Kalleusluokitus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kalleusluokitus on Suomen lainsäädännön tapa ottaa huomioon elinkustannusten erot eri paikkakuntien välillä. Vuonna 1973 annettiin laki, jolla kunnat jaettiin kahteen kalleusluokkaan. Jako perustui tutkimukseen elinkustannuksista. Vuonna 2005 ensimmäiseen luokkaan kuuluvat ne 60 kuntaa, joissa elinkustannukset olivat korkeimmat. Muut kuuluivat toiseen luokkaan. Laki lakkasi olemasta voimassa vuoden 2007 lopussa.

Ensimmäisen kalleusluokan kunnissa maksettiin suurempia eläkkeitä ja muita etuisuuksia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.