Kalanpyrstökärki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Piirros kalanpyrstökärjestä joka on löydetty New Riverin laguunin rannalta Belizessä.

Kalanpyrstökärki oli Etelä-Amerikan varhaisten kivikautisten paleointiaanien keihäänkärkien valmistusperinne noin 13 400–12 900 kalenterivuotta eli 11 500–11 000 radiohiilivuotta sitten. Kalanpyrstökärjen toinen pää on muotoiltu kalanpyrstömäisesti, jotta se on helpompi sitoa kiinni keihäänvarteen. Suunnilleen kalanpyrstökärjen aikoihin Etelä-Amerikassa oli myös muuntyyppisiä, litteitä 2–puolisesti iskettyjä kärkiä.[1]lähde tarkemmin? Samoihin aikoihin Pohjois-Amerikassa tehtiin Clovisin tyyppisiä kärkiä. Perinteisen näkemyksen mielestä kalanpyrstökärkien takijät olivat Etelä-Amerikan ensimmäisiä asukkaita. Etelä-Amerikasta on tehty muutamia löytöjä, jotka ajoittuvat kalanpyrstökärkiä vanhempaan aikaan, mutta ne ovat kiistanalaisia.

Kalanpyrstökärjet jotka on olydetty Cueva Fellin kaivausalueen V-kerroksesta Etelä-Chilessä.

Kalanpyrstökärki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalanpyrstökärkiä löytyy Amerikan mantereella Etelä-Meksikosta Etelä-Amerikan eteläkärjen Tulimaahan asti ulottuvalla alueella, ja osin kalanpyrstökärjen ja suunnilleen samanaikaisten Clovis-kärkien alue menee ainakin Mesoamerikassa päällekkäin. Tämä näkyy Panaman Turrialbassa.[2]

Etelä-Amerikasta on löydetty myös varhaisia kolmiomaisia kärkiä, ja ainakin Venezuelasta Amerikan varhaisimman varmistetun kulttuurin, Clovisin kulttuurin tyyppistä esineistöä.[3] Toisten tietojen mukaan eteläisin Clovis-tyyppinen kärki olisi löydetty Panamanlahden läheltä La Mula Westistä. Melko läheltä sitä on löydetty 10 700 radiohiilivuotta vanha Clovisin kärjen kanta.[4]

Jotkut kalanpyrstökärjet muistuttavat Kaakkois-Yhdysvaltain Simpson-kärkiä.[5]

Vanhin Tulimaan kalanpyrstökärki on noin 12 900–12 500 kalenterivuotta eli 11 000–10 500 radiohiilivuotta vanha[6][4] Magalhãesinsalmen läheltä R’o Chicon varrella olevasta Fellin luolasta löydetty kärki. Lisäksi romahtaneen kallionkielekkeen alta on löydetty rikottuja laiskiaisen, hevosen ja guanakon luita.[7]

Näihin aikoihin eli vielä monia myöhemmin sukupuuttoon kuolleita jättieläimiä. Jotkut tutkijat väittävät kalanpyrstökärjen levineen näiltä seuduilta pohjoiseen. Hieman pohjoisempaa kalanpyrstökärkeä on löydetty muun muassa Intihuasista.

Etelä-Amerikan Patagonian ja Tulimaan alueen lisäksi kalanpyrstökärkeä on löydetty muun muassa Ecuadorin El Ingasta.

Lisäksi kalanpyrstökärkeä on tavattu[5] ainakin Keski-Amerikan eteläosasta muun muassa Puerta Paradasta noin 12 000 vuoden takaa ja Meksikon Chiapasin Los Grifosista.[4]

Etelä-Amerikan varhaiset metsästyskulttuurit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Amerikka asutettiin eteläkärkeään myöten noin 13 000 kalenterivuotta sitten[2] eli noin 11 000 radiohiilivuotta sitten, sillä Tulimaan, Tierra del Fuegon, löydöt ajoittuvat aikaan 11 000-10 500 radiohiilivuotta sitten. Puuhiiltä, joka voi olla ihmisen luomaa, alkaa esiintyä yhä enemmän Amazonissa noin 10 800 radiohiilivuotta, eli 12 800 kalibroitua vuotta sitten, ja myös Keski-Amerikassa ja Etelä-Chilessä 11 000 radiohiilivuotta sitten.

