Kai Latvalehto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kai Latvalehto (s. 1967) on ruotsinsuomalainen kitaristi ja opettaja, joka tuli tunnetuksi Laulu koti-ikävästä -dokumenttielokuvan päähenkilönä.[1][2][3]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Latvalehto vietti lapsuutensa Ruotsin Göteborgissa, mutta muutti Suomeen teini-iässä.[2][4] Latvalehdon suvun juuret ovat Taivalkoskella ja hän on perheensä ainoa lapsi.[2] Perhe muutti Ruotsiin Kain ollessa kaksivuotias.[5] Hänen äitinsä teki Ruotsissa töitä Volvolla ja isänsä välillä merillä, välillä tehtailla.[2] Elämä pyöri isän alkoholismin ympärillä.[2] Suomeen palatessaan perhe muutti Haukiputaalle.[2]

Kai omaksui lapsuutensa seurauksena ruotsinsuomalaisen identiteetin.[6] Mukaan jäi myös tunne ulkopuolisuudesta.[7] Latvalehto on asunut Oulussa vuodesta 1980 ja hän määrittelee itsensä Suomessa asuvaksi ruotsinsuomalaiseksi.[8]

Lukion jälkeen Latvalehto opiskeli englantia Oulun yliopistossa.[2][9] Latvalehto on koulutukseltaan kielten opettaja ja filosofian maisteri.[10][11][9] Opettajan töidensä lisäksi Latvalehto on toiminut projektityöntekijänä Ruotsin kirkolle.[12] Latvalehto on toiminut hankevetäjänä[13]ja projektipäällikkönä.[14] Hän on tehnyt myös käännöstöitä oman yrityksensä kautta.[5][9]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kitaran soiton Latvalehto aloitti lukiossa.[2] Latvalehto on soittanut kitaraa ja toiminut taustalaulajana Aknestik-bändissä vuosina 1984-2002.[15][16][17]

Latvalehto on kääntänyt kirjan Kaaoksen ruhtinaat.[18] Latvalehto on toiminut kääntäjänä Freetime Machos -dokumenttielokuvassa 2010 ja taustatoimittajana Suomirokin sankarit: Wigwam -dokumentissa 2006.[19]

Latvalehto on esiintynyt isänsä Taunon ja poikansa Oivan kanssa elämästään ja suomalaissiirtolaisuudesta Ruotsissa kertovassa Laulu koti-ikävästä -dokumenttielokuvassa vuonna 2013.[2][20][1][21] Elokuvassa Latvalehto matkusti isänsä kanssa lapsuutensa maisemiin Göteborgiin.[22][3] Elokuvan keskiössä on kulttuurinen juurettomuus.[3] Elokuvan ohjaaja oli Mika Ronkainen.[23] Dokumenttia käsiteltiin Inhimillinen tekijä- ohjelmassa 2015.[24] Siitä tehtiin myös versio teatteriin.[7][23]

Latvalehto valittiin tämän johdosta vuoden 2013 ruotsinsuomalaiseksi.[25][26]

Kun Pudasjärvi Ruotsiin lähti- siirtolaiskertomuksia muuttovirran varrelta, kirjaan Latvalehto on osallistunut kirjoittamalla.[27] Hän on ollut myös kirjoittamassa kirjaa Monta oksaa, joka kertoo ruotsinsuomalaisten tarinoita.[8][28]

Matka-apurahaa Latvalehto sai vuonna 2012 1200 euroa tutkimustyötään varten Oulun yliopiston tutkijakoululta.[29]. Latvalehto sai Pohjois-Pohjanmaan kulttuurirahastolta apurahan toisen sukupolven ruotsinsuomalaista kulttuuri-identiteettiä käsittelevää väitöskirjaa varten vuonna 2013.[10] Projekti alkoi Oulun yliopiston kautta ja siinä haastateltiin toisen polven ruotsinsuomalaisia.[30] Se jatkui Åbo Akademissa.[27] Latvalehto väitteli tohtoriksi toisen polven ruotsinsuomalaisten kulttuuri-identiteetistä 2018.[31][8]

