Kalamaniemen kalliomaalaukset
| Kalamaniemen kalliomaalaukset | |
|---|---|
| Sijainti | |
  Kalamaniemen kalliomaalaukset |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Suomi |
| Historia | |
| Tyyppi | kalliomaalaus |
| Huippukausi | kivikausi |
| Kaupunki | Luumäki |
Kalamaniemen kalliomaalaukset ovat kaksi kalliomaalauskohdetta, jotka sijaitsevat samassa Kalamaniemessä noin 500−600 metrin etäisyydellä toisistaan. Kalliomaalauksia kutsutaan tässä numeroilla I ja II ja ne sijaitsevat Tuohtiaisen itärannalla Luumäellä Etelä-Karjalassa. Maalaukset löysi Timo Miettinen vuonna 1980 ja ne ajoitetaan kivikauteen tai pronssikauden alkuun.[1][2][3]
Kalliot ja niiden sijainnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kalamaniemi työntyy Kelkjärven ja Tuohtiaisen väliin ahtaen järviä yhdistävän salmen mutkaiseksi kapeikoksi. Järvet ovat osaa Väliväylää, joka yhdistää Saimaan Kymijokeen. Kalamaniemi I sijaitsee aivan niemen ulkokärjessä ja Kalamaniemi II niemen länsirannalla noin 600 metriä pohjoiseen. Niemi on paikoin jyrkkärantainen, varsinkin kohdissa, joissa rantaan työntyy kallio. Niemi on ollut muinoin saari, sillä Koitaipaleenlahden perällä Salonmäen ja Kalamaniemen välissä on laakso, joka kohoaa vaivoin 3 metrin korkeudelle järven nykypinnasta.[1][2][4]
Kalamaniemi I on pyöreänoloinen silokallio, joka putoaa jyrkkänä suoraan veteen ja on pinnastaan pahoin rapautunut. Kallion sivut aukeavat etelään ja itäkaakkoon. Niemeä seuraa mökkitie, josta lähtee heikko polku maalausta kohti. Itse maalauksen tavoittaa vasta vesitse.[1]
Kalamaniemi II on jyrkän kallion alareunassa, missä kallion pinta on hioutunut sileäksi ja se kallistuu hieman sisällepäin suojaten maalauksia säältä. Kallio päättyy maakaistaleeseen, joka kohoaa noin 2 metriä vedenpinnan yläpuolelle, ja jossa kasvaa suojaavia puita. Kallion maalattu osa aukeaa länteen. Pohjoisempana sijaitsevalta kesäasunnolta johtaa maalaukselle polku.[2][5]
Maalaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kalamaniemi I[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kallion pinta vaikuttaa olevan punavärin sotkemaa yli 8 metrin matkalla, vaikka itse kuvioita sisältävä osuus on kooltaan 3×1 metriä. Kuvakenttä on siten pahoin tuhoutunut. Valokuvista päätellen maalauksen päältä on poistettu jäkälää.[6] Alimmat maalaukset sijaitsevat 1,6 metriä ja ylimmät 2,8 metriä järven nykypinnan yläpuolella. Maalaus sijaitsee kallion vaakasuoran lohkeaman yläpuolella. Punaväriä erottuu useassa kohdassa, mutta maalauksen kulumisen vuoksi kuvioista ei enimmäkseen saa selvää. Muutama hirvikuvio on kuitenkin tunnistettavissa. Vasemmalla olevat kaksi hirveä ovat 45 senttimetriä ja 68 senttimetriä pitkät. Niiden pää on maalattu suureksi ja pitkänomaiseksi. Ihminen on 41 senttimetriä pitkä. Oikealla on venekuva, joka on 37 senttimetriä pitkä.[1][3][7][4][6]
Kalamaniemi II[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kallion punaväri muodostaa pieniä kuviokatkelmia, jotka eivät aina muodosta tunnistettavia kuvioita. Alin kuvio sijaitsee 1,22 metriä maan pinnasta. Selvästi erottuvassa, vasemmalle katsovassa hirvessä, on pään ylle vedetty kolme suoraa viivaa, kuin pieniä sarvia. Hirven pituus on 46 senttimetriä ja sen takapää osuu yhteen kallion halkeaman kanssa. Hirven takana seisoo ihminen, joka on 23 senttimetriä pitkä ja muodostaa yhdessä hirven kanssa kuviokokonaisuuden. Ihmisen lantion korkeudella kulkee vaakaviiva. Halkeamien alapuolella erottuu pieni vinoon maalattu 16 senttimetriä pitkä ihminen. Näiden lisäksi erottuu vielä kaksi venekuvaa, joista pitempi on 47 senttimetriä pitkä.[2][5][6]
Kaivaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kalamaniemen II edustalla on suoritettu arkeologiset kaivaukset. Niissä löydettiin muutama pii- ja kvartsi-iskos sekä puuhiilipalanen, joka otettiin talteen. Siitä on myöhemmin määritetty radiohiiliajoitus, vaikka sen kytkös maalaukseen ei ollut varma. Hiilen ajoitus on 1530 ± 30 jaa. eli keskiaikainen. Myös palanutta luuta löytyi nuotion jätteistä.[8][9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kivikäs, Pekka: Kallio, maisema ja kalliomaalaus. Jyväskylä: Minerva, 2005. ISBN 952-5478-61-0.
- Lahelma, Antti: A Touch of Red: Archaeological And Ethnographic Approaches To Interpreting Finnish Rock Paintings. väitöskirja julkaistu sarjassa Iskos 15. Vaasa: The Finnish Antiquarian Society, 2008. Teoksen verkkoversio. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Muinaistaideyhdistys: Kalamaniemi 1 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Muinaistaideyhdistys: Kalamaniemi 2 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Luukkonen, Ismo: Kalamaniemi 1
- Luukkonen, Ismo: Kalamaniemi 2
- Muinaisjäännösrekisteri: Kalamaniemen kalliomaalaukset 1 Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 13.10.1998. Museovirasto. Viitattu 2.11.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Kalamaniemen kalliomaalaukset 2 Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 4.9.2001. Museovirasto. Viitattu 2.11.2013.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Museovirasto: Kalamaniemi 1
- ↑ a b c d Museovirasto: Kalamaniemi 2
- ↑ a b Muinaistaideyhdistys: Kalamaniemi
- ↑ a b Lahelma, Antti: A Touch of Red, 2008, s.241–242 (Liite III)
- ↑ a b Luukkonen, Ismo: Kalamaniemi 2
- ↑ a b c Kivikäs, Pekka: Kallio, maisema ja kalliomaalaus, 2005, s.144–145
- ↑ Luukkonen, Ismo: Kalamaniemi 1
- ↑ Lahelma, Antti: A Touch of Red, 2008, s.39 (Osa I)
- ↑ Lahelma, Antti: A Touch of Red, 2008, s.4–5 (Osa II)