Käyttäjä:Tarmo/Oppisanasto

Opetuksen ja oppimisen sanasto on tiivistelmä Wikipediassa olevista alan termien artikkeleista. Tämä luettelo on koneellisesti tuotettu. Sanaluettelon pohjana on käytetty Kasvatustieteen projektin sanastoa sekä seuraavien luokkien artikkeleja: Opetus, Opetustekniikka, Opetusmenetelmät, Pedagogiset mallit, Kielenopetus, Kansainvälinen koulutus, Korkeakoulutus, Yliopisto, Koulujärjestelmät, Ammattikorkeakoulu, Ammattikoulu, Lukio, Peruskoulu, Opiskelu, Oppiminen, Opetusministeriö, Koulutus. Kustakin termin artikkelista on tähän luetteloon otettu ensimmäinen tekstikappale. Luettelo on lisensoitu samoilla lisensseillä kuin muukin Wikipedian sisältö. Tarmo

Opetuksen ja oppimisen sanasto

ATTO-aineet (sanoista ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat) tarkoittavat ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa opiskeltavia ns. yhteisiä aineita. ATTO-aineiden vastakohta ovat ammattiaineet.

Abiturientti (lat. abire, lähteä pois, yleiskielessä abi) on yleisesti käytetty nimitys lukion viimeisen vuoden opiskelijasta, ylioppilaskokelaasta. Abiturientti on yleensä ilmoittautunut suorittamaan ylioppilastutkinnon ja valmistuu ylioppilaaksi läpäistessään tutkinnon hyväksytysti.

Adaptiivinen oppiminen on opetusmenetelmä, jossa hyödynnetään tietokoneita vuorovaikutteisina opetusvälineinä. Tietokoneet sovittavat (eli adaptoivat) oppisisällön oppijan vastausten perusteella pääteltyjen heikkouksien ja vahvuuksien mukaan. Tarkoitus on, että tietotekniikalla voidaan näin korvata ihmisopettajan tai tuutorin tarjoama vuorovaikutteinen opetus.

Aikuislukio on Suomessa oppilaitos, joka antaa lukion tai peruskoulun oppimääriin kuuluvaa opetusta erityisesti aikuisille.

Aineenopettajan koulutus on peruskouluissa ja lukiossa toimiva opettaja, joka opettaa tiettyjä aineita ja on suorittanut niissä yliopistotason tutkinnon. Yläasteen aineenopettaja on suorittanut aineessaan ylemmän korkeakoulututkinnon ja 60 opintopisteen laajuiset opinnot aineessaan. Sen lisäksi on suoritettu myös 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Lukion aineenopettaja on suorittanut myös ylemmän korkeakoulututkinnon ja 120 opintopisteen laajuiset opinnot aineessaan.

Aivoriihitekniikka on käyttökelpoinen menetelmä ongelmien työstämiseen ja ratkaisuun. Sitä voidaan myös helposti käyttää luennon aktivoivana osana. Aivoriihen avulla opiskelijoita ohjataan löytämään luovia ratkaisumalleja opittavaan asiaan tai ongelmaan. Ongelma voi olla kartoittava: "mitä tiedätte tästä asiasta?", tai selvittävä: "miten voimme ratkaista tämän ongelman?"

Akateeminen tentti on kirjallinen tai suullinen kuulustelu, jossa testataan tenttijän tietoja yhden akateemisen kurssin asiasisällöstä. Akateemiseen tenttiin pitää itse ilmoittautua etukäteen. Ennen tenttiä tenttijä valmistautuu tenttitilaisuuteen lukemalla kirjallisuutta, muistiinpanoja ja muita tiedonlähteitä. Akateeminen tentti on esimerkki keinotekoisesta tentistä.

Akateeminen vapaus on länsimaisen yliopistolaitoksen perusarvo. Sen tulkinta vaihtelee eri maissa ja jopa eri tieteenaloilla ja yliopistoissa. Akateeminen vapaus merkitsee itsenäistä ajattelua ja vastuuta oman näkemyksen rakentamisessa.^{kenen mukaan?}

Akatemia on korkeasti oppineiden yhteisö, kuvaannollisesti sekä myös kirjaimellisesti, kun puhutaan akateemikkojen ryhmistä.

Aktiivisuuspedagogiikka on eräs opetuksen toteuttamisen tapa ja keino.

Aktivoiva luento: Vuorisen mukaan aktivoiva luento tarkoittaa luentoa, esitelmää, puhetta tai alustusta, jota havainnollistetaan erilaisin keinoin. Luento-opetuksessa opiskelijat voivat osallistua mm. esittämällä kysymyksiä joko oma-aloitteisesti tai opettaja voi jakaa kysymysvuoroja. Luennon tarkoitus ei ole olla opettajan monologi vaan vuorovaikutteinen tilanne, johon myös opiskelijat osallistuvat.. Toisinaan kysymykset ja keskustelu voidaan ohjata luennon loppuun. Luento-opetuksessa suunnittelulla ja valmistelulla on tärkeä rooli. Opettajan tulee tuottaa luennolle sisältö sekä sen lisäksi opetukselliset tavoitteet . Luennon alussa on hyvä selvittää opiskelijoiden aikaisemman tiedon taso.

Aktivoiva opetus on oppijakeskeinen pedagoginen malli, jossa oppiminen ymmärretään tiedon aktiiviseksi tuottamiseksi ja jossa oppijalla on keskeinen rooli tiedon tuottamisessa ja muokkauksessa. Malli perustuu konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, jossa uusi tieto rakentuu vanhan tiedon päälle. Aktivoivassa opetuksessa opettajan ja oppijan roolit muuttuvat ja opettaja on vähemmän keskeisessä asemassa. Malliin tottumattomat oppilaat voivat tulkita tilanteen väärin ja olettaa, että opettaja ei ole yhtä asiantunteva, koska hän ei suoraan kerro, mitä pitää oppia. Tästä syystä menetelmän perustelu oppimistilanteen alussa on tärkeää.

Alexander-tekniikka on pedagoginen metodi, joka tutkii ajattelun ja toiminnan välistä suhdetta ja jossa keskeistä on kehon luontaisen tasapainon löytäminen. Se edellyttää oppilaan aktiivista osallistumista prosessiin. Se ei ole terapiaa, vaan oppimismetodi.

Alkuopetus tarkoittaa peruskoulun kahden ensimmäisen vuoden opetusta. Alkuopetuksessa katsotaan, että lapsi on utelias ja sosiaalinen, omia ajatuksiaan tiedostava, edistymisestä nauttiva, joka tutkii ympäristöään, kysyy, vertaa, kuuntelee, pohtii ja havainnoi. Alkuopetuksen oppimisympäristö pyritäänkin pitämään virikkeellisenä, joka ohjaa lapsen uteliaisuutta, mielenkiintoa ja motivaatiota. Opettajan tärkeä tehtävä on tarjota ohjaavaa kasvatusta, luoda suotuisia oppimistilanteita sekä virittää ja laajentaa lapsen motivaatiota.

Alma mater tarkoittaa korkeakoulua, jossa tieteilijä on suorittanut akateemisen tutkinnon.

Alueelliset taidetoimikunnat ovat osa opetusministeriön alaista taidetoimikuntalaitosta, joka edistää ja tukee suomalaista taidetta, harjoittaa taidepoliittista ohjelma- ja kehittämistyötä sekä alan tutkimustoimintaa. Taidetoimikuntalaitokseen kuuluvat taiteen keskustoimikunta jaostoineen, valtion taidetoimikunnat, erillislautakunnat, valtion taideteostoimikunta sekä alueelliset taidetoimikunnat. Taiteen edistämisestä ja toimikuntien tehtävistä on säädetty laissa ja asetuksessa.

Alumni tarkoitetaan yleensä jossakin oppilaitoksessa aiemmin opiskellutta henkilöä. Sana alumni on alun perin monikkomuoto latinankielisestä sanasta alumnus, joka tarkoittaa suojattia, kasvattia tai oppilasta. Alumnitoiminnalla tarkoitetaan näille henkilöille järjestettävää toimintaa. Alumnitoiminnan tavoitteena voi olla esimerkiksi yhteyden säilyttäminen oppilaitoksen ja sen entisten oppilaiden välillä tai yhteyksien luominen alumnien välille.

Amkit-konsortio on ammattikorkeakoulujen kirjastoyhteistyökonsortio, joka koordinoi amk-kirjastojen välistä yhteistyötä ja yhteisiä hankkeita.

Ammatillinen erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityistä tukea tai oppilashuoltopalveluja vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi. Suomen lain mukaan jokaisella on oltava tasaveroiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen. Tämä merkitsee, että ammatillista erityisopetusta ja ammatillisen erityisopettajan tuen tulee olla saatavilla ammatillisissa oppilaitoksissa kaikilla opintolinjoilla.

Ammattikorkeakoulu, puhekielessä yleensä AMK:t ovat työelämäsuuntautuneita korkeakouluja.

Ammattioppilaitos (arkikielessä ammattikoulu tai amis), on toisen asteen oppilaitos, joka tarjoaa ammatillista peruskoulutusta. Opinnot ovat laajuudeltaan kolmivuotisia ja johtavat ammatilliseen perustutkintoon. Tutkinnon suorittanut on hakukelpoinen ammattikorkeakouluihin sekä yliopistoihin joillekin opintolinjoille, joskin suurin osa tutkinnon suorittajista siirtyy työmarkkinoille tai toiselle ammattikoulun linjalle.

Ankkuroiva opetus on pedagoginen strategia, joka korostaa opittavien asioiden liittämistä eli ankkurointia todellisen maailman monimutkaisiin, aitoihin ongelmiin. Ankkuroinnin strategia kuuluu osana ilmiöpohjaisuuteen sekä horisontaaliseen eheyttämiseen.

Arkioppiminen (engl. informal learning) tarkoittaa arkielämässä muun toiminnan ohessa tapahtuvaa oppimista. Lapsen kielen oppiminen sekä tapojen oppiminen ovat esimerkkejä arkioppimisesta, mutta arkioppimista tapahtuu kaiken aikaa, sekä tavoitteellisesti että tiedostamatta. Suomeksi käytetään myös nimitystä informaali oppiminen.

Arktinen yliopisto on arktisten maiden välinen yhteistyöverkosto joka koostuu 121 yliopistosta, ammattikorkeakoulusta ja muusta koulutusta antavasta organisaatiosta kaikissa kahdeksassa arktisessa maassa. Nämä maat ovat Yhdysvallat, Kanada, Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska/Grönlanti ja Venäjä.

Arviointi eli evaluaatio tarkoittaa suppeimmillaan oppimistulosten arviointia, laajemmin ymmärrettynä myös opetusprosessin panoksia, tuloksia sekä myöhempiä koulutuksellisia vaikutuksia.

Arvioiva palaute: Jos arviointi näytetään oppijalle, on arviointi samalla myös palautetta, jonka avulla oppija voi oppia suorituksestaan ja parantaa sitä.

