Kalastajalepakko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kalastajalepakko
Captive Noctilio leporinus.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Lepakot Chiroptera
Heimo: Kalastajalepakot Noctilionidae
Suku: Noctilio
Laji: leporinus
Kaksiosainen nimi
Noctilio leporinus
(Linnaeus, 1758)[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kalastajalepakko Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kalastajalepakko Commonsissa

Kalastajalepakko (Noctilio leporinus) on toinen kalastajalepakoiden heimon lajeista. Nisäkäsnimistötoimikunta ehdotti, että lajin suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin "isokalastajalepakko".[2]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalastajalepakoita esiintyy Amerikan mantereella Meksikosta Pohjois-Argentiinaan ja monilla saarilla. Laji viihtyy luolissa, ontoissa puissa ja kallionkoloissa,[3] asuinympäristö sijaitsee trooppisessa ja subtrooppisessa metsässä lähellä vettä.[4]

Anatomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalastajanlepakko on kooltaan suuri, sen massa on 40–79 g, ruumiin pituus 10 cm ja kyynärvarsi 8 cm. Sen korvat ovat teräväkärkiset ja ovat taipuneena eteenpäin. Lajille on tyypillistä myös jäniksen ristihuulta muistuttava ihopoimu kasvoissa.[4]

Sen turkki on lyhyt ja karvat ohuet.[3] Jalat kalastajalepakolla ovat suuret ja sen varpaissa on pitkät kynnet.[4]

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalastajalepakot voivat elää usean sadan yksilön ryhmissä, joissa on kumpaakin sukupuolta. Naaraat muodostavat pieniä ryhmiä, joissa on lisäksi yksi uros ja muut urokset muodostavat omat erilliset ryhmänsä.[3]

Naaraan raskaus saattaa kestää yhdeksän kuukautta, mihin sisältyy viivästetty hedelmöitys.[3]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji pystyy pyydystämään kaloja jaloillaan ja saalistus tapahtuu kaikuluotauksen avulla tavallisesti myöhään iltapäivällä. Lisäksi kalastajalepakoille kelpaavaa ravinnoksi myös vesihyönteiset ja äyriäiset.[4]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Noctilio leporinus IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. Nisäkäsnimistötoimikunta 2008. Luettu 20.11.2010.
  3. a b c d Anthony Michael Hutson: Microchiropteran bats, s. 145. IUCN, 2001. ISBN 9782831705958. (englanniksi)
  4. a b c d Jiří Gaisler ja Jan Zejda: Suuri eläinkirja, s. 90-91. suom. Mattias Toivanen, Jere Malinen ja Ismo Nuuja. WSOY, 1995. ISBN 951-0-22848-6.