Alueen ensimmäinen kulttuuri oli Las Vegas -kulttuuri. Etelä-Amerikassakin alkoi alueen omaleimaisen kulttuurin kehitys. Ecuadorin rannikon Santa Elenan niemimaan Las Vegas noin 10 800–7 250 radiohiilivuotta sitten jakautui kahteen vaiheeseen, varhainen Las Vegas 11 000–9 000 radiohiilivuotta, ja myöhäinen 9 000–7 500 radiohiilivuotta sitten. Myöhäinen Las Vegas vastaa jo Tehuacánin laakson El Riego-Coxcaltan-vaihetta maissin puutarhaviljelyineen.

Chilen Monte Verde oli asuttu 12 500–11 500 vuotta sitten. Amazoniassa Pedra Pintadassa oli asutusta ehkä jo 11 000 radiohiilivuotta sitten Clovisin aikoihin. Pedra Pintadassa oli enemmän ja varmemmin asutusta 10 500–10 200 radiohiilivuotta sitten.

Taima-Taima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venezuelan Taima-Taiman El Jobo-tyyppiset Pedregalin jokilaaksosta löydetyt kärjet ovat pitkiä ja hyvin kapeita, ja kaksipuolisesti iskettyjä, ja ne on ajoitettu aikaan 13 000 radiohiilivuotta sitten. Jotkut väittävät niiden olevan merkki ennen Clovisin kulttuuria vallinneesta asutuksesta. El Jobo-kärkiä on löydetty vain luoteisesta Venezuelasta, lähinnä Falcónin ja Laran vuoristoisten osavaltioiden laaksoista, sekä Dajaburon tasanteelta Vwnezuelan rannikolta. Jos ajoitus on oikein, kyse voisi olla varhaisesta, eristyneestä paikoillaan pysyvästä perinteestä suhteellisen pienellä alueella. Clovisin kulttuuri olisi levittäytynyt alueelle myöhemmin ehkä Pohjois-Amerikasta. Taima-Taimasta on löydetty myös myöhempiä kalanpyrstökärkiä ja Las Casitas-tyyppisiä kolmiomaisia kärkiä.[3] Muualla Etelä-Amerikassa yleinen kalanpyrstökärki oli harvinainen Länsi-Venezuelassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Coe, Michael & Benson, Elizabeth & Snow, Dean: Atlas of ancient America. Facts on File, 1986. ISBN 9780816011995.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Micheal Roaf, Atlas of Ancient America
  2. a b Fiedel, Stuart: The Peopling of the New World: Present Evidence, New Theories, and Future Directions. Journal of Archaeological Research, 2000, 8. vsk, nro 1, s. 39–103. doi:10.1023/A:1009400309773. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.6.2019 (englanniksi).
  3. a b Oliver, José R.  : Taima Taima – A 13 000 years old Mastodon Kill Site in Western Venezuela  Bradshawfoundation.com  . 2003  . Arkistoitu 25.4.2016 . Viitattu 17.6.2019 (englanniksi) .
  4. a b c Bryan, Alan L.: Chapter 2: The Original Peopling of Latin America Colección UNESCO de Historia General de América Latina. 13.10.2000. UNESCO. Arkistoitu 20.7.2006. Viitattu 17.6.2019. (englanniksi)
  5. a b Stemmed Fluted "Fishtail" Point Surface Find---Belize Est. Date 11,000 Years Ago Lithiccastinglab.com. (englanniksi)
  6. Trigger, Bruce G. & Washburn, Wilcomb E. & Adams, Richard E. W. & MacLeod, Murdo J. & Salomon, Frank & Schwartz, Stuart B.: The Cambridge History of the Native Peoples of the Americas, s. 64–. Cambridge University Press, 1996. ISBN 978-0-521-35165-2. Teoksen verkkoversio.
  7. Tedesco, Laura Anne: Fell’s Cave (9000–8000 B.C.) The Metropolitan Museum of Art – Heilbrunn Timeline of Art History. lokakuu 2000. Viitattu 17.6.2019 (englanniksi).