K-indeksi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

K-indeksi (englanniksi K-index, KI) on ilmakehän epävakaisuutta kuvaava luku. Hyvin epävakaa ilmakehä tuottaa sade- ja ukkoskuuroja. Monesti kun Suomessa KI on yli 20, esiintyy paikoin ukkosia, ja K-indeksi yli 26 tuottaa ukkosta monin paikoin. Yli 30 tuottaa ukkosta yleisesti, yli 40 varmasti. K-indeksi ei ole tarkka ilmakehän epävakaisuuden kuvaaja ja ukkosen ennustaja. K-indeksi lasketaan eri korkeuksien lämpötiloista ja kastepisteistä.

K-indeksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

K-indeksi kuvaa ilmakehän epävakaisuutta ja ukkosten todennäköisyyttä. Se lasketaan lämpötilasta ja kosteudesta keskitroposfäärissä. K-indeksi on helppo laskea perinteisesti radioluotauksissa välitettävistä pääpainepintojen havainnoista, tai jo ensimmäisten numeeristen mallienennustamista suureista.

Lähtötietoina ovat

  • lämpötila 850 hPa:n paineessa (noin 1500 m:n korkeudella)
  • lämpötila 500 hPa:n paineessa (noin 5000 m:n korkeudella)
  • kastepiste 850 hPa:n paineessa (noin 1500 m:n korkeudella)
  • lämpötilan ja kastepisteen erotus 700 hPa:n paineessa (noin 3 km:n korkeudella)

Kriittiset arvot vaihtelevat ilmaston, säätilanteen ja vuodenajan mukaan. Kun Suomessa KI on yli 20, sade- ja ukkoskuurojen mahdollisuus on normaalia suurempi.

K-luku ei kuvaa kovinkaan tarkasti ukkosmyrskyjen esiintymistä, jos K on 26 tai yli, ukkoskuuro todennäköisesti tulee.

Jos K on alle 0 - 15, ei esiinny ukkosia, 18-19 ukkosmyrskyt vielä epätodennäköisiä, 20-25 paikoin ukkosia. 26-30 monin paikoin ukkosta, 30-35 ukkosta yleisesti, 36-39 ukkonen erittäin todennäköinen, yli 40 ukkostaa varmasti.[1]

K-Indeksi on ollut Suomessa suosittu 1980-luvulla koska sen laskeminen on helppoa, ja koska se reagoi myös tavallisiin sadekuuroihin, joihin ei välttämättä liity ukkosta. Ukkosta ei kuitenkaan voi varmasti indekseillä ennustaa. Se ei toimi tilanteissa jolloin 850 hPa:n alapuolella vallitsevat olosuhteet vaikuttavat konvektioon; esimerkiksi silloin kun Jäämereltä virtaa kylmää ilmaa ohuena kerroksena, tai kylmänä vuodenaikana kun lumikuuropilven huippu voi olla neljän kilometrin paikkeilla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. K Index. K-Index (KI) Help Page. The Ohio State University Atmospheric Sciences Program. Viitattu 16.8.2007. (englanniksi)