Kaarlo Haltia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaarlo Haltia
Henkilötiedot
Syntynyt28. syyskuuta 1863
Janakkala
Kuollut18. lokakuuta 1938 (75 vuotta)
Kansalaisuus suomalainen
Taiteilija
Ala kuvanveisto
Aino, Lapinlahti, 1885.
Aino, Mänttä-Vilppula, jälkivalos 1983.

Kaarlo Fredrik Haltia (28. syyskuuta 1863 Janakkala18. lokakuuta 1938) oli suomalainen kuvanveistäjä. Hän opiskeli Pariisissa Académie Julianissa vuosina 1887–1889 ja 1891–1892. Hän sai Suomen Taideyhdistyksen dukaattikilpailussa kolmannen palkinnon vuonna 1890. Haltian töitä ovat muun muassa kansallisromanttista Kalevala-aiheista taidetta edustavat veistokset Aino (1898) ja Väinämöinen ja Joukahainen (1899).[1]

Haltian mukaan on nimetty Helsingin Oulunkylässä sijaitseva pieni Kaarlo Haltian puisto, joka sijaitsee lähellä hänen vanhaa ateljeetaan Jokiniementien varressa. Haltia muutti Turengista Oulunkylään vuonna 1910.[2] Hän toimi Oulunkylän kunnanvaltuutettuna vuosina 1922–1925.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Anttonen, Pertti & Kuusi, Matti: Kalevala-lipas, s. 204. Uusi laitos (1. laitos 1985). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1999. ISBN 951-746-045-7.
  2. Pohjanpalo, Olli: Kuntalaisaloite johti tulokseen. Helsingin Sanomat, 19.3.1999.
  3. Harmo, Maunu: Oulunkylä – Åggelby: vihreä idylli, s. 198. Helsinki: Oulunkylä-seura ry, 1987. ISBN 951-99891-2-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä taiteilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.