Arvosana on koulutuksessa käytettävä arvio kokeen, kurssin, oppiaineen opiskelun tai päättötyön/opinnäytteen onnistumisesta.

Asynkroninen verkko-opetus tarkoittaa verkko-opiskelua, jossa osapuolet eivät ole kasvokkain. Tämä tarkoittaa sitä että, opiskelija ja opettaja eivät kommunikoi reaaliaikaisesti keskenään. Sen sijaan nauhoitukset, sähköposti, fax, keskustelupalstat, ketjutetut keskustelut ja verkkopohjainen harjoittelu ovat asynkronista opiskelua. Yksi asynkronisen verkko-opiskelun hyödyistä on se, että osallistuja hallitsee opiskeluprosessin tahtia. Tämä tarkoittaa usein sitä, että asynkroninen verkko-opiskelu on riippumatonta sekä paikasta että ajasta.

Auditointi on määrämuotoinen ja objektiivinen arviointi sen havaitsemiseksi onko auditoinnin kohteelle asetetut vaatimukset täytetty. Nämä vaatimukset voivat olla esimerkiksi laatujärjestelmävaatimuksia. Auditointi tehdään yhden tai useamman auditoinnin kohteen kannalta riippumattoman henkilön toimesta. Tyypillisesti auditointi koostuu kenttäkäynneistä, haastatteluista ja tutustumisesta auditoinnin kannalta olennaisiin prosessikuvauksiin ja työohjeisiin. ISO 9000 - ja ISO 14000 -sertifikaatteja varten tehtävän auditoinnin voi suorittaa ainoastaan sitä varten akkreditoitu taho.

Auskultantti eli opettajakokelas tai opetusharjoittelija on opettajankoulutustaan suorittava henkilö, joka on edennyt käytännöllisen harjoittelun vaiheeseen. Yleensä nimitystä käytetään normaalikoulussa opettajan pedagogisten opintojen harjoittelua suorittavasta opiskelijasta, mutta nykyisissä opettajankoulutuksen järjestelyissä on mahdollista suorittaa harjoittelu myös tavallisessa koulussa, joita kutsutaan tässä yhteydessä "kenttäkouluiksi".

Avoimet oppiresurssit (open educational resources, OER) ovat opetuksessa käytettäviä sisältöjä, joita sekä kaikki voivat vapaasti luoda, uudelleenkäyttää, sovittaa ja jakaa. OER-termi otettiin käyttöön vuonna 2002 ja kattaa sekä oppisisällöt (kurssit, moduulit, oppimisaihiot, kokoelmat) että välineet (laatiminen, varannot, sisällönhallintajärjestelmät, verkkoyhteisöt).

Avoimet oppisisällöt: katso Avoimet oppiresurssit

Avoimet sisällöt (open content) on avoimen lähdekoodin myötä syntynyt uudissana, joka kattaa kaikenlaiset siten julkaistut teokset, jotka nimenomaisesti sallivat teoksen vapaan käytön, kopioinnin ja edelleenlevittämisen kenelle tahansa, ei vain tekijänoikeuden haltijalle. Maailman suurin avoimen sisällön hanke on Wikipedia.

Avoin koulu: katso Vapaa koulu

Avoin oppiminen on Freinet- ja Montessoripedagogiikasta juontunut opetusmenetelmä, jossa oppilaat opiskelevat oma-aloitteisesti, itsenäisesti ja omien kiinnostuksen kohteidensa mukaan. Opiskelua ei suoranaisesti sanele mikään tutkintorakenne tai muu ulkopuolinen rajoite. Avoin oppiminen tapahtuu vapaa-ajalla ja kilpailee muiden vapaa-ajan käyttötapojen kanssa.

Avoin oppimisympäristö tarkoittaa oppimisympäristöä, jossa pyritään saamaan aikaan optimaalinen joustavuus ajan, paikan, menetelmien, toteutustapojen ja oppimissisältöjen suhteen. Perusperiaate on, että opiskelu muuttuu opiskelijakeskeiseksi perinteisen opettaja- ja oppilaitoskeskeisyyden sijasta. Perinteisempää, koulumaista oppimisympäristöä kutsutaan suljetuksi.

Avoin yliopisto on opintojärjestelmä, joka tarjoaa yliopistotasoista opetusta. Avoin yliopisto ei ole itsenäinen yliopisto kuten Ison-Britannian Open University, vaan osa yliopistolaitosta. Suomessa 19 yliopistoa eli lähes kaikki yliopistot järjestävät avointa yliopisto-opetusta. Suomen avoimelle yliopisto-opetukselle on ominaista yhteistyö aikuiskoulutusoppilaitosten (kesäyliopistot, kansalais- ja työväenopistot, kansanopistot) kanssa. Avoin yliopisto luo osaltaan mahdollisuuksia elinikäisen oppimisen sekä koulutuksellisen ja alueellisen tasa-arvon toteutumiselle.

Bolognan prosessi on 29 eurooppalaisen opetusministerin vuonna 1999 allekirjoittaman Bolognan julistuksen käynnistämä prosessi, jonka aikana European Higher Education Area:n (EHEA) koulutusjärjestelmät yhtenäistetään niin, että opiskelija voi ylittää helpommin perinteiset valtiorajat ja liikkua yhtenäisellä Euroopan koulutusalueella. Tavoitteena on myös nostaa samalla Euroopan koulutusalueen kiinnostavuutta muualla maailmassa.

Brain Gym -aivojumppa on liikuntainterventio, jonka tarkoituksena on tehostaa aivojen toimintaa sekä kehon ja aivojen välistä yhteistyötä erilaisissa tehtävissä. Brain Gym on kehittäjänsä Paul Dennisonin ja hänen vaimonsa Gail Dennisonin omistama tavaramerkki sekä soveltavan kinesiologian piiriin kuuluvan oppimiskinesiologian (Educational Kinesiology/Edu-K) tunnetuin menetelmä. Liikkeiden tekemisen lisäksi Brain Gym -aivojumpalle on ominaista veden juominen.

CBT on lyhenne englanninkielisistä sanoista Computer Based Training. Kyseessä on opiskelumuoto, joka ei vaadi läsnäoloa opetustiloissa eikä sen puoleen opettajaakaan. Jokainen voi omaan tahtiin käydä saatua materiaalia läpi. Yleensä materiaali on videomuodossa, missä tietty henkilö käy läpi aiheen joko yleisesti tai yksityiskohtaisesti. CBT:t ovat suhteellisen kalliita, ja niitä saa käyttää vain yksi henkilö.^lähde?

CLIL eli Content and Language Integrated Learning on menetelmä, jossa asiasisältöjä opiskellaan vieraalla kielellä. Menetelmä tunnetaan myös käsitteellä "vieraskielinen opetus".

Cimo on opetusministeriön hallinnonalalla toimiva asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka edistää kansainvälistä vuorovaikutusta koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa. CIMO hallinnoi ja toimeenpanee erilaisia vaihto- ja apurahaohjelmia sekä vastaa Euroopan unionin koulutus- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta ja kulttuuriohjelman tiedottamisesta. CIMO myöntää hallinnoimiensa ohjelmien kohderyhmien kansainvälistymiseen apurahoja, avustuksia ja hanketukea. Keskeisiin tehtäviin kuuluu myös kerätä, muokata ja välittää toimialaan kuuluvaa tietoa asiakasryhmien tarpeisiin.

Coimbra-ryhmä on vuonna 1985 perustettu 39 merkittävän aseman saavuttaneen eurooppalaisen yliopiston muodostama verkosto. Suomalaisista yliopistoista ryhmään kuuluvat Turun yliopisto ja Åbo Akademi. Ryhmä on nimetty siihen kuuluvan portugalilaisen Coimbran yliopiston mukaan.

DIANA-malli (Dialogical Authentic Netlearning Activity) kuvaa dialogista ja autenttista oppimista ja opettamista verkossa. Vaikka toimintamalli on alun perin kehitetty verkossa tapahtuvaa oppimista varten, sen periaatteet soveltuvat mihin tahansa oppimisympäristöön. Toimintamallin kehittäjien (Aarnio ja Enqvist) tavoitteena on ollut luoda malli, jonka avulla osaamisen rakentaminen virtuaalisessa ympäristössä on innostunutta ja yhteisöllistä. DIANA-mallin mukainen oppimisprosessi etenee autenttisesti ja dialogisesti. Dialogi tarkoittaa ihmisten tasavertaiseen osallistumiseen perustuvaa yhdessä ajattelemista ja perehtymistä johonkin asiaan tai toimintaan. Dialogissa luodaan kokonaiskuvaa jostakin asiasta. Siihen kuuluu aktiivinen osallistuminen ja sitoutuminen keskusteluun ja sen jatkamiseen myös vaikeissa tilanteissa. Dialogissa välitetään toisista ja suhtaudutaan toisiin kunnioittaen ja vilpittömästi, toiselle hyvää tarkoittaen. Dialogissa voidaan olla yhtä hyvin samaa mieltä kuin eri mieltä toisten kanssa. Oman näkökulman julki tuominen on tärkeää, ei se, kenen tai minkä asian puolelle näkökulma asettuu. Dialogissa ei taistella siitä, kuka on oikeassa vaan jokaisen osallistuminen on tärkeää ja arvokasta. Erilaiset käsitykset ja mielipiteet ovat alku yhteiselle uudelle ymmärtämiselle, jota ei ole olemassa ilman dialogia vaan joka kehittyy dialogin aikana.

Demokraattinen koulu on koulu, jossa oppilaille on haluttu turvata mahdollisuus osallistua merkittävästi koulua koskevaan päätöksentekoon henkilökunnan kanssa tasavertaisina äänestäjinä ja päätöksentekijöinä. Vanhin demokraattinen koulu on Summerhill Englannissa, joka aloitti toimintansa vuonna 1921 Saksassa. Yhdysvalloissa on noin 30 demokraattista koulua. Niistä tunnetuimpia on Sudbury Valley School. Suomessa Keravalla on vuonna 2005 aloittanut toimintansa Feeniks-koulu, ja se on Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa demokraattinen koulu. Tampereellakin aloitettiin 2006, mutta se koulu joutui lopettamaan rahoitusvaikeuksien takia toimittuaan muutaman kuukauden.

Diagnostinen tentti on tentti, jota käytetään diagnostiseen arviointiin, eli selvittämään oppilaan lähtötasoa tai ennakkotietoja opetettavasta aiheesta. Toisin kuin tavallinen tentti, jota valvotaan tarkasti, diagnostinen tentti on lähtökohtaisesti vapaaehtoinen suorite, koska siitä ei saada loppuarviointiin vaikuttavaa arvosanaa, vaan tentin tulos on apuna itse opetusprosessin etenemisessä.

