Kallahti
| Kallahti | |
|---|---|
| Kallvik | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Kallahti korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Itäinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 545 |
| Pinta-ala | 1,95[1] km² |
| Väkiluku | 6 854 ()[2] |
| Väestötiheys | 3 515 as./km² |
| Osa-alueet | on itse osa-alue Vuosaaren peruspiirissä |
| Postinumero(t) | 00980 |
| Lähialueet | Meri-Rastila, Rastila, Keski-Vuosaari, Aurinkolahti |
Kallahti (ruots. Kallvik) on osa-alue Helsingin Vuosaaressa. Alueella on lähinnä vuosina 1991–1999 rakennettuja kerrostaloja. Asukkaita Kallahdessa on 6 854 (1.1.2017), työpaikkoja 930 (31.12.2015) ja sen maapinta-ala on 1,95 neliökilometriä.[1]
Kallahden alueeseen kuuluu myös virkistyskäytössä oleva Kallahdenniemi, joka on tärkeä henkireikä ja ulkoilualue lähistön asukkaille. Niemellä sijaitsee muun muassa Kallahdenharjun luonnonsuojelualue ja muutama muu suojeltu luontokohde, sekä suosittu uimaranta. Niemi kuuluu kokonaisuudessaan Helsingin Natura 2000 -alueisiin.
Kallahti rajautuu Kallvikinniemeä ja merialuetta lukuun ottamatta lännessä Meri-Rastilaan, pohjoisessa Vuotiehen, idässä Aurinkolahteen ja etelässä mereen. Kallvikinniemeä ympäröi lukuisat saaret. Merialue rajautuu koillisessa Aurinkolahteen ja Uutelaan, kaakossa Ulkosaariin, etelässä Villinkiin, ja lännessä Vartiosaareen ja Meri-Rastilaan.
Kallahden asukkaista 39,4 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuoden 2018 lopussa. Osuus oli kaikista Helsingin osa-alueista suurin.[3]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kallahden alueella sijaitsi 1900-luvulla Sasekan tehtaita. Vuonna 1937 Saseka ja Lohjan kalkki osti Nordsjön kartanon hiekkamaat. Tehtaiden pääomistaja oli tuolloin vuorineuvos Petter Forsström.
Saseka teki hiekkatiiliä ja Siporex-kevytbetoniharkkoja Vuosaaressa oli kaikki, mitä tehdas tarvitsi: valtavat hiekkaesiintymät. Yritys menestyi hyvin. Se piti huolta työntekijöistään rakentamalla asuntoja ja järjesti palveluita.
Tehtaasta tuli paljon melua ja saastetta, joten 1940-luvun lopulla vanhat huvila-asukkaat alkoivat muuttaa pois alueelta.
Vuonna 1949 Sasekan alueella oli jo 700 asukasta.
Työikäisen väestön äkillinen maaltamuutto ja pääkaupungin paheneva asuntokurjuus pakottivat päättäjät toimenpiteisiin. 1963 alkoi massiivinen uudisrakentaminen Vuosaaren keskiosiin, Sasekan maille. Kaupunki osti loputkin tehtaan alueet laajoine hiekkakuoppineen 1975. Sasekan toiminta loppui joulukuussa 1978, ja kaupunkisuunnittelijoille jäi vapaat kädet suunnitella Etelä-Vuosaarta.
Vuonna 1947 rakennettu ruokala, nykyinen Saseka-talo on ainoa tehtaasta jäljelle jäänyt rakennus. Se palvelee nyt lähiympäristön asuntoyhtiöiden omistamana toimintakeskuksena.[4]
-
Kallahden rannan kerrostaloja ja pienvenesatama. Kuva otettu Kallahdenharjun suunnasta. -
Kallvikinniementie Kallvikinharjulla. -
Vanhojen hiekkanosturien perustukset Hiekkajaalanpuistossa.
.jpg)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Helsinki alueittain 2017 (PDF) (s. 186) Helsingin kaupunki. Viitattu 9.6.2019.
- ↑ https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/18_11_05_Hki_Alueittain_2017_Tikkanen.pdf. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ Helsingin koko väestö ja ulkomaalaistaustaiset taustamaanosan mukaan osa-alueittain 1.1.2019 (.xlsx) ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi. Arkistoitu 21.8.2019. Viitattu 25.9.2019.
- ↑ 10 Saseka vuosaari.fi. Arkistoitu 23.9.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kallahti Wikimedia Commonsissa
- Kaupunkisuunnitteluviraston Kallahti-sivu[vanhentunut linkki] – perustietoa ja kuvia alueelta
- Helsingin Natura 2000 -alueet kuvauksineen
- Vuosaaren kaupunkipolut (Arkistoitu – Internet Archive)
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
