Köynnöshortensia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Köynnöshortensia
Köynnöshortensia (Hydrangea anomala subsp. petiolaris).jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Cornales
Heimo: Hortensiakasvit Hydrangeaceae
Suku: Hortensiat Hydrangea
Laji: anomala
Alalaji: petiolaris
Kolmiosainen nimi
Hydrangea anomala subsp. petiolaris
(Siebold & Zucc.) E.M. McClint.[1]
Synonyymit
  • Hydrangea petiolaris Siebold & Zucc.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Köynnöshortensia Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Köynnöshortensia Commonsissa

Köynnöshortensia (Hydrangea anomala subsp. petiolaris) on hortensioiden sukuun kuuluva köynnöskasvi. Sitä pidetään toisinaan omana lajinaan Hydrangea petiolaris.

Levinneisyys ja kasvupaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Köynnöshortensia kasvaa alkuperäisenä Japanissa, Sahalinissa ja Korean niemimaalla.[2] Sen luonnonvaraisia kasvupaikkoja ovat tuoreet ja kosteat, keski- tai runsasravinteiset havu- ja lehtimetsät.[3]

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Köynnöshortensia voi kasvaa yli 10 metrin korkuiseksi. Sen haaroissa on kiipimäjuuria, joilla se kiinnittyy esimerkiksi puunrunkoihin tai kallioihin. Lehtilapa on 4–10 cm pitkä, leveänpuikea ja lyhytsuippuinen, hammaslaitainen ja päältä melkein kalju. Alapuoli on suonihangoista tavallisesti karvainen. Tyvi on pyöreä tai herttatyvinen. Kukinto on litteä, 15–25 cm leveä tasohuiskilo. Kukintojen reunoissa on noin 30 mm leveitä valkoisia neuvottomia laitakukkia. Kaksineuvoiset kukat ovat pieniä.[3][4]

Suomessa köynnöshortensia kasvaa yleensä 3–5 metrin korkuiseksi ja sen kukinta-aika on yleensä heinäkuusta syyskuuhun.[4]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koristekasvina köynnöshortensia menestyy puolivarjoisessa tai varjoisessa paikassa tuoreehkossa, multavassa, runsasravinteisessa ja hapahkossa maassa. Sitä voidaan kasvattaa köynnöksenä kiipeilemään puihin, kiviin, muureihin tai seiniin tai vapaasti kasvavana pensasmaisena yksilönä. Istutuksen jälkeen se on hidaskasvuinen. Suomessa köynnöshortensia menestyy vyöhykkeillä I–III.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
  2. Hydrangea anomala subsp. petiolaris www.mobot.org. Viitattu 29.7.2011.
  3. a b L. Hämet-Ahti, A. Palmén, P. Alanko, P.M.A. Tigerstedt, M. Koistinen: Suomen puu- ja pensaskasvio. Helsinki: Dendrologian Seura, 1992. ISBN 951-96557-0-0.
  4. a b c Pentti Alanko: Puut ja pensaat. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1988. ISBN 951-30-6967-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]