Didaktiikka etsii vastausta kysymykseen, millaista on hyvä opetus. Didaktiikan tutkimuskohteena on siis opetus, ei opettaminen tai oppiminen. Kuvaileva didaktiikka on opetuksessa vallitsevien olosuhteiden ja niiden vaikutusten tutkimista. Normatiivinen didaktiikka taas johtaa opetuksen teoriasta ohjeita opetuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Yksinkertaistettuna didaktiikka tarkoittaa oppia opetuksesta kun taas pedagogiikka tarkoittaa oppia kasvatuksesta.

Diploma Supplement on korkeakoulututkintotodistuksen Europass-liite ja korkea-asteen koulutuksesta annettavaan todistukseen liitettävä, kansainväliseen käyttöön tarkoitettu asiakirja, jonka tarkoituksena on tehdä helpommaksi ymmärtää, mitä tietoja ja taitoja tutkinnon suorittaminen on edellyttänyt.

Diplomityö on diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon päätteeksi tehtävä opinnäytetyö, joka tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta. Osa yliopistoista hyväksyy erikoistapauksena aiheen valinnan myös sivuaineesta. Vastaava opinnäytetyö muissa ylemmissä korkeakoulututkinnoissa on nimeltään pro gradu -tutkielma. Englannin kielellä diplomityöstä ja pro gradu -töistä käytetään nimitystä master's thesis. Työn laajuus on 30 opintopistettä, ennen vuoden 2005 tutkintouudistusta 20 opintoviikkoa. Diplomityö toteutetaan usein jollekin yritykselle tai oman yliopiston laitokselle työsuhteessa tai stipendillä. Jonkin verran diplomitöitä tehdään myös "omarahoitteisesti" opintotuella. Näin tehtyjen töiden määrä vaihtelee kulloisenkin alan työtilanteen mukaan, mutta on suhteellisen pieni.^lähde?

Draamakasvatus tarkoitetaan draamaa, jota tehdään kasvatuksellisessa kontekstissa koulussa ja sen ulkopuolella. Koulussa tehtävä teatteri sekä teatteri, jota tehdään koulussa katsottavaksi, kuuluvat draamakasvatukseen.

E-oppiminen, e-opetus, eLearning, verkko-oppiminen tai verkko-opetus on oppimista ja opetusta, tiedon hakemista, soveltamista ja ymmärtämistä verkon (käytännössä Internetin) avulla.

EAineistot oppimisen resurssi (eAineistohanke) on Amkit-konsortio ja Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulun kolmivuotinen yhteishanke, joka alkoi 1.1.2007. Hankkeen rahoitus saadaan opetusministeriöltä.

EF Education First on maailman suurin yksityinen kielikouluttaja. Sillä on 15 sisaryritystä sekä ei-kaupallista organisaatiota. Ne toimivat kulttuurivaihdon, kielikoulutuksen, opetusmatkojen sekä akateemisten opintojen parissa. EF:n hyväksi työskentelee yli 29 000 työntekijää, opettajaa sekä vapaa-ehtoista. EF:llä on 400 toimistoa ympäri maailmaa sekä kouluja yli 50 maassa.

Ekspansiivinen oppiminen on organisaation oppimista kuvaava malli, joka perustuu kulttuurihistorialliseen toiminnan teoriaan. Organisaatiot ymmärretään toimintajärjestelmiksi ja oppiminen on niissä ilmenevien ristiriitojen käsittelyä. Ekspansiivisessa oppimisessa keskeistä on ajatus siitä, että oppimisprosessin kohde ei ole kiinteä tai annettu, vaan se muuttuu, laajenee, oppimisprosessin kuluessa. Tästä tulee lähestymistavan nimitys (ekspansiivisuus viittaa laajenemiseen).Kohde laajenee ajallisesti, kun tarkastelussa otetaan huomioon myös historiallista kehitystä, jonka kautta nykytilanteeseen on tultu. Edelleen oppimisen kohde laajenee paikallisesti. Lisäksi laajenemista tapahtuu vastuun alueella. Tämä näkökulma liittyy totunnaisten roolien ja työnjaon tarkasteluun ja haastamiseen. Neljänneksi kohde laajenee kehittymiseen: prosesseihin osalliset ottavat vastuuta uuden toimintamallin (edelleen) kehittymisestä.

Elinikäinen oppiminen (engl. Lifelong learning) tarkoittaa ideaa, jonka mukaan ihminen oppii koko ajan elämänsä ikävuosina ja hänen tulisi opiskella uutta koko ajan esimerkiksi työn ohella. Idea ei kumoa ajatusta nuorena oppimisesta ja sen jälkeen tietojen hyödyntämisestä (työ)elämässä, vaan laajentaa sitä. Unesco toi elinikäisen kasvatuksen teeman kansainväliseen keskusteluun 1960-luvun puolivälissä.

Elämyspedagogiikka on kasvatusmenetelmä, joka nähdään tavoitteelliseksi ja tietoiseksi kasvuprosessiksi, ja se tapahtuu omakohtaisen oppimisen kautta luonnossa ja ryhmässä. Saksalais-brittiläistä Kurt Hahnia (1886 - 1974) pidetään yhtenä elämyspedagogiikan tunnetuimpana kehittäjänä. Yhteisöllisyys, toiminta, itsensä löytäminen ja emotionaalisuus ovat Hahnilaisessa elämyspedagogiikassa keskeisiä käsitteitä. Uudet olosuhteet luovat seikkailun ja elämyksellisyyden. Kouluttajan rooli on käynnistää, mahdollistaa, tukea ja seurata prosessia.

Ennakkokysely on ennen opetustapahtumaa oppilaalle tehtäväksi annettu kysely. Ennakkokysely voi olla diagnostinen tentti, mutta sitä voi käyttää yleisemminkin keräämään oppilaiden odotuksia opetustilanteen sisällöstä ja toimintatavoista. Ennakkokyselyä käytetään yhä useammin erilaisten webinaarien, seminaarien ja koulutusjaksojen yhteydessä tilaisuuden sisällön räätälöintiin osallistujien osaamistason ja toiveiden mukaiseksi.

Ennakkomateriaali tarkoittaa oppisisältöä, joka annetaan oppilaan saataville ennen kurssin tai muun opetustilanteen alkua, tarkoituksena, että oppilas tutustuu materiaaliin ennen opetusta. Tyypillisesti ennakkomateriaalin tarkoituksena on jakaa opetettavan aiheen perustietoja etukäteen, jotta perusasioiden läpikäymiseen ei tarvitse käyttää arvokasta aikaa kontaktiopetuksesta. Ennakkomateriaali voi koostua lukemistosta (kirjoja ja verkkolinkkejä), diagnostisista tenteistä, ennakkokyselyistä sekä arvioitavista ennakkotehtävistä.

Ennakkotehtävä tarkoittaa oppilaalle ennen opetustilanteen alkamista jaettavia harjoitteita, jotka oppilaan odotetaan suorittavan. Ennakkotehtävä on eräs ennakkomateriaalin muodoista. Tehtäviä voidaan käyttää diagnostisen tentin tavoin, mutta ne yhdistettynä muuhun ennakkomaterialiin kuten lukemistoihin, voivat toimia myös arvosteltavana kurssisuorituksena, jolla mitataaan ennakkomateriaaliin perehtymistä. Arvosteltava ennakkotehtävä on muodoltaan soveltava ja sen suorittaminen on usein tiukasti aikarajoitettu kuulusteluvilpin vaikeuttamiseksi.

Epävirallinen oppiminen (engl. nonformal learning) tarkoittaa tavoitteellista oppimista, joka ei kuitenkaan ole osa yhteiskunnan virallista koulutusta. Opintopiirit, kerhot, lukupiirit, partio sekä työpaikassa järjestetty koulutus ovat esimerkkejä epävirallisesta oppimisesta. Suomeksi käytetään myös nimitystä non-formaali oppiminen.

Erasmus-ohjelma (engl. European Region Action Scheme for the Mobility of University Students) on perustettu vuonna 1987 ja on osa Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen ohjelmaa vuosille 2007–2013. Se luo toiminnan puitteet Euroopan komission aloitteesta ylemmän tason opiskelulle. Ohjelmakauden 2007–2013 pyrkimyksenä on opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuden laadun ja määrän lisääminen Euroopassa. Erasmus-ohjelma oli aiemmin osa Sokrates-ohjelmaa.

Erityisopetus on erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta. Pääntöisesti erityisopetus on yksilöllisesti tuettua inklusiivista opetusta. Erityisopetuksen syyt voivat olla moninaisia liittyen oppilaan yksilöllisiin ominaisuuksiin. Kysymys voi olla erityslahjakkuudesta, fyysisistä tai psyykkisistä tekijöistä. Oppilas opiskelee pääsääntöisesti yhdessä ikäluokkansa kanssa. Tarpeen mukaan opetus voi tapahtua myös yksityisopetuksena tai pienryhmässä. Erityisopetuksessa opiskeltavat asiat opetetaan yksityiskohtaisemmin oppilaan oman tahdin mukaan.

Eriyttäminen tarkoittaa opettajan ratkaisuja, joilla tämä pyrkii tukemaan jokaisen ryhmässä olevan oppilaan persoonallista kehitystä.

Esikoulu on leikkikoulun tapainen oppilaitos ennen peruskoulua ja ensimmäinen kouluvaihe, jonne mennään päiväkodin jälkeen. Se aloitetaan yleensä sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Esiopetus ei kuulu oppivelvollisuuteen, vaan on luonteeltaan vapaaehtoista. Se kuuluu kuitenkin perusopetuksen piiriin.

Esittävä opetus käsittää useita erilaisia opetusmenetelmiä, joissa opettaja on yleensä pääroolissa ja esiintyjänä. Esittävään opetukseen on tarkoituksenmukaista yhdistää eri oppimismenetelmiä.. Esittävässä opetuksessa voidaan käyttää opetusmenetelminä

Essee on tekstilaji, joka kuuluu asiatekstien luokkaan. Tyypillisesti essee on pohdiskeleva ja verrattain lyhyehkö teos, jossa sisällön lisäksi myös ilmaisutavalla on merkittävä rooli. Tyyliseikkojen painoarvon vuoksi essee onkin asiatekstilajeista lähimpänä kaunokirjallisuutta. Esseiden kirjoittajia sanotaan esseisteiksi. Sana essee tulee ranskan kielen sanasta essayer (pyrkiä, yrittää) ja on peräisin ranskalaiselta Michel de Montaignelta (1533–1592), joka oli ensimmäinen esseisti.

Etäopiskelu on opiskelua, jossa opettaja ja oppilas tai oppilaat (tai osa oppilaista) eivät ole samassa fyysisessä tilassa. Etäopiskelu voi tapahtua erilaisten tieto- ja viestintä teknologioiden välityksellä esimerkiksi tietoverkon, sähköpostin, videoneuvottelun, jaetun sähköisen liitutaulun tai kirjekurssin muodossa. Opiskelun tukena voidaan käyttää opetusohjelmia tai nauhoja. Etäopetuksen tueksi järjestetään usein lähiopetusjaksoja, koska pelkkä etäopetus johtaa usein kurssien keskeyttämiseen. Etäopetuksen yksi tavoite on alueellisen koulutustasa-arvon kehittäminen.

