Kaarle Halme

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kaarle Halme
Kaarle Halme.
Kaarle Halme.
Syntymäaika 4. joulukuuta 1864
Syntymäpaikka Hämeenkyrö
Aktiivisena 1888–1944
Kuolinaika 20. syyskuuta 1946 (81 vuotta)
Kuolinpaikka Helsinki
Oikea nimi Kaarlo Albert Halme
Puoliso Hulda Olivia Sundell (1886–1944)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Kaarle (Kaarlo) Albert Halme (4. joulukuuta 1864 Hämeenkyrö20. syyskuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä, teatterinjohtaja, näytelmä- ja romaanikirjailija sekä myös elokuvaohjaaja.

Kaarle Halmeen vanhemmat olivat maanviljelijä, maakauppias David Sundgren ja Eva Eufrosyne Uotila. Halme aikoi ensin virkamieheksi ja toimi 1883–1888 Turun lääninhallituksen ylimääräisenä kanslistina. Hän oli kuitenkin samoihin aikoihin alkanut esiintyä amatöörinäyttelijänä ja sai lopulta kiinnityksen 1888 Kaarlo Bergbomin Suomalaiseen Teatteriin. Halme saavutti mainetta sankariroolien esittäjänä – hän esiintyi muun muassa Kullervon, Daniel Hjortin, Othellon ja Wilhelm Tellin rooleissa. Hän esitti myös tukkilaissankari Turkkaa Teuvo Pakkalan laulunäytelmän Tukkijoella ensi-illassa 1899.

Suomalaisessa teatterissa syntyneiden riitojen vuoksi Halme siirtyi 1903 vuodeksi Ruotsalaiseen Teatteriin. Vuosina 1904–1905 Halme toimi Viipurin Suomalaisen Maaseututeatterin johtajana. Halme teki vuonna 1903 aloitteen Tampereen Teatterin perustamisesta ja 10. toukokuuta 1904 tämä tapahtuikin. Halmeesta tuli teatterin ensimmäinen johtaja mutta hän erosi jo tammikuussa 1905 jouduttuaan riitaan teatterin johtokunnan kanssa. Lähdettyään Tampereelta Halme oli vuosina 1905–1907 kaunoluvun ja puhetaidon opettajana Helsingissä ja vuonna 1907 hän oli perustamassa Helsinkiin Kansan Näyttämöä. Halme toimi sen ensimmäisenä johtajana vuodet 1907–1911.

Vuonna 1912 Halme palasi Viipurin Suomalaisen Maaseututeatterin johtajaksi mutta tämäkin kausi päättyi kesken 1913. Yhdessä Eino Leinon kanssa Halme perusti 1912 Helsingin Seurasaaressa toimineen Helkanäyttämön. Leino ja Halme halusivat luoda tästä teatterista uudistavan vastavoiman Suomen Kansallisteatterille mutta Helkanäyttämö toimi vain lyhyen aikaa. Vuonna 1915 Halme perusti Näyttämö Kaarle Halmeen ja johti sitä vuoteen 1922 saakka. Halme sai valtion taiteilijaeläkkeen 1923 ja tämän jälkeen hän keskittyi näytelmien, romaanien ja omien muistelmiensa kirjoittamiseen.

Kaarle Halme ohjasi ja teki käsikirjoituksen 1913–1914 neljään varhaiseen näytelmäelokuvaan joissa myös hänen teatteriseurueensa esiintyi. Nämä elokuvat olivat Nuori luotsi (1913), Verettömät (1913), Vieraalla maaperällä (1914) ja Kesä (1915). Näiden elokuvien tuottajana toimi Hjalmar V. Pohjanheimon Lyyra Filmi ja niitä esitettiin Pohjanheimon Lyyra-teatteriketjun elokuvateattereissa.[1]

Halme kirjoitti kaikkiaan 43 näytelmää. Halmeen näytelmät olivat suurimmaksi osaksi pienimuotoisia seuranäyttämöitä varten tehtyjä kappaleita, joita lähinnä harrastajateatterit esittivät. Hänen romaaneistaan on tunnetuin vuonna 1925 kirjoitettu Kyläraittien kuningas josta Jorma Nortimo ohjasi 1945 samannimisen elokuvan.

Halme oli naimisissa vuodesta 1886 lähtien Hulda Olivia Sundellin (1857–1944) kanssa.

