Käyttöteoria

Käyttöteoria (engl. theory-in-use) on ihmisen toimintaa, päättelyä ja valintoja tosiasiallisesti ohjaava sisäinen malli, joka voi poiketa merkittävästi niistä periaatteista eli julkiteoriasta (engl. espoused theory), jonka ihminen kysyttäessä esittää ohjaavan toimintaansa. Erottelun käyttöteorian ja julkiteorian välillä ovat esittäneet Chris Argyris ja Donald Schön, jotka ovat tutkineet mm. organisaation oppimista. Käyttöteorian ja julkiteorian välistä ristiriitaa havainnollistaa eri kielissä tunnettu sanonta: "Älä tee niin kuin minä teen, vaan tee niin kuin minä neuvon".

Taustaa

Käyttö- ja julkiteorian erottelu on peräisin Donald Schönin ja Chris Argyrisin vuonna 1971 alkaneesta hankkeesta, joka liittyi Yhdysvaltain koulutusjärjestelmän tietyn osan, second-level schools, kehittämiseen. Heidän työskentelynsä kohteena oli hallintohenkilökunnan ohjaaminen koulutusjärjestelmän uudistamistyössä. Työskentely johti taitojen oppimista edistävien ja estävien tekijöiden pohtimiseen. Tässä keskeistä oli ymmärtää sisäisten mallien merkitystä taitoja ohjaavina tekijöinä, kuten esimerkiksi näiden mallien muuttamiseen liittyvät vaikeudet. Käyttö- ja julkiteorian erottelu liittyy Argyrisin ja Schönin käsitykseen taidosta teoriapitoisena toimintana (theory of action, "toiminnan teoria").

Käyttöteoria ja julkiteoria

Oman toiminnan perusteiden arviointi ja muuttaminen ei ole helppoa. Toimintaansa perustellessaan ihminen yleensä kertoo julkiteoriastaan. Hän ei ole välttämättä lainkaan tietoinen siitä, että kerrottu malli ja toimintaa tosiasiallisesti ohjaava malli eli käyttöteoria voivat olla ristiriidassa keskenään. Ulkopuolinen tarkkailija, kuten opettaja, opettajankouluttaja tai mentori, voi havaita eron. Tämän eron näkyväksi tekemisen ja työstämisen on nähty mahdollistavan yksilön tietynlaisen vapautumisen ja reflektiivisen toiminnan.

Chris Argyris on todennut, että hän kollegoineen oli tutkimustensa alkuvaiheessa liian optimistinen julki- ja käyttöteorian välisestä läheisestä vastaavuudesta. Havainnot osoittivat pian, että käyttöteoriat poikkesivat merkittävästi julkiteorioista eivätkä tutkimuksiin osallistuneet henkilöt olleet tietoisia tästä epäsuhdasta (inconsistency) omassa ajattelussaan. Oman toiminnan reflektointi osoittautui siten tärkeäksi tutkimuksen ja kehittämisen kohteeksi. Reflektiivisyyttä pidetään esimerkiksi hoitotyön ammattilaiselle tärkeänä osaamisena, koska hänen on kyettävä vastuulliseen toimintaan, osattava ylläpitää osaamistaan ja tunnistaa osaamisen kehitystarpeita. Reflektiivisyys on tärkeää yhteistoimintaa ja keskinäistä luottamusta vaativissa tehtävissä esimerkiksi itsetuntemuksen ja itseohjautuvuuden mahdollistajana.

Donald Schön on esittänyt käsitteen reflective practice (reflektiivinen käytäntö). Reflektiivisen käytännön käsitteestä on johdettu reflektiivisen ammattilaisen (reflective practitioner) käsite.Jack Mezirow on kehittänyt samalta pohjalta emansipatorisen oppimisen (emansipatory learning) ideaa.

Defensiivinen ja produktiivinen käyttöteoria

Useimmiten yksilöiden soveltamiin käyttöteorioihin sisältyy defensiivisiä eli itseä puolustavia elementtejä. Argyris (1999) kiteyttää tämän lähtökohdan neljäksi arvoksi: 1. pyrkimys säilyttää tilanteen kontrolli 2. voiton maksimointi ja tappion minimointi 3. pyrkimys vaimentaa negatiiviset tunteet 4. rationaalisuuden tavoittelu: ihmiset pyrkivät määrittelemään selkeät tavoitteet ja arvioivat toimintaansa sen mukaan saavuttivatko tavoitteet vai eivät.