Euromobil on multimediainen toimintasuuntautunut kielenoppimis- ja informaatio-ohjelma, jonka tehtävänä on tukea vaihto-opiskelua. EUROMOBIL -projekti käynnistyi Euroopan komission (SOCRATES/Lingua 2) tukemana vuonna 1999. EUROMOBIL -ohjelma on kehitetty tarveanalyysin pohjalta, ja se soveltuu käytettäväksi sekä itseopiskelussa että kontaktiopetuksessa. EUROMOBIL -ohjelma on saatavilla yhdeksällä eurooppalaisella kohdekielellä.

Euroopan tutkimusyliopistojen liitto (League of European Research Universities, LERU) on vuonna 2002 perustettu organisaatio, johon kuului alun perin kaksitoista tutkimuspainotteista yliopistoa. Vuonna 2006 liittoon liittyi kahdeksan uutta yliopistoa, joten määrä nousi kahteenkymmeneen. LERU pyrkii edistämään perustutkimuksen asemaa Euroopassa, ja tärkeänä osatavoitteena on kehittää kansainvälisiä kahden- ja monenvälisiä tutkijakoulutusohjelmia.

Eurooppa-koulu ovat Euroopan yhteisöjen henkilöstön lapsille perustettuja julkisia oppilaitoksia. Niiden hallinto on jaettu Euroopan yhteisön ja jäsenmaiden kesken.

Europaeum on kymmenen eurooppalaisen huippuyliopiston yhteenliittymä, joka sai alkunsa vuosina 1990–1991. Sen tehtävänä on tukea yliopistojen välistä yhteistyotä ja Eurooppa-aiheista tutkimusta sekä vahvistaa yleiseurooppalaista ajatustenvaihtoa.

European Credit Transfer and Accumulation System eli ECTS on vuonna 1989 Erasmus-ohjelman puitteissa luotu eri maiden välisten erilaisten opintojen mittausjärjestelmien vertailutyökalu, joka on kehittynyt vuonna 1999 alkaneen Bolognan prosessin aikana eurooppalaiseksi standardiksi korkeakouluopintojen laajuuden (opiskelijoiden opintotavoitteiden saavuttamiseen käytetyn keskimääräisen työmäärän) ja arvostelun keskinäisen vertailun mahdollistamiseksi.

European Higher Education Area eli EHEA on koko Euroopan kattava korkeakoulutusalue, jonka Bolognan prosessiin osallistuvat maat muodostamat. Tutkimuspuolen vastaava alue on ERA.

Feeniks-koulu on syksyllä 2005 toimintansa aloittanut koulu. Se on oppilaiden, opiskelijoiden, vanhempien ja palkatun henkilökunnan muodostama yhteisö, joka toimii demokraattisesti ja on uskonnollisesti ja aatteellisesti sitoutumaton. Nykyisin koulu toimii Helsingin Vallilassa. Taustalla on vapaan koulujärjestelmän aate.

Filosofian ylioppilas, fil. yo, on luonnontieteellisiä tai humanistisia aineita opiskeleva yliopisto-opiskelija. Filosofian ylioppilas ei ole vielä suorittanut mitään tutkintoa. Opiskelijaksi pääsee yleensä joko pääsykokeen tai ylioppilastutkinnon tai näiden molempien perusteella. Yleensä filosofian ylioppilailla on tarkoitus valmistua filosofian maisteriksi. Syksyn 2005 tutkintouudistuksen jälkeen on ensiksi suoritettava kandidaatin tutkinto.

Freinet-koulu on peruskoulua korvaava koulu, jossa noudatetaan ranskalaisen pedagogin Celestin Freinet'n kehittämää pedagogiikkaa. Sitä ei tule sekoittaa Steiner-kouluun. Suomessa on Freinet-koulu Raumalla ja Helsingissä.

Freinetpedagogiikka luoja ja kehittäjä on Célestin Freinet (1896–1966), ranskalainen pedagogi ja eräs 1900-luvun ns. progressiivisen pedagogiikan kehittäjistä.

Fulbright Center (Suomen ja Yhdysvaltain opetusalan vaihtotoimikunta / FUSEEC) on yksityinen asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka tehtävänä on edistää kansainvälistä vuorovaikutusta Suomen ja Pohjois-Amerikan välillä korkeakoulutuksen alueella. Fulbright Center hallinnoi erilaisia opiskelijavaihto- ja apurahaohjelmia, joista vanhin ja tunnetuin on vuodesta 1950 lähtien toiminut ASLA-Fulbright. Fulbright Centerin keskeisiin tehtäviin kuuluu lisäksi kerätä, muokata ja välittää toimialaan kuuluvaa tietoa eri asiakasryhmien tarpeisiin.

HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on opintosuunnitelma, joka tulee laatia niille oppilaille, joille on tehty hallinnollinen erityisopetuspäätös; kaikille erityisopetusta saaville oppilaille sitä ei siis laadita. Suunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat resurssit, yhteistyötahot ja vastuualueet eri tahojen kanssa sekä kehityksen ja kasvun seuranta.

Habilitaatio on käsite, jota käytetään Saksan, Itävallan ja joidenkin muiden eurooppalaisten maiden kuten Sveitsin, Puolan, Tšekin, Slovakian, Unkarin ja Slovenian saksankielisillä alueilla. Sitä voidaan käyttää kuvaamaan väitöskirjan jälkeistä tutkintoa, tutkintoon johtavaa prosessia tai - virheellisesti - tutkielmaa, joka on kirjoitettu osana kyseistä prosessia. Habilitaatio (tutkielma) voi olla kumulatiivinen, pohjautuen aikaisempaan tutkimustyöhön (”artikkelikokoelma”) tai julkaisemattomaan erikoistutkielmaan (ns. monografia), joka yleensä on pituudeltaan mittava.

Harjaantumisopetus on opetusta, joka on suunnattu kehitysvammaisille oppivelvollisille, jotka eivät pysty suorittamaan normaalia perusopetusta tai erityisopetusta.

Harjoitusyritys on opiskelijoiden perustama oikeaa yritystoimintaa jäljittelevä yritys, jonka taustalla ja tukena toimii todellinen yritys. Harjoitusyritykset käyvät keskenään kauppaa maailmanlaajuisessa harjoitusyritysverkossa, joka käsittää yli 40 maata ja tuhansia harjoitusyrityksiä. Toiminnan tavoitteena on opettaa oma-aloitteisuutta ja itsenäisyyttä sekä antaa yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyvää osaamista.

Hiihtoloma (nykyään myös talviloma) kutsutaan Suomessa koulujen kevätlukukaudella helmi–maaliskuussa pidettävää viikon mittaista lomaa. Hiihtoloman ajankohta vaihtelee nykyään paikkakunnittain, jotta ruuhkahuiput eritoten Lapin laskettelukeskuksissa saataisiin tasattua useammalle viikolle.

Hymypoika- tai Hymytyttö-patsas on tunnustuspalkinto, etenkin koulujen keskuudessa reilusta ja ystävällisestä toiminnasta kouluyhteisössä.

IDEA league on viiden eurooppalaisen teknillisen yliopiston muodostama strateginen yhteenliittymä, jonka jäseniä ovat:

Ikuinen opiskelija on opiskelija, joka ei suorita loppututkintoa tai vaihtoehtoisesti henkilö, jolle opiskelu on elämäntapa ja harrastus.

Ilmiöpohjainen oppiminen oppimisen lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt. Ilmiöitä tarkastellaan kokonaisina, aidossa kontekstissa, ja niihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan oppiainerajat ylittäen. Lähtökohta poikkeaa perinteisestä oppiainejakoista koulukulttuurista, jossa usein opeteltavat asiat on hajotettu suhteellisen pieniksi ja irrallisiksi palasiksi (dekontekstualisointi). Ilmiöpohjaisuus on vuonna 2008 noussut termi, joka tarkoittaa pitkälti samaa kuin horisontaalinen eheyttäminen 1980-luvulta alkaen.

Ilmiöpohjaisuus: katso Ilmiöpohjainen oppiminen

Inkluusio (inclusion) tai inklusiivinen kasvatus (inclusive education) viittaavat Yhdistyneiden Kansakuntien ja UNESCO:n piirissä kehitettyyn ajattelutapaan, jossa korostetaan kaikkien vammaisten henkilöiden oikeutta kuulua tavallisiin yhteisöihin sen sijaan, että heidät sijoitettaisiin omiin erillisiin palvelujärjestelmiinsä. Inkluusion käsite esiintyi ensimmäisen kerran YK:n ohjelmista Salamancan julistuksessa vuonna 1994. Siinä vaadittiin periaattessa kaikkien vammaisten henkilöiden oikeutta päästä opetuksen piiriin tavallisissa koululuokissa. Erityisluokkasijoitusten tuli olla vain "harvinainen poikkeus".

Innovaatiopedagogiikka on oppimisote, jonka filosofisen perustan muodostaa humanistinen oppimisnäkemys.Innovaatiopedagogiikan määritelmä voidaan kirjoittaa muotoon: innovaatiopedagogiikka on oppimisote, joka määrittelee uudella tavalla kuinka tietoa omaksutaan, tuotetaan ja käytetään siten, että saadaan aikaan innovaatioita. Innovaatiopedagogiikan kontekstissa innovaatiolla tarkoitetaan jatkuvan parantamisen periaatteelle nojaavaa osaamisen parantamista, joka johtaa työelämässä hyödynnettävään ideaan, osaamiseen tai muuhun käytäntöön. Innovaatiopedagogiikassa lähdetään siitä, että oppimisympäristössä syntyvä ja kumuloituva tieto haastaa perinteisen tietokäsityksen. Työelämän monimutkaistuessa tarvitaan yksilö-asiantuntijuuden kehittymistä yhteisöasiantuntijuudeksi. Innovaatiopedagogiikka yhdistää oppimisen, uuden tiedon tuottamisen sekä soveltamisen. Käytännön tasolla innovaatiopedagogiikalla tarkoitetaan lähestymistapaa oppimiseen ja opetukseen työelämälähtöisestä ja tutkimus- ja kehittämisosaamista painottavasta näkökulmasta.

Insinöörityö on insinööritutkintoon kuuluva ammatillinen kypsyysnäytetyö. Insinöörityön tavoitteena on soveltaa teoreettista tietoa käytännön työelämään sekä helpottamaan opiskelijan pääsyä työmarkkinoille insinöörin tehtäviin. Insinöörityö arvostellaan arvosanoilla 1–5 sekä aihe merkitään päättötodistukseen.