Eino Leinon Suomalaisen kirjallisuuden historia-teoksessa vuodelta 1910 Kaarle Halmetta kuvattiin seuraavasti:

"Kaarle Halme, näyttelijä, teatterinjohtaja, aluksi realististen, hämäläistä kansan-elämää käsittelevien näytelmien Purimossa ja Mallassaunalla kirjoittaja, joiden huippuna on pidettävä hänen tottuneelle näyttämösilmällään hahmoteltua ja syvempään psykologiseen käsittelyyn tähtäävää murhenäytelmäänsä Murtuneita. Myöhemmissä näytelmissään, kuten Herran ääni ja Maattomat, hän on asettanut taiteensa nykyaikaisten sosialististen aatteiden palvelukseen, joita hän jo aikaisemminkin oli pienessä 1-näytöksisessään Mestari Garp käsitellyt."[2]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mallassaunalla, näytelmä. 1900
  • Purimossa, näytelmä. 1900
  • Mestari Garp, näytelmä. 1901
  • Murtuneita, näytelmä. 1903
  • Herran ääni, näytelmä. 1906 (2. painos nimellä Kosken tarina)
  • Seuranäyttelijöille, opaskirja. 1906
  • Maattomat, näytelmä. 1909
  • Seuranäyttämöopas, opaskirja. 1911
  • Egyptin pimeys, näytelmä. 1911
  • Jaakopin uni, näytelmä. 1911
  • Multa-aatelia 1, näytelmä. 1911 (2. painos nimellä Esa Pöllönkorpi)
  • Multa-aatelia 2, näytelmä. 1912 (2. painos nimellä Pöllönkorven naamiaisyö)
  • Multa-aatelia 3, näytelmä. 1912
  • Pöllökorven naamiaisyö, näytelmä. 1912
  • Häväistys, näytelmä. 1913
  • Kaksintaistelu, näytelmä. 1913
  • Korpi herää, näytelmä. 1913
  • Korpi liikkuu, näytelmä. 1913
  • Korpi nukkuu, näytelmä. 1913
  • Multa-aatelia 4, näytelmä. 1913
  • Vereettömät,elokuvakäsikirjoitus. 1913
  • Ennustus, näytelmä. 1914
  • Korpi nousee, näytelmä. 1914
  • Naimisiin , näytelmä. 1914
  • Turma, näytelmä. 1914
  • Uhri, näytelmä. 1914
  • Valkoinen hirvi,romaani. 1914
  • Aamukellot, näytelmä. 1915
  • Kyöpeli, näytelmä. 1915
  • Attila : Hunnien kuningas, näytelmä. 1919
  • Esa Pöllönkorpi, näytelmä. 1920
  • Kosken tarina. 1920 (2. korjattu painos näytelmästä Herran ääni)
  • Nainen sen tietää, näytelmä. 1920
  • Kuningas ja suomalainen linnanneito, näytelmä. 1922
  • Kuningas Teivas, Pirkkalan valtias, näytelmä. 1922
  • Harjoitushetki Himppulassa, näytelmä. 1923
  • Preerian Prinsessa, näytelmä. 1923 (salanimellä Raju Halla)
  • Silmukorven nuori Epra, romaani. 1924
  • Kyläraittien kuningas: satakuntalainen kertomus, romaani. Otava 1925
  • Kaksi lupausta, näytelmä. 1926
  • Onnen veräjä, näytelmä. 1926
  • Neidon ryöstö, näytelmä. 1927
  • Arkadia: elämäni kuvia maailmaa kuvastelevilta palkeilta kansallisen kevättunnelman ajoilta, muistelmateos Suomalaisen Teatterin ajoilta. Otava 1928
  • Seikkailu jalkamatkalla, näytelmä. 1929
  • Leijona irrallaan, näytelmä. 1930
  • Farmari ja Mari-Far, näytelmä. 1931
  • Kilisevät kulkuset, näytelmä. 1931
  • Leenu, romaanikäsikirjoitus. 1931
  • Onnen hyrrä, näytelmä. 1931
  • Toivottelujen päivänä, näytelmä. 1931
  • Ilmipakana, näytelmä. 1932
  • Pääsiäistrulli, romaanikäsikirjoitus. 1932
  • Teoistaan mies tutaan, romaanikäsikirjoitus. 1932
  • Korven kohu, näytelmä. 1933
  • Lemmon veitikka, romaanikäsikirjoitus. 1933
  • Puijarityttö, näytelmä. 1933
  • Lemmenlulla, näytelmä. 1935
  • Satamaan tullessa, romaanikäsikirjoitus. 1935
  • Eikö nainen voi kosia, näytelmä. 1936
  • Juhlaruno Tampereen kauppaseuran 50-vuotiseen juhlaan maaliskuun neljäntenätoista 1936. 1936
  • Kosinta, romaanikäsikirjoitus. 1936
  • Musta korpraali, romaanikäsikirjoitus. 1937
  • Juhannusmorsian, romaanikäsikirjoitus. 1938
  • Murskattuja aitoja, näytelmä. 1944
  • Taistelu ehjästä elämästä, romaani. 1944
  • Suurtekojen mies, näytelmä. 1945
  • Veto, näytelmä. 1946
  • Herra Murjon radio, romaanikäsikirjoitus.
  • Idän myrkkyä, näytelmä.
  • Kirkkopatruuna, näytelmä.
  • Maisteri Pöllönkorpi, näytelmä.

[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]