Kaivertaminen
Tätä sivua ei ole 
 |
Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Ei kai pinnan tarvitse tasainen olla. Onko se aina "viiltämistä"? |
Kaivertaminen on kuvion viiltämistä kovaan, tasaiseen pintaan.
[muokkaa] Kaiverrus menetelmänä
Kaivertajat käyttävät karkaistusta teräksestä valmistettua työkalua, kaiverrinta, leikkaamaan kuvion metallin pintaan, yleisimmin jalometalleihin. Kuvio piirretään ensin, ja esine kiinnitetään esimerkiksi puupalikalle sinettilakalla tai suoraan kaiverruskuulaan pienillä leuoilla. Kaivertimissa on valikoima kokoja ja muotoja, jotka tuottavat erityyppisiä uurteita. Kaivertaja valmistaa kaivertimen itse raaka-aihiosta omaan käteen sopivaksi. Kaivertimia on useita eri malleja: viiste-, pyörtö-, taso-, varjostin- ja sormuskaivertimia. Yleensä tekstien tekemiseen käytetään viistekaiverrinta, jonka terän muoto on v-kirjaimen mallinen ja sillä saadaan aikaiseksi hienon hienoa ja myös leveää viivaa. Käsinkaiverruksella saadaan upeita kiiltäviä kaaria ja kiemuroita sekä suoria viivoja, joita on mahdotonta minkään koneen jäljitellä. Käsinkaiverrus on taitoa ja kokemusta vaativa harvinainen taiteen laji.
[muokkaa] Nykyaikainen kaiverrus
Suurten tasojen mikroskooppiset yksityiskohdat voi saavuttaa vain mestarikaivertaja. Kaiverrettujen muotojen jäljittely on melkein mahdotonta. Nykyaikaiset setelileimasimet ovat melkein aina kaiverrettuja. Monet klassiset postileimat olivat kaiverrettuja, tosin nykyään kaiverruksen harjoittaminen on keskittynyt vain tiettyihin maihin ja/tai käytetty kun halutaan ”elegantimpaa” muotoilua. Suomessa tehtävä taidekaiverrus l. käsinkaiverrus, jota yleisesti tehdään pöytähopeisiin, kummilusikoihin, kynttilänjalkoihin, sormuksiin, lahjaesineisiin jne. on Euroopassa harvinaista. Suomalaisilla on myös paljon pelkistetympi tapa tehdä monogrammeja (=kirjainyhdistelmiä) kuin muualla Euroopassa. Siellä käsinkaiverrusta käytetään enimmäkseen asekaiverruksiin. Pohjoismaissa kaiverrusopetusta annetaan vain Suomessa. Suurimmat taiteelliset löydöt on tehty tuliaseista tai muista metallisista aseista, koruista ja soittimista. Teollisuudessa kaupallisiin koristeluihin on korvattu työvälineeksi CNC- tai jyrsinkone. Koneellinen kaiverrus ei kuitenkaan ole ulkonäöltään samanlaista kuin käsinkaiverrus. Kone käyttää kuvion tekemiseen usein laseria, käsin vuollaan kappaleesta irti "lastu". Uusimpana tulokkaan kaiverruksen saralla on paineilmakaiverrin, jonka jälki on verrattavissa käsin tehtyyn kaiverrukseen, erona on vain työstämisen helppous paineilman antaessa voiman kaivertamiseen. Kaikkein pienimmät ja tarkimmat kaiverrukset kuten mm. Bulino-tekniikka suoritetaan mikroskoopin alla.