Inspehtori on osakunnan virkailija, jonka tulee olla yliopiston virkaan nimitetty professori. Inspehtorin tehtävänä on tukea ja valvoa osakunnan toimintaa sekä olla yhdyssiteenä yliopiston ja osakunnan välillä. Alun perin inspehtorin tehtävänä oli valvoa ja hillitä riehakkaasti juhlivia ylioppilaita.^lähde? Osakuntalaitos perustettiin, jotta huonotapaiset ylioppilaat saataisiin kuriin.^lähde? Osakuntien inspehtorit muodostavat inspehtorikollegion, jolle voi valittaa osakunnan tekemästä päätöksestä. Puheenjohtajana toimii pisimpään inspehtorina toiminut.

Integraatio tarkoitetaan eritysopetuksessa olevien oppilaiden integroimista normaaliopetukseen joillain oppilaan tasolle sopivilla oppitunneilla. Esimerkiksi erityisoppilas voi olla integroituna yleisopetukseen kädentaidoissa. Suuria kielellisiä oppimisvaikeuksia omaava lapsi voi olla integroituna yleisopetuksen matematiikan tunneille. Muulloin oppilaat opiskelevat erityisluokassa tai -ryhmässä.

Intentionaalinen oppiminen tarkoittaa sitä, että oppija on tietoisesti asettanut toimintansa päämääräksi oppimisen ja pyrkii aktiivisesti käyttämään mahdollisimman tarkoituksenmukaisia strategioita tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Keskiössä ovat toiminnan päämäärät sekä niiden saavuttamiseksi valitut kognitiiviset strategiat.

International Baccalaureate (IB) on kolmen koulutusohjelman ryhmä, jota hallinnoi kansainvälinen järjestö International Baccalaureate Organization (IBO). Ohjelmat ovat:

Intotalo on yrittäjyyden valmennuskeskus, jonka tehtävänä on valmentaa uusia yrittäjiä ja luoda uutta yrittäjyyden kulttuuria. Kainuussa kehitetty Intotalo toimii Kajaanissa ja Sotkamossa sekä yhteistyössä Kuusamon Next Generation -esihautomon kanssa. Ensimmäinen Intotalo ulkomailla perustetaan syksyllä 2007 Viron Tarttoon.

Isoverstas on valtakunnallinen oppimisverkosto ja kehittäjäyhteisö, joka palvelee koulutuksen järjestäjien toiseen asteen ja vapaan sivistystyön oppilaitoksia. ISOverstas pohjautuu vuonna 2007 päättyneen ISOverkosto-hankkeen toimintaan ja käytänteisiin.

Itsearviointi on arviointia, jonka oppilas tekee itse omasta suorituksestaan.

Itseoppinut tai autodidakti on henkilö, joka on pääasiassa opettanut itsensä ilman koulutusta tai päätoimista mentoria.

Itämeren alueen yliopistoverkosto on yhdeksäntoista Itämeren alueella toimivan yliopiston verkosto. Suomalaisista yliopistoista verkostoon kuuluvat Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu. Niiden lisäksi verkostoon kuuluu 21 yliopistoa Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Venäjällä ja Virossa.

Jatkotutkinto on yliopistollinen, ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettavissa oleva tieteellinen tutkinto. Suomessa tämä tarkoittaa lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa. Kuitenkin lääketieteen, eläinlääketieteen sekä hammaslääketieteen aloilla tieteellinen jatkokoulutus käsittää ainoastaan tohtorin tutkinnon, koska näiden alojen ylempänä korkeakoulututkintona on lisensiaatti.

Joustava perusopetus eli JOPO on vuonna 2006 käynnistynyt hanke koulupudokkaiden aktivointiin tähtäävän toiminnan kehittämiseen perusopetuksessa ja toisen asteen nivelvaiheessa. Joustavan perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaita, jotka ovat vaarassa jäädä ilman perusopetuksen päättötodistusta. Samalla pyritään ehkäisemään toisen asteen koulutuksesta pois jäämistä ja koulutuksen keskeyttämistä. Toimintamallin avulla kehitetään perusopetukseen yksilöllisiä, oppilaiden erilaiset tarpeet huomioivia toimintatapoja ja opetusmenetelmiä. Joustavassa perusopetuksessa korostuvat toiminnallisuus, erilaisten oppimisympäristöjen käyttö ja työssäoppiminen.

Jälki-istunto on kouluissa käytettävä kurinpidollinen ojennus, jossa oppilas määrätään istumaan luokkaan tietyksi ajaksi koulupäivän jälkeen. Jälki-istuntoa voi opettaja määrätä, kun oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti.

KOTA-tietokanta on opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osaston ylläpitämä tietokanta, joka tarjoaa yliopisto- ja koulutusalakohtaisia tilastotietoja. Keväällä 1997 varsinaisen KOTA-tietokannan rinnalle avattiiin KOTA Online -palvelu, joka ilman erillistä käyttölupaa tarjoaa internetin käyttäjille mahdollisuuden hyödyntää supistettua versiota tietokannan sisällöstä www-selaimella.

Kampus eli korkeakoulualue tarkoittaa yliopiston aluetta ja sen rakennuksia. Suomen kieleen sana tulee englannin kautta latinan sanasta campus, joka on suomeksi ’kenttä’ tai ’tasanko’.

Kansakoulu oli kuusivuotinen oppilaitos, joita alettiin perustaa vuoden 1866 kansakouluasetuksen myötä ja jotka lakkautettiin peruskoulu-uudistuksen yhteydessä 1970-luvulla. Kansakoulussa kukin sai opiskella omalla äidinkielellään, mikä oli merkittävä parannus erityisesti suomenkieliselle väestölle.

Kansalaiskoulu eli jatkokoulu oli Suomessa kansakoulun jälkeen suoritettava, yleensä kaksivuotinen koulu. Sen kasvatustavoitteita olivat oppilaan persoonallisuuden kasvattaminen, ammatinvalinnan edellytyksien lisääminen ja kansalaiskasvatus. Kansalaiskoulut lakkautettiin yhdessä kansakoulujen ja keskikoulujen kanssa 1970-luvulla, kun Suomessa siirryttiin oppivelvollisuuskouluna toimivaan peruskouluun.

Kansalaistaito on yleisnimitys kaikkien kansalaisten jokapäiväisessä elämässä tarvitsemille taidoille. Se liittyy toimimiseen yhteiskunnan jäsenenä, omien asioiden hoitamiseen ja jopa eloonjäämiseen ja elämänsuojeluun. Kansalaistaito oli kansakoulun ja sen seuraajan peruskoulun oppiaine vuoteen 2000 asti. Koulumaailman ulkopuolella kansalaistaitoihin voidaan lukea monenlaisia taitoja, uimataidosta tietotekniikkaan ja mediaan liittyvään osaamiseen.

Kansanvalistusseura, lyh. KVS, on suomenkielisen väestön keskuudessa tehtävän kansansivistystyön edistämiseksi 1874 perustettu seura, vuodesta 1934 alkaen säätiö Helsingissä.

Karttakeppi on usein puusta tai muusta materiaalista valmistettu osoitinväline, jota käytetään koulussa. Nimensä mukaisesti karttakepillä on helppo osoittaa kartasta eri paikkoja. Aiemmin karttakeppiä käytettiin myös oppilaiden rankaisemiseen näpäyttämällä karttakepillä oppilasta sormille tämän pitäessä sormiaan pulpetilla.

Kasvatuspsykologia on tieteenhaara, joka yhdistää kasvatustieteen ja psykologian menetelmiä ja tuloksia tutkiakseen erityisesti opetus/oppimisprosessia. Kasvatuspsykologia sijoittuu sisällöllisesti kasvatustieteen ja psykologian välimaastoon.

Katedraalikoulu olivat keskiajalla piispanistuimen yhteyteen perustettuja kouluja, jotka oli tarkoitettu etupäässä hengelliseen säätyyn valmistuvia varten. Porvaristolla oli todennäköisesti kunnia saada oma jälkeläisensä kouluun. Pääsy oli mahdollista vain kirkolle taloudellisen avustuksen antaneiden keskuudesta ja ruokki kilpailua rikkaiden lahjoitusten suuruudesta. Katedraalikouluista kehittyivät myöhemmin keskiaikaiset yliopistot.

Kateederi (kreik. καθῆσθαι 'istua') on opettajan tai puhujan koroke sekä myös oppituoli eli opetusvirka (yliopistossa). Suurelle yleisölle tämä harvinainen sivistyssana on kuitenkin tuttu yhteydestään roomalaiskatolisen kirkon johtajan lausuntoihin liittyvästä latinankielisestä määritteestä ex cathedra. Tietyissä asioissa (mutta vain tietyissä) paavi voi selkeästi ilmoittaa puhuvansa "virheellisyydettä". Kuvaannollisesti käytetään myös ilmausta "ottaa kateederi": puheenvuoro siirtyy henkilölle aktiivisesti.

Kaupan alan koulutus Suomessa on pitkät perinteet. Se alkoi vuonna 1839 ruotsinkielisessä Handelsskolan i Åbo -oppilaitoksessa. Ensimmäinen suomenkielinen kaupan alan oppilaitos oli puolestaan 1887 perustettu Kuopion kauppakoulu.

Kauppakorkeakoulu (business school, engl.) on itsenäinen korkeakoulu tai yliopiston tiedekunta, joka keskittyy pääasiassa liiketaloustieteiden ja kansantaloustieteen opetukseen ja tutkimukseen. Kauppakorkeakoulujen perustutkintoja ovat kauppatieteiden kandidaatin (KTK) ja maisterin tutkinnot (KTM). Kauppatieteiden maisterille voidaan myöntää ekonomin arvo. Jatko-opintojen myötä opiskelija voi suorittaa kauppatieteiden lisensiaatin (KTL) ja/tai tohtorin tutkinnon (KTT).

Kauppaoppilaitos on ammattioppilaitos, jossa koulutetaan merkonomeja, datanomeja ja sihteerejä. Aiemmin toiminnassa olivat kauppakoulut ja kauppaopistot, joista edelliset kouluttivat käytöstä poistuneeseen merkantin tutkintoon, ja aikaisemmin opistoasteisiin merkonomin ja datanomin tutkintoihin.

Kesäloma on peruskoululaisten, opiskelijoiden ja monien työpaikkojen loma. Työntekijöiden oikeudesta lomaan säädetään vuosilomalaissa. Kouluissa kesäloma on useimmissa Euroopan ja Pohjois-Amerikan maissa vuoden pisin loma.

Kesäyliopisto ovat alueellisen koulutustarjonnan organisaatioita, jotka järjestävät avointa yliopisto-opetusta sekä ammatillista täydennyskoulutusta. Suomessa on 20 kesäyliopistoa. Ne antavat opetusta 124 paikkakunnalla (v. 2007) ympäri Suomea.

Kielikylpy on opetusmenetelmä, jossa vierasta kieltä (”kylpykieltä”) käytetään tarkoituksellisesti lapsen ympäristössä, yleensä koulussa tai päiväkodissa. Esimerkiksi koulussa eri oppiaineita voidaan opettaa kylpykielellä. Kielikylpyä käyttävää päiväkotia voidaan nimittää myös kielipesäksi, etenkin jos kylpykielenä on katoamisuhan alainen vähemmistökieli.

