Kaarle II (Espanja)
Wikipedia
Kaarle II (8. marraskuuta 1661 Madrid – 1. marraskuuta 1700 Madrid) oli viimeinen Espanjan kuninkaista, joka kuului Habsburgien sukuun. Hän oli Espanjan kuninkaan Filip IV:n ja kuningatar Mariana Itävaltalaisen vanhin poika. Hän peri kruunun isänsä kuoltua vuonna 1665, mutta hänen äitinsä toimi sijaishallitsijana vuoteen 1675.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Elämäkerta
Useat peräkkäiset sukulaisavioliitot olivat vaikuttaneet suvun perimään, minkä seurauksena Kaarle oli pienikokoinen, sairaalloinen ja henkisesti häiriintynyt ja lisäksi impotentti. Tästä kaikesta seurasi voimakas taistelu hänen perinnöstään, sillä hänellä ei ollut perillisiä ja hänen mukanaan siis sammui Espanjaa hallinnut Habsburgien sukuhaara. Hänellä oli niin vaikeita kehityshäiriöitä, että hän oppi kävelemään ja puhumaan vasta viisivuotiaana.
Kaarle II julistettiin kuninkaaksi vuonna 1665, mutta hän jäi silti äitinsä holhoukseen. Hän sai valtaistuimensa, kun äiti, Itävallan Juan José (Filip V:n äpärä), Valenzuela ja kardinaali Nidhar kävivät kiivasta vastataistelua. Kaarle II:n, heikon ruhtinaan, kohtalo oli olla aina toisten hallittavana ja määräiltävänä, ensiksi äitinsä, sittemmin Itävallan Juanin, hänen laillisen veljensä ja sittemmin vaimonsa Marie Louise d'Orléansin, ja lisäksi tulivat vielä kuninkaan ministerit.
Aateliston tukemana don Juan José marssi Madridiin ja otti siellä vallan vuonna 1677, mutta jo pari vuotta myöhemmin hän kuoli. Koska Kaarle oli kyvytön hallitsemaan itsenäisesti, häntä avustivat Medinacelin herttua (1680–1685), Oropesan kreivi (1685–1691 ja 1695–1699) ja kardinaali Fernández de Portocarrero (1699–1700).
[muokkaa] Avioliitot
Kaarle II avioitui kahdesti, ensiksi Marie Louise d'Orléansin kanssa (kuoli 1689) ja toisen kerran Maria Anna von Pfalz-Neuburgin kanssa. Hovi oli hyvin huolissaan, koska perillisiä ei syntynyt. Tilanteen parantamiseksi käytettiin kaikkia mahdollisia keinoja, jopa pahojen henkien manaamista pois kuninkaasta.
[muokkaa] Espanjan sisällissota
Kaarle II kuoleman jälkeen syttyi hänen valtakunnastaan sota eli Espanjan perimyssota (1701–1714). Siinä olivat osallisina Itävallan arkkiherttuan tukijat Itävalta, Englanti, Portugali ja Alankomaiden yhdistyneet maakunnat, Preussi, Savoiji sekä Hannover sekä Ranskan Kuninkaan Ludvig XIV pojanpoika Anjoun herttua Filip tukenaan vain Ranska. Valituksi tuli ranskalaisten tukema ehdokas, josta tuli hallitsija nimellä Filip V. Hänen myötään Bourbon-suku tuli myös Espanjan valtaistuimelle, mutta valinta aiheutti melkoisia ongelmia vähän myöhemmin Ranskan omassa vallanperimyksessä.
[muokkaa] Katso myös
 |
Edeltäjä: Filip IV |
Espanjan kuningas 1665–1700 |
Seuraaja: Filip V |
