Kalvassekoyökkönen
| Kalvassekoyökkönen | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Yökköset Noctuidae |
| Alaheimo: | Tarhayökköset Hadeninae |
| Suku: | Sekoyökköset Amphipoea |
| Laji: | fucosa |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Amphipoea fucosa |
|
| Katso myös | |
Kalvassekoyökkönen (Amphipoea fucosa) on yleinen loppukesän yöperhonen. Se kuuluu sekoyökkösten sukuun, jonka lajit on huomattavan vaikeaa erottaa toisistaan.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kalvassekoyökkönen on likimain keskikokoinen yökkönen. Sen siipien pohjaväri on yleensä vaalean harmahtava, mutta värisävy vaihtelee. Erityisesti siiven kärkiosassa ulomman poikkiviirun ja aaltoviirun väliin jäävä alue on vaihtelevansävyisen harmaa. Poikkiviirut ovat kaksinkertaiset ja erottuvat vaihtelevasti. Rengastäplä ja munuaistäplä erottuvat hyvin ja ovat yleensä väriltään oranssit, mutta munuaistäplä saattaa kuitenkin joskus olla valkoinen. Munuaistäplän sisällä tumma viiru tekee lenkin ja sisänurkassa on nähtävissä lähes aina tummaa varjostumaa. Takasiivet ovat ruskeat. Siipien kärkiväli 29–37 mm.[2][3][4]
Kalvassekoyökkösen erottaminen luotettavasti yleisestä kaunosekoyökkösestä (Amphipoea oculea) tai kahdesta harvinaisemmasta lajista sekoyökköslajista voi vaatia genitaalipreparaatin tekoa.
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lajin levinneisyysalue ulottuu Keski-ja Pohjois-Euroopasta Siperiaan.[4] Sitä tavataan Suomessa etelärannikolta ainakin Rovaniemen korkeudelle saakka. Perhoset ovat lennossa yhtenä sukupolvena heinäkuun lopulta syyskuun lopulle huipun ollessa elokuussa. Usein viimeiset havainnot tehdään lokakuun alussa.[5][4]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kalvassekoyökkönen elää mitä erilaisimmissa kulttuuri- ja luonnonympäristöissä. Se saattaa kuitenkin suosia keskimäärin kosteampia elinpaikkoja kuin kaunosekoyökkönen. Perhonen on yleinen, usein erittäin runsaslukuinen, ja yksilöt lentävät valolle ja makealla nesteellä kostutetulle syötille. Sopivalla paikalla se on runsain valolle lentävä perhoslaji.[4]
Toukka elää piilottelevaa elämää heinien korsissa ja juurituppaissa. Muna on talvehtiva elämänvaihe.[4]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukka elää heinäkasveilla (Poaceae).[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Kalvassekoyökkönen – Amphipoea fucosa Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Gustafsson, Bert: Amphipoea fucosa (Insecta: Lepidoptera: Noctuidae) Swedish Museum of Natural History. 12.2018. Viitattu 17.9.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Saltern Ear Amphipoea fucosa (Freyer, 1830) UKMoths. Viitattu 17.9.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Mikkola Kauri & Peltonen, Osmo & Jalas, Ilkka: Suomen perhoset. Yökköset 2., s. 110–112. Helsinki: Suomen Perhostutkijain Seura. Otava, 1979. ISBN ISBN 951-1-04297-1.
- ↑ Pakkanen, Pertti & Silvonen, Kimmo & Wettenhovi, Jorma: Amphipoea fucosa (Freyer, 1830) – Kalvassekoyökkönen Suomen Perhostutkijain Seura. 5.12.2018. Arkistoitu 17.9.2020. Viitattu 17.9.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kalvassekoyökkönen Suomen Perhoset. Viitattu 17.9.2020.
- Amphipoea fucosa (Freyer, 1830) - Gelbbraune Stängeleule Bestimmungshilfe für die in Europa nachgewiesenen Schmetterlingsarten. Viitattu 17.9.2020. (saksaksi)
- Mazzei, Paolo & Morel, Daniel & Panfili, Raniero: Amphipoea fucosa (Freyer, 1830) Moths and Butterflies of Europe and North Africa. Viitattu 17.9.2020. (englanniksi)