Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Sivulta puuttuu |
|
|
|---|---|
 |
|
|
sijainti |
|
| Toimialueen maakunnat | Etelä-Karjala, Kymenlaakso |
| Päätoimipaikka | Kouvola |
| Muut toimipaikat | Lappeenranta |
| Ylijohtaja | Leena Gunnar |
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ruots. Närings-, trafik- och miljöcentralen i Sydöstra Finland) on yksi Suomen 15:stä ja samalla 9:stä kaikkien kolmen vastuualueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Sen toimialueeseen kuuluu Etelä-Karjala ja Kymenlaakso. Päätoimipaikkana on Kouvola, minkä lisäksi sillä on toimipaikka Lappeenrannassa.
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus aloitti toimintansa vuonna 2010. Alueella on 17 kuntaa, joista kaupunkeja on 5, Kouvola, Kotka, Hamina, Imatra ja Lappeenranta. Alueen asukasmäärä oli vuonna 2011 noin 315 000.
Elinkeinot
Kaakkois-Suomi rakentaa kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä uudistamalla ja monipuolistamalla alueen tuotantotoimintaa. Se rakennetaan pitkäjänteisen ja uusia tuotannonaloja, tuotteita ja palveluja etsivän, innovointia ja tuotekehittelyä painottavan toiminnan varaan. Alueen kehitystä tukevat kasvava yrittäjyys, uusimman teknologian nopea käyttöönotto, vetovoimaiset työmarkkinat, Venäjän liiketoimintojen osaaminen sekä houkutteleva asuinympäristö ja palvelurakenne. Venäjän läheisyys näkyykin Kaakkois-Suomessa muuta maata tuntuvasti voimakkaampana.
Liikenne
Vilkkaimmin liikennöity tieosuus on valtatie 7 (E18-tie) Kotkan Karhulassa. Siellä vuorokausiliikennemäärä on noin 26 000 ajoneuvoa. Kaakkois-Suomi on logistisesti transitoliikenteen ja ulkomaankaupan keskittymiä. Alueella on kolme itärajan tieliikenteen vilkkainta rajanylityspaikkaa: Vaalimaa, Nuijamaa ja Imatra. Vainikkalassa on kansainvälisen rautatieliikenteen rajanylityspaikka. Lisäksi Parikkalassa on tilapäisen tieliikenteen rajanylityspaikka. Kaikkiaan kaakon rajanylityspaikoilla tapahtui vuonna 2011 noin 8,5 miljoonaa rajan ylitystä (ylitykset molempiin suuntiin yhteensä) ja vuodelle 2012 ennakoidaan jo 10 miljoonan ylityksen määrää.
Ympäristö
Kaakkois-Suomen ympäristölle luovat leimansa Salpausselkien harjumuodostumat ja runsaat vesistöt. Vesistöistä isoimmat ovat Saimaa, Itäinen Suomenlahti, Kymijoki ja Vuoksi. Harjumuodostumalle on keskittynyt pohjavesivarojen lisäksi myös suurin osa alueen asutuksesta. Kaakkoissuomalaista luontoa on suojeltu Repoveden, Pyhtään Valkmusan ja Itäisen Suomenlahden kansallispuistoissa. Vesistöjen äärelle on keskittynyt kolmannes Suomen puunjalostusteollisuudesta ja runsaasti sitä palvelevaa kemianteollisuutta, mikä näkyy suoraan ja välillisesti ympäristössä.
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tehtävät
- yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut
- maaseutuyrittäjyys ja maaseudun elinvoimaisuus, kalatalous
- elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön kehittäminen
- työmarkkinoiden toiminta ja työllisyys
- teiden kunnossapito
- tienparantamishankkeet
- liikenteen lupa-asiat
- joukkoliikenteen turvaaminen ja edistäminen
- valtakunnallinen liikennetelematiikka ja liikenteen hallinnan tietopalvelut
- liikenneturvallisuus
- ympäristönsuojelu
- alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus
- kulttuuriympäristön hoito
- luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö
- vesivarojen käyttö ja hoito
- ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietoisuuden edistäminen
- osaaminen ja kulttuuri
- kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimi
- maahanmuutto, maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen
ELY-keskus on valinnut seuraavat toimet strategisiksi painopisteikseen:
- elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja rakennemuutoksen hallinta,
- sijaintiedun hyödyntäminen Pietarin ja pääkaupunkiseudun metropoliakselilla sekä
- vesistöjen tilan parantaminen
