Kaarlo Riukuniemi
Kaarlo Fredrik Riukuniemi (synt. Rehnström, 17. joulukuuta 1860 Tampere – 21. huhtikuuta 1932 Viipuri) oli suomalainen toimittaja.[1]
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Riukuniemen vanhemmat olivat rakennusmestari Efraim Rehnström ja Fredrika Hélen. Riukuniemen puoliso vuodesta 1886 oli Hilma Cecilia Lindgrén (k. 1950). Riukuniemi otti suomalaisen sukunimen vuonna 1906. Lopetettuaan koulunkäynnin Riukuniemi työskenteli 1883-1893 toimittajana Tampereen Sanomat -lehdessä ja 1894-1899 Kotkan Sanomat -lehdessä ja tämän jälkeen toimitussihteerinä 1899-1901 Wiipurin Sanomat -lehdessä. Viimeksi mainitun Supistuksen päätoimittaja hän oli 1902-1909 ja sitten 1910-1918 Viipurin Sanomat -lehden päätoimittaja sekä samalla Karjala -lehden toimitussihteeri 1904-1912 ja vielä lehden toimittaja vuoteen 1930. Vuonna 1895 hän oli mukana myös Työmies-lehden perustamista pohtineessa toimikunnassa. Riukuniemi laati lehtiinsä muun muassa pakinoita ja teatteri- ja kirjallisuusarvosteluja. Riukuniemi oli Itä-Suomen Sanomalehtimiesyhdistyksen perustaja ja pitkäaikainen puheenjohtaja sekä Nuorsuomalaisen sanomalehtimiesyhdistyksen ja Suomen Sanomalehtimiesten liiton johtohenkilöitä. 1880- ja 1890-luvuilla Riukuniemi toimi Tampereen ja Kotkan työväenyhdistyksissä. 1916-1917 hän oli santarmien vangitsemana Viipurin lääninvankilassa.[1]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sanomalehdistön päivä Viipurissa / Prässens dag i Viborg 4.11.1899 ; toimittajat Kaarlo Renström, Kaarle Silander, Sigurd Roos, Hjalmar Wadenström ; kansikuva Hugo Simberg. Julkaisu omistettu Pietari Hannikaisen muistolle. Wiipuri 1899 (Teos Dorian Kansalliskirjastossa)
Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Metsäsissi : kuvaus Amerikan lännestä ; kertonut Gabriel Ferry ; suomentanut Kaarlo Riukuniemi. Kustannus Oy Kirja, Helsinki 1916, 4. painos WSOY 1937