžalla on ollut rajaerimielisyyksiä, mutta maat solmivat vuonna 2005 sopimuksen, joka määrittää valtioiden välisen rajan. Rajamerkkien laittaminen aloitettiin loppuvuodesta 2006.[7] Tästä huolimatta rajakiista ei kuitenkaan vielä ole ohitse. Kun UNESCO myönsi 7. heinäkuuta 2008 Prasat Preah Vihear -temppelille maailmanperintöluokan aseman, rajakiista yltyi aseelliseksi yhteenotoksi.[8] Rajakiista kärjistyi uudestaan helmikuussa 2011, jolloin Kambodžan viranomaisten mukaan temppeli vaurioitui tykistötulessa.[9]

Kambodža on useimpien merkittävien kansainvälisten järjestöjen jäsen. Se kuuluu Yhdistyneisiin kansakuntiin ja sen moniin erikoisjärjestöihin, Maailmanpankkiin, Kansainväliseen valuuttarahastoon, Aasian kehityspankkiin ja Maailman kauppajärjestöön.[2]

Asevoimat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kambodžan asevoimat muodostuvat maavoimista, ilmavoimista ja laivastosta. Vuoden 2006 lain mukaan 18-30 -vuotiaat miehet ovat asevelvollisia, ja heidät on velvoitettu 18 kuukauden varusmiespalvelukseen.[10] Asevoimat kärsii rahapulasta, jota se on yrittänyt paikata myymällä vartiointipalveluita ja pyytämällä yksityisiä lahjoituksia. Kansainväliset tarkkeilijat ja ihmisoikeusryhmät pitävät kehitystä huolestuttavana.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Funston, N. John: Government and Politics in Southeast Asia. Singapore: Institute of Southeast Asian Studies, 2001. ISBN 981230133X. Google-kirjat (viitattu 7.1.2011). (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Maatiedosto Kambodza 1.12.2010. Ulkoasiainministeriö. Viitattu 7.1.2011.
  2. a b Background Note: Cambodia 23.7.2010. Bureau of East Asian and Pacific Affairs. Viitattu 7.1.2011. (englanniksi)
  3. Funston, s. 48-49.
  4. Funston, s. 51-52.
  5. Funston, s. 49-50.
  6. Muut tuomioistuimet Amnesty International. Viitattu 7.1.2011.
  7. Cambodia Foreign Relations 14.1.2009. New Zealand Ministry of Foreign Affairs & Trade. Viitattu 7.1.2011. (englanniksi)
  8. Time: A Rumble in the Jungle? (Kevin Doyle 22.7.2008), haettu 21.8.2008
  9. [1]
  10. The World Factbook: Cambodia CIA. (englanniksi)
  11. The Cambodian Army: Open for Corporate Sponsors Time 9.6.2010

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]