Kalapuikko
Sivulta puuttuu 
Kalapuikko on jauhetusta kalamassasta valmistettu ruokalaji, johon käytetään useimmiten seitiä tai turskaa,[1] mutta joskus myös alaskanseitiä.[2] Kalamassa on muotoiltu puikkomaiseksi ja sen päälle on lisätty vehnä- tai korppujauhoista valmistettu leivitys.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Pohjois-Norjan pakastekalateollisuus sai alkunsa toisen maailmansodan saksalaismiehityksen aikana, kun joukoille haluttiin toimittaa proteiinipitoista, säilyvää ruokaa ja metalli haluttiin käyttää säilyketölkkien sijasta aseteollisuuden tarpeisiin.[3] Kalapuikot tuotiin markkinoille Britanniassa vuonna 1955. Kalan nopean jäädyttämisen menetelmä oli patentoitu jo vuonna 1927. Ennen tuotteen julkistamista kuluttajilla testattiin kahta vaihtoehtoa: sillipaloja ja turskapuikkoja. 1950-luvulla harvassa kotitaloudessa oli pakastin, joten kalapuikot valmistettiin ruoaksi pian ostamisen jälkeen.[4]
[muokkaa] Valmistus
Kalapuikkojen aineksena käytetään paloja, jotka jäävät jäljelle kalan keskiosasta ja pyrstöstä, kun kalan etu- ja takapäästä on ensin poistettu kokonaisena pakastettavat filepalat. Kalanpalat jauhetaan koneellisesti ruodottomaksi massaksi. Kuorrutukseen käytetään korppujauhoja, jauhoja, tärkkelystä, suolaa ja mausteita.[3]
Elintarviketeollisuuden globalisaation myötä kalapuikkoja valmistetaan ympäri maailmaa: Norjan edustalta pyydetty seiti kuljetetaan Kiinaan, missä valmiit kalapuikot pakataan tilaajan toivomalla tavalla, ja sitten ne jaetaan vähittäismyyntiin Euroopassa, Pohjois-Amerikassa tai Aasiassa.[5]
Kalapuikot myydään valmispakasteina, mikä tekee aterian valmistamisesta helppoa. Pakastekalapuikot kypsennetään uunissa, paistetaan pannulla tai uppopaistetaan. Ennen pakastamista kalapuikot on uppopaistettu puolikypsiksi, jolloin niiden keskiosa on jäänyt raa’aksi. Ruoanvalmistusvaiheessa puikon pinta paistetaan rapeaksi ja sisäosa kypsyy kokonaan.[2]
[muokkaa] Ravintoarvot
Uunissa paistetuissa kalapuikoissa on vähemmän rasvaa kuin pannulla paistetuissa. Kalapuikkoihin käytetty kala on vähärasvaista, joten siinä ei ole yhtä paljoa fosforia, D-vitamiinia tai EPA-happoja kuin rasvaisissa kaloissa, esimerkiksi silakassa tai kirjolohessa. Kalapuikkojen suurin terveysongelma on suola, ja osa kalapuikoista luokitellaankin voimakassuolaisiksi elintarvikkeiksi.[6]
Allaolevassa taulukossa luetellaan perusravintoaineiden sekä kolesterolin, EPA-rasvahappojen ja fosforin pitoisuudet eräissä yleisissä ruokalajeissa. Taulukossa on eritelty kokonaisenergian jakautuminen prosentteina: vaikka silakkapihvien massasta vain 12,3 % on rasvaa, se tuottaa 58 % koko tuotteen energiamäärästä.
| Kalapuikot uunissa [7] | Kalapuikot pannulla[8] | Silakkapihvit[9] | Lihapullat[10] | |
|---|---|---|---|---|
| Energiaa | 270 kcal | 314 kcal | 187 kcal | 240 kcal |
| Proteiineja | 14,9 g (23%) | 13,8 g (18%) | 15,6 g (34%) | 18,4 g (31%) |
| Rasvaa | 9,3 g (30%) | 15,9 g (45%) | 12,3 g (58%) | 15,6 g (58%) |
| Hiilihydraatteja | 31,2 g (47%) | 28,9 g (37%) | 3,5 g (8%) | 6,6 g (11%) |
| EPA rasvahappoja | 61 mg | 57 mg | 232 mg | 2 mg |
| Kolesterolia | 41.9 mg | 41,7 mg | 80,7 mg | 96,1 mg |
| Fosforia | 152,8 mg | 144,7 mg | 228,2 mg | 166,5 mg |
| Kalsiumia | 9,6 mg | 11,4 mg | 337 mg | 20,2 mg |
| D-vitamiinia | 0,9 μg | 1,1 μg | 17,5 μg | 0,5 μg |
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Frionor kalapuikot Tuoteseloste
- ↑ a b Visste du det om fiskpinnar? Peppar Och Salt. (ruotsiksi)
- ↑ a b Aus dem Leben eines Fischstäbchens Die Zeitschrift der Neuen Zürcher Zeitung. Viitattu 28.6.2010. (saksaksi)
- ↑ Roper, Matt: 50 years of the fish finger 26.9.2005. Mirror. Viitattu 28.6.2010. (englanniksi)
- ↑ Fiskpinnen reser över 4 400 mil 29.3.2006. Aftonbladet. Viitattu 28.6.2010. (ruotsiksi)
- ↑ 60 prosenttia kalaa 2008. Iltalehti. Viitattu 28.6.2010.
- ↑ Kalapuikko leivitetty, uunissa paistettu Fineli
- ↑ Kalapuikko leivitetty, pannulla paistettu Fineli
- ↑ Silakkapihvi Fineli
- ↑ Lihapulla naudanliha, uunissa paistettu Fineli
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kalapuikko Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 
