Kaapelimodeemi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kaapelimodeemi on kaksisuuntaisessa kaapelitelevisioverkossa toimiva päätelaite (modeemi). Yleisin kaapelimodeemin avulla toteutettava palvelu on laajakaistainen Internet-yhteys. Tällöin kaapelimodeemi kytketään palvelun tilaajan kotona kaapelitelevisioverkon antennirasiaan. Kaapelimodeemi muuntaa antennista tulevan signaalin tietokoneiden ja muiden oheislaitteiden käyttämään muotoon. Kaapelimodeemissa voi olla Ethernet-liitin ja langaton tukiasema muuntamaan kaapeliverkon tietoliikenteen yhteyskäytäntö Ethernet-yhteyskäytännöksi ja päinvastoin. Verrattuna esimerkiksi DSL-yhteyteen, kaapelimodeemiliittymä aktivoidaan asiakkaan verkkoalueelle heti ostovaiheessa. Myöskin nopeuden vaihto onnistuu poikkeuksetta välittömästi. Operaattorin palvelin tunnistaa kaapelimodeemin sen MAC-osoitteen perusteella ja antaa oikean määrän kaistaa.

Suomessa kaapelimodeemiverkossa käytettäviä standardeja ovat euroDOCSIS 1.1, 2.0 ja 3.0 (engl. Data Over Cable Service Interface Specification). 100Mbit/s ja sen ylittäviä liittymiä tarjoavat suurimmat kaapelimodeemioperaattorit Kaisanet, Elisa[1], Sonera ja DNA. Pienemmät operaattorit tuottavat yhteyksiä pääasiassa muilla tekniikoilla. Kaapelimodeemiliittymän nopeus on yleensä asymmetrinen. Paluusuunnan nopeus on yleensä merkittävästi hitaampi kuin latausnopeus. DNA:lla on 2013 vuodesta lähtien ollut nopein liittymä, 350/20Mbit/s. Nykyisin keskiluokan yhteyksillä on yleensä 10Mbit/s lähetyskaistaa . Käytännössä näin suuriin nopeuksiin päästään vain tehokkaalla laitteistokokoonpanolla ja Ethernet-kaapelilla suoraan modeemiin.[2] Vaikka käytettävät verkkokortit ja mahdolliset kuluttajahintaiset kytkimet ja reitittimet tukisivatkin 1 Gbit/s nopeuksia, ei niiden suorituskyky välttämättä riitä 200 Mbit/s nopeuteen. Langattomalla verkolla huippunopeudet jäävät saavuttamatta, sillä nopeimmallakin 802.11n-standardilla ylletään käytännössä 100 Mbit/s nopeuteen. Uusimmilla 802.11ac-tekniikkaa tukevilla laitteilla voidaan päästä jopa 500Mbit/s nopeuteen.

CMTS (Cable Modem Termination System) on kaapelitelevisioverkon laitetilassa oleva koaksiaali- ja kuitukaapelit päättävä keskitin. Yhteys kotoa Internetiin toteutetaan yhdellä paluusuuntaisella taajuuskaistalla ja yhteydet koteihin toisella myötäsuuntaisella kaapelimodeemikäyttöön varatulla taajuuskaistalla, joka vastaa yhden televisiokanavan käyttämää taajuuskaistaa. Samassa verkon haarassa on internet-liikennettä varten varattu yleensä useita myötä- ja paluusuunnan taajuuskanavia, joiden tarjoamaa tiedonsiirtokapasiteettia kaapelimodeemit jakavat.

Standardit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikaisemmin USA:ssa käytettiin standardia DOCSIS (nyt versio 2.0) ja Euroopassa standardia DAVIC. Eurooppalainen versio on kuitenkin saanut väistyä amerikkalaisen standardin eurooppalaistetun euroDOCSIS-version tieltä.

euroDOCSIS-standardissa kehysrakenne on DVB-standardin mukainen, kanavanvarausmenetelmä on TDMA ja modulointimenetelmä kaapelissa on QPSK ja QAM.

euroDOCSIS-määrittelyt ovat saatavissa (englanniksi) tComLabs-sertifiointiyrityksen sivuilta. DOCSIS-määrittelyn ovat saatavissa DOCSIS-sivustolta.

Kaapelimodeemiyhteyksien tarjoajia Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • DNA (pääkaupunkiseutu, Lahti, Hollola, Kuopio, Lohja, Vihti, Karkkila, Eura, Harjavalta, Naantali, Masku, Nakkila, Pori, Raisio, Rauma, Kymenlaakso, Kotka ja Ulvila)
  • Sonera (Hyvinkää, Hämeenlinna, Imatra, Kaarina, Kemi, Kouvola, Kuusankoski, Lappeenranta, Mäntsälä, Porvoo, Rovaniemi, Toijala, Tornio, Turku, Valkeakoski ja Varkaus)
  • Kaisanet Oy (Iisalmi, Kajaani, Sotkamo)
  • Elisa (Espoo, Tampere, Riihimäki, Nurmijärvi, Järvenpää, Sipoo, Kerava, Tuusula, Vantaa, Kirkkonummi, Joensuu ja Jyväskylä)
  • Lounea (Salon ja Forssan seutu)
  • Savonlinnan Puhelin Oy (Savonlinna, Parikkala)
  • Aina (Hämeenlinna ja ympäristö)
  • Anvia (Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Elisa Laajakaista Heti hinnasto
  2. http://www.200m.fi/