Kielipesä on päiväkodin tyyppinen paikka ja toimintamuoto, jossa pienille lapsille pyritään kielikylvyn tavoin opettamaan ja heitä totuttamaan usein muutoin katoamassa olevaan kieleen ja kulttuuriin. Kielipesässä kieltä hallitsevat aikuiset totuttavat lapsia kielen käyttöön. Esimerkiksi Suomessa kielipesätoimintaa harjoittavat inarinsaamen ja koltansaamen ja Venäjällä karjalan puhujat.

Kiertokoulu on koululaitosmuoto, jossa omaa koulurakennusta ei ole, vaan opettaja on liikkunut kylästä toiseen opettamassa lapsia siten, että koulurakennuksena on toiminut yleensä joku kylän taloista, kievari tai esimerkiksi pappila. Kiertokoulutoiminta alkoi Suomessa 1600-luvulla puhdasoppisuuden aikana, ja kiertokoulut lakkautettiin asteittain kansakouluasetuksen myötä 1860-luvulla ja oppivelvollisuuden tultua voimaan vuonna 1921, johon asti kiertokoulu oli tärkeä alkuopetuksen järjestäjä.

Kinkerit olivat rippikoulua edeltänyt opetustapahtuma Suomen maaseutualueilla. Kinkereillä opeteltiin muun muassa lukemaan ja luettiin katekismusta sekä Raamattua. Opettajana toimi usein pappi tai lukkari. Yleisesti kinkereitä järjestettiin kansakoulujen yleistymiseen asti. Nykyään niitä järjestetään edelleen maaseudulla. Kaupungeissa kinkeritoiminta on hiipunut. Paikallisesti niillä on edelleen merkitystä sosiaalisina tilaisuuksina sekä seurakunnan toiminnan ja toimihenkilöiden esittelytilaisuuksina. Kinkereitä järjestettiin 3000 vuonna 2005.

Kognitiivinen oppipoikamalli on pedagoginen malli, jossa tarkoituksena on oppia asiantuntijoiden käyttämiä ajattelu- ja toimintatapoja. Toiminta muistuttaa vanhan ajan mestarin ja oppipojan yhteistyötä. Kognitiivisessa oppipoikamallissa painotetaan oppimisen ja tiedon toiminnallista, situationaalista ja sosiaalista luonnetta. Oppija havainnoi ja harjoittelee asiantuntijan ohjauksessa. Hän oppii alan ammattilaiselle ominaisen tavan toimia ja ajatella. Oppimisprosessi pyritään muokkaamaan aidoksi toiminnaksi autenttisissa tilanteissa, jolloin opitaan käytännön tietoja ja taitoja.

Kognitiiviset tuet tai älykkään toiminnan rakennustelineet tai tikapuut (engl. cognitive scaffolding) tarkoittavat opetuksellista tukea, joka on sovitettu kunkin oppijan tarpeiden mukaan. Tukea annetaan ongelmanratkaisun kriittisissä vaiheissa ja tuki vähenee sitä mukaa, kun oppija osoittaa hallitsevansa eri työvaiheet. Kognitiivisen tuen avulla oppija voi toimia omalla lähikehityksen vyöhykkeellään. Tukea voi tarjota joko opettaja, vertaisoppija, oppimisalusta tai jokin muu oppimisympäristön elementti.

Kollokvio tai kollokviumi, eli tieteellinen keskustelutilaisuus on osa akateemista perinnettä.

Konservatorio ovat musiikkioppilaitoksia, joiden historia alkaa Ranskan vallankumouksen ajoilta. Uusien sivistysihanteitten mukaan kaikilla tuli olla mahdollisuus opiskella musiikkia ilmaiseksi. Ensimmäiset konservatoriot perustettiin Pariisiin (1795), Prahaan (1811), Wieniin (1817), Lontooseen (1822), Brysseliin (1832) ja Leipzigiin (1843). Konservatoriojärjestelmän synty poiki myös suuren määrän yleistajuisia metodeja musiikin opiskeluun.

Konvokaatio on virallisesti jotakin erityistarkoitusta varten koottu joukko.

Korkea-aste: katso Korkeakoulu

Korkeakoulu on ylemmän asteen oppilaitos, joka voidaan suorittaa toisen asteen jälkeen. Korkeakouluja ovat Suomessa yliopistot ja ammattikorkeakoulut.

Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) on riippumaton asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on avustaa korkeakouluja ja opetusministeriötä korkeakoulujen arvioinneissa. Arviointineuvosto toimii opetusministeriön yhteydessä. Toimikaudeksi kerrallaan nimitetyn neuvoston jäsenet edustavat yliopistoja, ammattikorkeakouluja, opiskelijoita ja työelämää. Neuvoston päätökset valmistelee ja toimeenpanee sihteeristö, jota johtaa pääsihteeri. Pääsihteerinä toimii FT Helka Kekäläinen.

Kotikoulu tarkoittaa järjestelyä, jossa oppivelvollinen ei käy kunnallista tai yksityistä kodin ulkopuolella sijaitsevaa koulua, vaan opiskelee kotonaan tai muualla vanhempiensa tai muun huoltajansa tai esimerkiksi kotona käyvän opettajan kanssa.

Kotiperuskoulu on ulkomailla asuvien suomalaisten peruskoululaisten oma koulu. Kotiperuskoulussa voi etäopiskella Suomen peruskouluaineita kaikkialla maailmassa.

Kotitehtävä eli läksy tai tavallisemmin läksyt ovat kouluissa oppilaille annettavia vapaa-aikana suoritettavia oppimistehtäviä. Läksyssä on usein luettava opettelemalla tekstiä ja mahdollisesti siihen liittyviä tehtäviä. Läksyjen tekoa voidaan kontrolloida joko ennalta ilmoittaen tai ilmoittamatta pistokokeilla eli pistokkailla, jotka ovat pienimuotoisia kokeita. Niiden vaikutus arvosanoihin on yleensä vähäinen.

Koulu on usein valtiollinen instituutio, jonka tehtävänä on järjestää virallista, tutkintoihin johtavaa koulutusta. Koulunkäynti perustuu Suomessa oppivelvollisuuteen, johon liittyy perustuslain takaama oikeus ilmaisen peruskoulutukseen ja jatkokoulutukseen varallisuuden estämättä. Oppivelvollisuusiän ylittäneiden osalta puhutaan yleensä oppilaitoksesta.

Kouluaste on vanha ammatillisista tutkinnoista käytetty nimitys. Nykyään puhutaan toisen asteen tutkinnoista (ensimmäinen aste on peruskoulu ja kolmas aste korkeakouluopinnot). Kouluasteen yläpuolella olivat aikanaan opistoasteen tutkinnot.

Kouluikä eli oppivelvollisuusiäksi sanotaan sitä ikäkautta, jolloin käydään peruskoulua. Suomessa kouluikäisinä pidetään 7–16-vuotiaita, mutta monissa muissa maissa lapset aloittavat koulun jo alle 5-vuotiaina.

Koulupudokas on useimmin lapsi tai nuori, joka jättää oppivelvollisuutensa suorittamatta määräajassa tai keskeyttää opintonsa.

Koulupuku on joissain maissa kouluissa käytettävä työasu.

Kouluruokailu tarkoitetaan kaikille oppivelvollisille koulupäivän aikana olevaa tapahtumaa, jossa heille on tarjottava jokaisena koulupäivänä tarkoituksenmukainen, järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen lakisääteinen maksuton ateria.

Koulutuksen arviointineuvosto on perustettu vuonna 2003 ja toimii koulutuksen arvioinnin asiantuntijaelimenä opetusministeriön yhteydessä. Arviointineuvoston toiminta perustuu Valtioneuvoston asetukseen koulutuksen arvioinnista 1061/2009 (10.12.2009). Neuvoston arviointitoiminnan piiriin kuuluvat perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, ammatillinen aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö. Oppimistulosten seuranta-arviointi kuuluu Opetushallituksen tehtäviin. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen, myös niiden järjestämän aikuiskoulutuksen, arviointi on Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) tehtävä.

Koulutus viittaa siihen kasvatuksen alueeseen, joka on organisoitua ja institutionalisoitua. Koulutus tähtää tietojen opettamiseen, taitojen harjaannuttamiseen sekä kognitiivisten kykyjen kehittämiseen. Koulutuksen painopiste on myöhemmissä elämän vaiheissa yleensä enemmän ala- ja ammattikohtaista.

Kouluvuosi eli lukuvuosi on vuoden mittainen, yhdestä tai useammasta lukukaudesta ja niiden väliin ja keskelle jäävistä lomista muodostuva jakso, jonka aikana luokallisessa koulussa suoritetaan yhden luokkatason opinnot. Pohjoisella pallonpuoliskolla kouluvuosi alkaa yleensä syksyllä ja päättyy kesälomaan, kun taas eteläisellä pallonpuoliskolla kouluvuosi seuraa usein kalenterivuotta.

Kumuloituva ryhmä on keskustelua, ideointia, arviointia, vertailua ja yhteistyötä tukeva opetusmenetelmä, joka soveltuu sekä pienten että suurien ryhmien käyttöön. Menetelmässä oppijoille annetaan tehtävä, jonka he ensin nopeasti tekevät yksilösuoritteena. Tämän jälkeen he muodostavat pareja ja jalostavat kunkin tuotokset parin yhteiseksi tuotokseksi. Parit yhdistetään tämän jälkeen yhä suuremmiksi ryhmiksi. Menetelmä voidaan lopettaa missä vaiheessa tahansa, jolloin ryhmät tyypillisesti esittelevät saavutuksensa kaikille.

Kunniatohtori (dr.h.c., lat. doctor honoris causa) on henkilö, jolle yliopiston tiedekunta on myöntänyt tohtorin arvonimen ainoastaan jonkin saavutuksen takia ilman tohtorintutkinnon suorittamista. Sitä vastoin kunniatohtorin tulee olla tehnyt vastaavat suoritukset akateemisen maailman ulkopuolella tai tehnyt jotakin tieteelliselle tutkimukselle erityisen hyödyllistä. Kunniatohtoriksi vihkiminen on korkein huomionosoitus, jonka yliopisto voi ihmiselle osoittaa.

Kuusi ajatteluhattua tai ajattelun kuusi hattua on Edward De Bonon kehittämä ajattelun ja keskustelun apuväline. Hattuja käytetään yleensä ryhmätyössä, mutta sitä voi käyttää myös yksistään. Ajattelun hatut voisi suomalaisittain kääntää myös mietintämyssyiksi.

Kymnaasi (< kreik. γυμνάσιον, gymnasion, voimailusali) on aiemmin lukiosta käytetty nimitys. Kymnaasi tarkoitti erityisesti sellaista lukiota, jossa klassisilla kielillä, eli kreikalla ja latinalla, oli tärkeä osa. Saksassa kymnaaseiksi nimitettiin jokaista julkista oppilaitosta, jonka käyneillä oli oikeus päästä yliopistoon. Myös Itävallassa, Unkarissa ja Venäjällä oli kymnaaseja.