Arvojen taustalla on pyrkimys välttää uhkaavia tilanteita ja sitä, että tuntee itsensä haavoittuvaksi tai kilpailukyvyttömäksi. Puolustautuva käyttäytyminen vahvistaa itseään ja esimerkiksi estää oppimista.

Defensiiviselle käyttöteorialle esittämäänsä vaihtoehtoa Argyris (1999) nimittää produktiiviseksi (tuottavaksi) päättelymalliksi. Kyse on tunnepohjaisen puolustautuvan toimintamallin korvaamisesta tietopohjaisella ja selkeästi esitetyllä päättelyllä. Produktiivinen malli muistuttaa "tieteellistä menetelmää", päättelyprosessin ihannetta, jossa päättelyn lähtökohdat, aineisto, käsitteiden yhteydet ja päättelysäännöt on ilmaistu selkeästi ja päättelyn logiikka pystytään testaamaan objektiivisesti.

Omissa konsulttien toimintaa käsittelevissä tutkimuksissaan Argyris kertoo kuitenkin havainneensa, että kohdatessaan hämmentäviä tilanteita konsultit, siis ilmeisen arvostetut asiantuntijat, eivät keränneet objektiivista tietoa eivätkä tehneet päättelyään läpinäkyväksi. Tehty päättely palveli päättelijää itseään ja oli luonteeltaan "muutokseen pakottavaa" (engl. "imperious to change").

Sovelluksia

Kuten edellä on mainittu, oman käyttöteorian tunnistaminen ja selkiinnyttäminen voidaan nähdä osana ammatilliseen kehitykseen liittyvää reflektiivistä valmiutta. On siis luontevaa, että sitä esitellään asiantuntijakoulutuksen osana ja käytetään organisaatioiden kehitystoiminnassa.

Schön ja Argyris kollegoineen ovat tunnistaneet kaksi käyttöteoriaa muotoilevaa ajattelutapaa (engl. mindset), joita he kutsuvat nimillä Model I ja Model II. Näiden tarkastelua voidaan käyttää organisaation kehittämisen välineenä. Model I perustuu defensiiviseen päättelyyn ja pyrkii suojaamaan yksilöä perustavanlaatuisilta muutoksilta. Useimmiten yksilön käyttöteoria perustuu Model I:een, vaikka hän ei ole siitä tietoinen. Model II on lähtökohdaltaan julkiteoria, yksilö on valmis puhumaan siitä. Kehittymistavoite liittyy siihen, että yksilö oppii rutiininomaisesti (routinely) myös toimimaan sen mukaan. Toiminta, ja siis sitä ohjaava käyttöteoria, pyritään saamaan arvioitavaan tietoon ja informoituihin valintoihin perustuvaksi. Tavoitteena on oman toiminnan valpas tarkkailu sekä kyky havaita ja korjata virheet.

Ajattelutavan omaksumisessa ja siihen ohjaamisessa ilmenee todennäköisesti erilaisia esteitä, joita Argyris (2010) kutsuu "organisaation loukuiksi" (organizational traps).

Opettajankoulutuksessa saatetaan esitellä käyttöteoria opiskelun ja työkokemuksen kautta muodostuneena osaamisena, jota opettaja hyödyntää opetusta suunnitellessaan, käyttää tulkintojen ja päätösten perustana opetustilanteessa sekä välineenä arvioidessaan onnistumistaan opetustilanteen jälkeen. Käyttöteoria on dynaaminen: palautteen ja omaksumansa uuden tietämyksen pohjalta opettaja muokkaa käyttöteoriaansa ja siihen pohjaavaa toimintaansa. Ajattelutavan opiskeluun käytetään omaa opettajuutta koskevan käyttöteorian kirjoittamista opintojen eri vaiheissa.

Lähteet

• Argyris, Chris: On organizational learning. 2nd Edition. Oxford: Blackwell Publishers, 1999. ISBN 0-631-21309-0. (englanniksi)
• Argyris, Chris: Organizational traps: leadership, culture, organizational design. New York: Oxford University Press, 2010. ISBN 978-0-19-958616-5. (englanniksi)
• Redmond, Bairbre: Reflection in Action: Developing Reflective Practice in Health and Social Services. Ashgate Publishing, 2006. ISBN 978-0-7546-4955-7. (englanniksi)
• Somerville, David & Keeling, June: A practical approach to promote reflective practice within nursing. Nursing times, 2004, 100. vsk, nro 12, s. 42. Nursing times.net. Viitattu 18.9.2012. (englanniksi)