Vuonna 2019 Latvalehto sai Pohjois-Pohjanmaan rahastolta apurahaa 40 000 euroa ruotsinsuomalaisen taiteilijaresidenssin perustamiseksi Ouluun.[32] Residenssi avattiin samana vuonna.[33]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän on naimisissa Päivi Latvalehdon kanssa ja hänellä on yksi, vuonna 2003 syntynyt poika.[15][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Laulu Koti-ikävästä kertoo siirtolaisuudesta ja ulkopuolisuuden tunteesta Yle Uutiset. Viitattu 6.6.2017.
  2. ↑ a b c d e f g h i j Ruotsissa kasvanut Kai Latvalehto: ”Lapsena suomalaisuus tuntui nololta” Kodin Kuvalehti. 14.10.2016. Viitattu 6.6.2017.
  3. ↑ a b c Matka juurille Ruotsiin Kansan Uutiset. 7.4.2013. Viitattu 8.10.2017.
  4. ↑ Olli-Matti Oinonen: Laulu koti-ikävästä savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 6.6.2017.
  5. ↑ a b Pitkä matka kotiin Helsingin Sanomat. 26.1.2013. Viitattu 15.10.2017.
  6. ↑ Arvio: Dokumentti ruotsinsuomalaisuudesta on takuuvarma hitti Helsingin Sanomat. 4.4.2013. Viitattu 15.10.2017.
  7. ↑ a b Miesten kasvutarinat näyttämöllä – runollinen siirtolaisdokumentti kasvoi teatterin mittoihin Yle Uutiset. Viitattu 15.10.2017.
  8. ↑ a b c Ruotsinsuomalaisuus ei enää ole suomalaisuutta Ruotsissa – monelle musiikki on kolmas kotimaa Yle Uutiset. Viitattu 12.9.2019.
  9. ↑ a b c Voimaa suomalaisista juurista – Kai Latvalehto tietää, mitä on olla toisen polven ruotsinsuomalainen Lapin Kansa. 17.6.2018. Viitattu 26.8.2018.
  10. ↑ a b Pohjois-Pohjamaan kulttuurirahastolta 433 000 euroa tieteelle ja taiteelle Kaleva.fi. Viitattu 30.6.2017.
  11. ↑ Ruotsinsuomalaiset nyt: Suomalaisuutta ei enää tarvitse hävetä apu.fi. 25.4.2018. Viitattu 1.7.2018.
  12. ↑ Usko, Toivo ja Unelmat -projekti etsii ruotsinsuomalaisia nuoria SVT Nyheter. Viitattu 30.6.2017.
  13. ↑ Koti-ikävästä kärsiviä ruotsinsuomalaisia houkutellaan nyt Suomen työvoimapulaa paikkaamaan – "Minä löysin täältä paratiisin", sanoo Marianne Viita Yle Uutiset. Viitattu 12.9.2019.
  14. ↑ Kai Latvalehto aloittaa Taidekeskus KulttuuriKauppilassa projektipäällikkönä Rantapohja. 8.10.2020. Viitattu 9.10.2020.
  15. ↑ a b Pihasaunassa kynttilän valossa Kaleva.fi. Viitattu 6.6.2017.
  16. ↑ Laulu koti-ikävästä -dokumentin Kai Latvalehto on ehdolla vuoden ruotsinsuomalaiseksi ESS.fi. 25.11.2013. Viitattu 6.6.2017.
  17. ↑ Jarmo Valkola: Laulu koti-ikävästä KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 6.6.2017.
  18. ↑ Kaaoksen ruhtinaat Adlibris. Viitattu 28.6.2017. [vanhentunut linkki]
  19. ↑ Kai Latvalehto Elonet. Viitattu 30.6.2017.
  20. ↑ Palkittu elokuva antoi maahanmuuttajalle kahdet juuret Yle Uutiset. Viitattu 6.6.2017.
  21. ↑ Uutuusdokkari pureutuu siirtolaisuusteemaan mtv.fi. Arkistoitu 12.10.2017. Viitattu 6.6.2017.
  22. ↑ Laulu koti-ikävästä naurattaa ja itkettää Yle Uutiset. Viitattu 30.6.2017.
  23. ↑ a b Kain ja Taunon Ruotsin-reissu siirtyy Oulun kaupunginteatterin suurelle näyttämölle Kaleva.fi. Viitattu 15.10.2017.
  24. ↑ Inhimillinen tekijä: Kahden maan kameleontit yle.fi. Viitattu 9.10.2017.
  25. ↑ Laulu koti-ikävästä johti valintaan vuoden ruotsinsuomalaiseksi Yle Uutiset. Viitattu 6.6.2017.
  26. ↑ Laulu koti-ikävästä -elokuvan tähdestä vuoden ruotsinsuomalainen ts.fi. Viitattu 6.6.2017.
  27. ↑ a b Sata tarinaa lännen luvatusta maasta – Ruotsin siirtolaisuutta muistellaan Pudasjärvellä monin tavoin iijokiseutu.fi. 5.7.2017. Viitattu 8.10.2017. [vanhentunut linkki]
  28. ↑ Monta oksaa kertoo tarinoita ruotsinsuomalaisuudesta – Työväen Musiikkitapahtuma 23.-26.7.2020 valmu.com. Viitattu 12.9.2019.
  29. ↑ Matka-apurahapäätökset 28.3.2012 | UniOGS www.oulu.fi. Arkistoitu 9.10.2017. Viitattu 9.10.2017.
  30. ↑ Sveriges Radio: Valkoiselta kankaalta väitöskirjan tekoon - Sisuradio sverigesradio.se. Viitattu 8.10.2017.
  31. ↑ Katri Nisula: Kai Latvalehto tutki toisen polven ruotsinsuomalaisia – ja uskoo, että ruotsinsuomalaisuus määritellään uusiksi lähivuosina Sveriges Radio. 25.6.2018. Viitattu 5.7.2018.
  32. ↑ Oulustako ruotsinsuomalaisten kantakaupunki? Taiteilija-tutkija Kai Latvalehto puuhaa Ouluun taiteilijaresidenssiä, jossa Ruotsissa asuvat suomalaiset pääsevät tutustumaan juuriinsa Kaleva.fi. Viitattu 19.5.2019.
  33. ↑ Residenssi avataan lauantaina www.forum24.fi. 31.10.2019. Viitattu 20.5.2020.
Kansainväliset
Kansalliset
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kai_Latvalehto&oldid=21544042”