Käsiteanalyysi tarkoittaa asioiden ja esineiden (entiteettien) sekä niiden välisten yhteyksien (suhteiden) selvittämistä. Käsitteillä kuvataan kielellisesti ilmaistujen sanojen, lauseiden tai termien sisällön merkitystä. Sana analyysi juontaa juurensa antiikin Kreikkaan. Sieltä käyttöön otettu sana ανάλυσις (análysis) tarkoittaa osiin purkamista tai hajottamista. Käsiteanalyysin kohteena voidaan pitää minkä tahansa eteen tulevan käsitteen tai käsitteiden välisten suhteiden tarkastelua. Käsiteanalyysin kansainvälisesti käytetty englanninkielinen termi on formal concept analysis.

Käsitekartta tarkoitetaan aihepiirien ja käsitteistöjen graafisia esityksiä kaavioina. Käsitekarttojen tarkoituksena on sisältöjen havainnollistaminen esimerkiksi tekstin sisällön suunnittelua, opiskelua tai analyysia varten. Sanaa käsitekartta voidaan käyttää yleisterminä tai viittaamaan analyyttiseen esitystapaan, jossa käsitteiden väliset suhteet korostuvat.

Käsitteellinen muutos tarkoittaa oppimisprosessia, jossa oppijan tiettyä ilmiötä koskevat käsitteet, tietorakenteet seka tapa toimia muuttuvat. Käsitteelliseen muutokseen ei riitä uuden opitun tiedon kasautuminen eli assimilaatio, vaan tarvitaan olemassaolevan tiedon muokkaamista eli akkommodaatiota, poisoppimista sekä siirtovaikutusta.

Käänteinen mentorointi: Käänteisessä mentoroinnissa roolit vaihtavat paikkaa. Nuori alainen asettuu mentoriksi, mentoroitavanaan senioritason asiantuntija. Osaamisen välittyminen seniorilta suoraan juniorille ei tapahdu luonnostaan samalla tavalla kuin keski-ikäiselle mentoroitavalle, joten käänteinen mentorointi muuttaessaan roolituksia voi auttaa tällaisissa tilanteissa.

Laitos on yliopistolla hallinnollinen kokonaisuus, joka vastaa yhden tai useamman tieteenalan opetuksesta ja tutkimuksesta. Läheisten tieteenalojen laitokset kuuluvat yleensä samaan tiedekuntaan.

LeMill on web-yhteisö oppiresurssien löytämiseen, tuottamiseen ja jakamiseen. LeMill on EU-rahoituksella kehitetty opettajille ja opetuksesta kiinnostuneille suunnattu wikimäinen yhteisö sekä tietovaranto, jossa yhteisön jäsenet voivat yhteiskehittää oppimateriaalia, menetelmäkuvauksia sekä työkalukuvauksia. LeMill-sana on lyhenne sanoista "learning mill", "oppimismylly".

Leikillisyys oppimisessa tarkoittaa oppimisympäristöä, joka tarjoaa eri vuorovaikutustilanteissa toteutuvia mahdollisuuksia ohjaamiseen, leikkimiseen ja oppimiseen. Psykologiassa leikin katsotaan olevan lapsen ensisijainen oppimismuoto, jolla tämä oppii sosiaalisia ja kognitiivisia taitoja, kehittää tunteitaan sekä itsetuntoaan. Leikillisyyttä hyödynnetään koulutuksessa lähinnä esikouluissa.

Lentokoulu on koulu, jossa opetetaan lentokoneella lentämistä.

Liitutaulu on uudelleenkäytettävä kirjoitusalusta, johon teksti tai piirrokset tehdään liidulla tai muilla pyyhittävillä kynillä. Liitutaulut tehtiin alun perin mustista tai harmaista, ohuista saviliuskelevyistä. Uudenaikaisemmat liitutaulut ovat useimmiten väriltään vihreitä tai ruskeita. Liitutauluja on yleensä käytetty kouluissa opetusvälineenä. liitutauluja on myös käytetty mainostamisessa, esimerkiksi ravintolat kirjoittavat usein päivän ruokalistan liitutaululle.

Loma on työstä, opiskelusta tai vastaavasta saatava pitempi vapaa-aika.

Lopputyö, opinnäytetyö tai muu vastaava tutkielma on yleisnimi erilaisten opinahjojen valmistumista edeltävälle työlle. Usein työn voi aloittaa vaikka tutkintoon kuuluvia muita kursseja olisi suorittamatta, mutta useimmiten oppilaitokset vaativat opintosuorituksia ennen kuin opiskelija voi hakea lopputyön aiheen.

Luento on suullinen esitys jonkin asian opettamiseksi korkeakoulussa tai muussa aikuisopetuksessa. Tavallisesti luento-opetus koostuu sarjasta esitelmiä. Luento-opetus voi sisältää keskusteluluentoja, haastatteluluentoja, vuoropuheluluentoja ja korokekeskusteluja. Luennon pitäjä eli luennoija tai luennoitsija seisoo yleensä opetustilan eli luentosalin etuosassa. Luento onkin tyyppiesimerkki frontaaliopetuksesta. Luentoja käytetään silloin, kun opetus täytyy suunnata suurelle yleisölle kerralla. Luennot kestävät tunnista useampaan tuntiin.

Luettelo erityisen koulutustehtävän saaneista lukioista on yksi tai useampi koulutuslinja, joitten oppilaat noudattavat valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta poikkeavaa opetussuunnitelmaa ja niihin haetaan omana hakukohteenaan yhteishaussa tai erityishaussa. Useimmissa lukioissa on kuitenkin mahdollisuus opiskella myös tavanomaisen opetussuunnitelman mukaisesti.

Lukio on Suomessa toisen asteen oppilaitos, jonne on mahdollista pyrkiä suoritettuaan oppivelvollisuuden. Lukiokoulutuksessa on mahdollista osallistua ylioppilastutkintoon ja siten lukiosta valmistutaan ylioppilaaksi. Lukio antaa valmiudet jatkaa opintoja korkea-asteella (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) ja lukion oppimäärään perustuvissa ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa.

Lukujärjestys on kouluissa käytettävä aikasuunnitelma, josta oppilaat ja opettavat voivat katsoa milloin heillä on mitäkin oppiainetta. Lukujärjestykset jaetaan usein oppilaille lukuvuoden alussa, mutta ne on usein myös saatavilla koulun kotisivuilla. Lukujärjestyksessä saatta lukea myös missä luokassa kyseistä ainetta on ja kuka on opettajana kyseisessä aineessa.

Lukutaito voidaan käsittää hyvinkin laajasti. Sen sijaan, että katsottaisiin vain mekaanista lukutaitoa lukutaidon arvioinnissa painotetaan nykyisin funktionaalista lukutaitoa. "Nykyisen näkemyksen mukaan peruskoulutuksensa päättävien nuorten tulisi pystyä rakentamaan, laajentamaan, pohtimaan ja arvioimaan lukemiensa tekstien merkitystä, olivatpa tekstit perinteisiä proosatekstejä tai epälineaarisia dokumenttitekstejä, jotka liittyvät erilaisiin arkielämän tilanteisiin sekä koulussa että sen ulkopuolella." Näitä lukutaidon osa-alueita eivät sisällä sisälukutaito ja ulkoa lukeminen.

Luokattomuuden tulo Suomeen on osa noin seitsemän vuosikymmentä kestänyttä kansallista prosessia, joka johti siihen, että 1990-luvun puolivälissä Suomessa toteutui lukiouudistus, jonka keskiössä on luokattomuudeksi kutsuttu opetusjärjestelmä. Siemen oli kansainvälistä alkuperää, mutta sen lopullinen muoto ja monet yksityiskohdat sulautuivat kansalliseen kouluperinteeseen ja koulutuskäsitykseen. Kohdetta lähestytään historiatutkimuksen näkökulmasta ja sen metodein ja esityksessä tukeudutaan ensisijaisesti vuonna 2003 Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksessa hyväksyttyyn väitöskirjaan ja sen aineistoon.(Ks. lähteet)

Luokattomuus tarkoittaa koulua, jossa oppilas itse saa päättää, missä ajassa suorittaa opintonsa. 1990-luvulla toteutui lukiouudistus, jonka keskeisin tekijä oli luokattomuus.

Luokka on koulussa ryhmä oppilaita, jotka muun muassa opiskelevat yhdessä ja käyvät yhteisellä luokkaretkellä. Tällöin puhutaan yleensä koululuokasta. Nykyään Suomessa luokat tässä mielessä ovat käytössä lähinnä peruskoulussa ja steinerkouluissa, aikaisemmin myös lukioissa, ennen kuin ne 1990-luvulla muutettiin luokattomiksi.

Luokkahuone on tila koulussa, yliopistossa, lukiossa ja muissa vastaavissa, jossa opetetaan luokkaa. Luokkahuone voi olla yhden luokan käytössä tai sitä käyttää yksi opettaja juuri tietyn aineen opetuksessa.

Luokkaretki on kouluaikana, yleensä peruskoulussa, koululuokalle järjestettävä matka. Luokkaretkellä voidaan tarkoittaa lyhyempää retkeä tai pidempää leirikoulutyyppistä matkaa, jonka järjestämiseen oppilaat ottavat itse osaa, luokkaretki voi sijoittua myös ulkomailla.

Luokkasormus on sormus, joka saatetaan hankkia esimerkiksi peruskoulun ala- tai yläluokkien lopussa. Sormuksen sisäpuolelle voidaan kaiverruttaa luokan kesken sovittu luokkakokouksen päivämäärä tai oppilaan lempinimi.

Luonnollinen tentti: Luonnollinen eli autenttinen tentti tarkoittaa aidon alalle ominaisen ongelman ratkaisua todellisessa suoritustilanteessa. Luonnolliseen tenttiin kuuluu myös todellinen tulosvastuu ongelman ratkaisusta.

Lyyra on syksyllä 2006 käyttöön otettu opiskelijakortti. Se otettiin aluksi käyttöön Helsingin, Jyväskylän, Kuopion ja Lappeenrannan yliopistojen ylioppilaskunnissa. Lyyra on laajentunut opiskelijakortiksi kolmeentoista ylioppilaskuntaan ja yhteen opiskelijakuntaan sekä henkilökuntakortiksi yhteen yliopistoon.

Lähiopetus tarkoittaa opetusta, joka tapahtuu fyysisesti jaetussa tilassa, jossa siis opettaja ja oppilaat ovat lähekkäin. Termi on varsin tuore, koska ennen internetin käytön yleistymistä opetuksessa kaikki opetus oli lähiopetusta - ainoa oppimisen osa, joka ei ollut lähiopetusta, oli itseopiskelua. Nykyisin opetusta voidaan järjestää lähiopetuksen lisäksi lähi- ja etäopetusta yhdistävänä monimuoto-opetuksena, puhtaana etäopetuksena tai useita eri ympäristöjä yhdistävänä sulautuvana opetuksena.

