Kaapelimodeemi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kaapelimodeemi on kaksisuuntaisessa kaapelitelevisioverkossa toimiva päätelaite (modeemi). Yleisin kaapelimodeemin avulla toteutettava palvelu on laajakaistainen Internet-yhteys. Tällöin kaapelimodeemi kytketään palvelun tilaajan kotona kaapelitelevisioverkon antennirasiaan. Kaapelimodeemi muuntaa antennista tulevan signaalin tietokoneiden ja muiden oheislaitteiden käyttämään muotoon. Kaapelimodeemissa voi olla Ethernet-liitin ja langaton tukiasema muuntamaan kaapeliverkon tietoliikenteen yhteyskäytäntö Ethernet-yhteyskäytännöksi ja päinvastoin. Verrattuna esimerkiksi DSL-yhteyteen, kaapelimodeemiliittymä yleensä aktivoidaan asiakkaan verkkoalueelle heti ostovaiheessa. Verkko tunnistaa kaapelimodeemin sen MAC-tunnuksen perusteella.

Suomessa kaapelimodeemiverkossa käytettäviä standardeja ovat euroDOCSIS 1.1, 2.0 ja 3.0 (engl. Data Over Cable Service Interface Specification). 100Mbit/s ja sen ylittäviä liittymiä tarjoavat suurimmat kaapelimodeemioperaattorit Elisa [1] , Saunalahti [2], Sonera, KYMP[3] ja Welho. Pienemmät operaattorit tuottavat yhteyksiä pääasiassa muilla tekniikoilla. Kaapelimodeemiliittymän nopeus on yleensä asymmetrinen. Paluusuunnan nopeus on yleensä merkittävästi hitaampi kuin latausnopeus. Welholla on ollut maaliskuusta 2010 lähtien valikoimassaan Suomen nopein kuluttajaliittymä myötäsuuntaan, 200/10 Mbit/s.[4] Nykyisin myös muut operaattorit tarjoavat 10 Mbit/s lähetyskaistaa. [5] . Käytännössä näin suuriin nopeuksiin päästään vain tehokkaalla laitteistokokoonpanolla ja Ethernet-kaapelilla suoraan modeemiin. [6] Vaikka käytettävät verkkokortit ja mahdolliset kuluttajahintaiset kytkimet tukisivatkin 1 Gbit/s nopeuksia, ei niiden suorituskyky välttämättä riitä 200 Mbit/s nopeuteen. Langattomalla verkolla huippunopeudet jäävät saavuttamatta, sillä nopeimmallakin 802.11n-standardilla ylletään käytännössä 100 Mbit/s nopeuteen.

CMTS (Cable Modem Termination System) on kaapelitelevisioverkon laitetilassa oleva koaksiaali- ja kuitukaapelit päättävä keskitin. Yhteys kotoa Internetiin toteutetaan yhdellä paluusuuntaisella taajuuskaistalla ja yhteydet koteihin toisella myötäsuuntaisella kaapelimodeemikäyttöön varatulla taajuuskaistalla, joka vastaa yhden televisiokanavan käyttämää taajuuskaistaa. Samassa verkon haarassa on internet-liikennettä varten varattu yleensä useita myötä- ja paluusuunnan taajuskanavia, joiden tarjoamaa tiedonsiirtokapasiteettia kaapelimodeemit jakavat.

Standardit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikaisemmin USA:ssa käytettiin standardia DOCSIS (nyt versio 2.0) ja Euroopassa standardia DAVIC. Eurooppalainen versio on kuitenkin saanut väistyä amerikkalaisen standardin eurooppalaistetun euroDOCSIS-version tieltä.

euroDOCSIS-standardissa kehysrakenne on DVB-standardin mukainen, kanavanvarausmenetelmä on TDMA ja modulointimenetelmä kaapelissa on QPSK ja QAM.

euroDOCSIS-määrittelyt ovat saatavissa (englanniksi) tComLabs-sertifiointiyrityksen sivuilta. DOCSIS-määrittelyn ovat saatavissa DOCSIS-sivustolta.

Kaapelimodeemiyhteyksien tarjoajia Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • DNA, Dna Welho (pääkaupunkiseutu, Lahti ja ympäristö, Kuopio, Lohja, Vihti, Karkkila, Eura, Harjavalta, Naantali, Masku, Nakkila, Pori, Raisio, Rauma ja Ulvila)
  • Sonera (Hyvinkää, Hämeenlinna, Imatra, Kaarina, Kemi, Kouvola, Kuusankoski, Lappeenranta, Mäntsälä, Porvoo, Rovaniemi, Toijala, Tornio, Turku, Valkeakoski ja Varkaus)
  • KPO (Kainuun Puhelinosuuskunta) (Kajaani, Sotkamo)
  • Elisa ja Saunalahti (Espoo, Tampere, Riihimäki, Nurmijärvi, Järvenpää, Sipoo, Kerava, Tuusula, Vantaa, Kirkkonummi, Joensuu ja Jyväskylä)
  • Kymen Puhelin (Kotka)
  • SSP Yhtiöt Oy (Salon ja Forssan seutu)
  • Turun Kaapelitelevisio Oy (Turku, Kaarina)
  • Savonlinnan Puhelin Oy (Savonlinna, Parikkala)
  • Aina (Hämeenlinna ja ympäristö)
  • Anvia (Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]