Maisteriohjelma on ylempään korkeakoulututkintoon johtava ohjelma. Ne ovat usein monitieteellisiä ja ne kestävät yleensä 1,5 - 2 vuotta. Niihin voivat hakea pääsääntöisesti alemman korkeakoulututkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai muun vastaavantasoisen

Materiaali- ja pintakäsittelytekniikka on 4-vuotinen 240 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus, jonka erikoistumisvaihtoehtoja ovat teolliset pintakäsittelyt, rakennusten pintakäsittelyt, teollinen maalaus ja materiaali- ja korroosiotekniikka. Materiaali- ja pintakäsittelytekniikan AMK-insinööritutkinnon voi suorittaa vain Metropolia Ammattikorkeakoulussa Vantaan Myyrmäessä. Materiaali- ja pintakäsittelytekniikan koulutusohjelma antaa hyvin laaja-alaisen tuntemuksen fysiikasta, kemiasta, materiaaliopista, pintakäsittelystä, pintakäsittelyaineista ja markkinoinnista. Koulutusohjelma antaa perusteet vahvalle ammattitaidolle mm. maaliteollisuuteen, rakennusteollisuuteen, betoniteollisuuteen, sähköpinnoitusteollisuuteen ja valmistustekniikkaan.

Mekaaninen lukutaito on alkeellisin lukutaidon taso, jossa lukijalla on taito muodostaa äänteistä sanoja ja lauseita. Mekaaniseen lukutaitoon kuuluu kirjainten, sanojen, lauseiden ja virkkeiden tunnistaminen. Tekstiä ei voi ymmärtää ilman mekaanista lukutaitoa, mutta toisaalta mekaaninen lukeminen ei ole tae tekstin ymmärtämiselle. Varsinaisesta lukutaidosta voidaan puhua vasta kun lukija hallitsee sekä mekaanisen että ymmärtävän lukutaidon.

Mentorointi on ikäjohtamisen menetelmä, jonka avulla voidaan siirtää kokemusperäistä tietoa ja osaamista – myös ns. hiljaista tietoa – vanhoilta taitajilta nuoremmille. Osaava, arvostettu ja kokenut, senioriasemassa oleva asiantuntija (mestari, mentori) neuvoo, tukee ja edistää kahdenkeskisessä vuorovaikutussuhteessa kehityshaluista nuorempaa työssä tai opiskelussa. Suhde perustuu avoimuuteen, molemminpuoliseen luottamukseen ja tasa-arvoisuuteen. Se pyrkii mentoroitavan (aktori, ohjattava) ammatilliseen, henkiseen kehittymiseen ja työuran selkeyttämiseen sekä työssä ja opinnoissa menestymiseen. Mentoroitava on kuin kisälli, oppilas, valmennettava tai ystävä. Mentori on vastaavasti mestari, opettaja, valmentaja, kannustaja, ystävä.

Miellekartta (engl. mind map) on ideointia varten suunniteltu esitysmuoto, joka perustuu Tony Buzanin 1970-luvulla luomaan malliin. Mind map on myös rekisteröity tavaramerkki.

Mobiilioppiminen on langattoman teknologian (kämmentietokoneet, älypuhelimet) avulla tapahtuvaa oppimista. Ensimmäisten langattomien päätelaitteiden markkinoille tulo loi uuden "mobiilioppimisen" termin koulutukseen.

Monimuoto-opetus tarkoittaa opetusta, jossa opetus tapahtuu osittain kasvokkain ja osittain etäopetuksen keinoin. Monimuoto-opetus voi sisältää lähiopetusta, etäopetusta sekä itsenäistä opiskelua.

Monivalintakoe on arviointimenetelmä, jossa vastaajia pyydetään valitsemaan yksi tai useampia vaihtoehtoja listasta. Koetyyppiä käytetään yleisesti koulutuksessa, vaaleissa (valitaan useista ehdokkaista yksi), markkinatutkimuksissa ja monissa muissa yhteyksissä.

Montessoripedagogiikka on uskonnoista riippumaton kasvatusfilosofia ja se perustuu italialaisen pedagogin Maria Montessorin luomaan metodiin. Menetelmän ytimenä on lapsen tarkka havainnointi ja huomioiden teko hänen kehityksestään. Tarkkailun ja tehtyjen huomioiden avulla ohjaaja saa oleellisen tiedon lapsen kehitystasosta ja siitä miten hänen tulee ohjata lasta kehittymään ja millaisia oppimisvälineitä hänen tulee lapsen oppimisen tueksi tarjota.

Museovirasto on opetusministeriön alainen asiantuntijavirasto, joka tutkii, säilyttää ja hoitaa suomalaista esineellistä kulttuuriperintöä ja kulttuuriympäristöä, rakennusperintöä, muinaisjäännöksiä ja kulttuurillisesti merkittävää esineistöä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Se myös tarjoaa alaa koskevia palveluita.

Nordforsk on Pohjoismaiden koulutus- ja tutkimusministerineuvoston alainen itsenäinen laitos, joka vastaa tutkimus- ja tutkijankoulutusalan pohjoismaisesta yhteistyöstä. Tämän lisäksi NordForsk vastaa Pohjoismaisen innovaatiokeskuksen (NICe) kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja koordinoinnista.

Normaalikoulu eli harjoittelukoulut ovat valtion oppilaitoksia, joissa yliopistojen opettajaksi opiskelevat opettajakokelaat eli auskultantit suorittavat opettajaharjoittelunsa pääosan. Kaikki normaalikoulut kuuluvat samalla paikkakunnalla toimivaan yliopiston kasvatustieteelliseen tiedekuntaan. Riippuen siitä, koulutetaanko paikkakunnalla aineen- vai luokanopettajia, koulussa on joko peruskoulun 1.–6. tai 7.–9. luokat sekä mahdollisesti lukio. Joissain normaalikouluissa on sekä täydellinen peruskoulu että lukio. Suomessa on 13 yliopistojen kasvatustieteellisiin tiedekuntiin kuuluvaa normaalikoulua.

Numerus clausus (latinaa, suom. 'rajoitettu lukumäärä') tarkoittaa Suomessa lähinnä yliopistoihin ja korkeakouluihin tietyn alan opiskelijoiksi otettavien määrän rajoittamista karsimalla pääsyvaatimuksin tai pääsykokein. Aiemmin esimerkiksi Helsingin yliopisto oli jokaisella ylioppilaaksi kirjoittaneella sinne vapaa pääsy, mutta opiskelijamäärän räjähdysmäisen kasvun vuoksi yliopiston oli 1950-luvulla luovuttava vanhasta periaatteestaan ja otettava asteittain käyttöön numerus clausus -periaate. Viimeiset Helsingin yliopiston tiedekunnat siirtyivät numerus clausuksen käyttöön 1960-luvulla.

Näyttelykävely on visuaalisuuteen painottava ideointi- ja keskustelumenetelmä. Menetelmässä osallistujat jaetaan ryhmiin, joista kukin tekee teemaan liittyen tietystä näkökulmasta posterin. Ryhmät jaetaan aloituksen jälkeen uusiin ryhmiin, joissa jokaisessa on yksi edustaja kustakin alkuperäisestä ryhmästä. Ryhmät kiertävät kaikki posterit läpi, alkuperäisen posterin laatineen ryhmän edustaja esittelee posterin, ja tekee ryhmän ehdotusten mukaisesti parannuksia ja korjauksia.

OKKA-säätiö (Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö) on syntynyt Ammattikasvatussäätiön ja Opetusalan koulutussäätiön yhdistymisen myötä. Se aloitti toimintansa vuonna 1997 itsenäisenä organisaationa. Säätiö toimii nimensä mukaisesti opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen hyväksi.

Ohjelmoitu opetus tarkoittaa yksityiskohtiaan myöten etukäteen laadittua opetusohjelmaa, jota kukin oppija voi käydä läpi omassa tahdissaan. Tyypillisesti ohjelmoitua opetusta tuetaan tietotekniikalla. Menetelmän päävaiheet ovat: 1) ohjelma ja informaatio esitetään oppilaalle, 2) oppilaalle annetaan aiheeseen liittyviä tehtäviä, 3) oppilas vastaa tehtäviin, 4) oppilas tai tietokone tarkistaa tuloksen, 5) opiskelu jatkaa tuloksen ohjaamaan. Ohjelmoitu opetus perustuu B. F. Skinnerin behavioristiseen oppimisen teoriaan.

Omatoimivaihtari on opiskelija, joka suorittaa korkeakoulututkintoa kotimaansa oppilaitoksessa ja lähtee ulkomaille määräaikaisesti opiskelijavaihtoon omatoimisesti. Tällöin opiskelija järjestää opiskelupaikan itse. Omatoiminen vaihtopaikan järjestäminen tekee opiskelijasta omatoimivaihtarin (kansainvälinen termi ”free-mover”).

Ongelmalähtöinen oppiminen tai ongelmaperustainen oppiminen, (engl. problem-based learning, PBL), on aktiivisen oppimisen menetelmä. Suomessa sitä käytetään jo varsin laajasti sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa

Oodi on yliopiston opetus- ja opiskelutoimintojen tukemiseen tarkoitettu tietojärjestelmä. Se on käytössä kolmessatoista suomalaisessa yliopistossa. Tietojärjestelmän yhteisestä ylläpidosta vastaa Oodi-konsortio sekä tietyt järjestelmätoimittajat.

Opettaja on henkilö, joka on koulutettu opettamaan muita. Useimmilla aloilla tämä merkitsee kasvatustieteellistä koulutusta.

Opettajakeskeinen opetus on pedagoginen malli, jossa opettaja on opetuksen keskiössä. Monet mallin opetusmenetelmät ovat esittäviä. Opettajakeskeisyydellä on negatiivinen konnotaatio konstruktivistisen oppilaslähtöisyyden noustua peruskoulun johtavaksi pedagogiseksi malliksi. Opettajakeskeisyydessä lähdetään siitä, että oppilaille on annettava saavutettavissa olevia tavoitteita ja että uuden käsitteen oppiminen edellyttää alkeellisempien käsitteiden hallintaa.

Opettajaseminaari on kansakoulunopettajien opettajanvalmistuslaitoksista historiallisesti käytetty nimitys.

Opettaminen tarkoittaa sitä, mitä opettaja tekee osana opetusta ja on opetuksen alakäsite, vaikka maallikot usein sekoittavat nämä kaksi termiä. Opettaja voi opettaa suoraan tai epäsuorasti. Suora opettaminen on esimerkiksi luennointia, kysymistä tai kertomista. Epäsuorassa opettamisessa opettaja ohjaa oppilaat ottamaan asioista itse selvää. Opettamiseen katsotaan konstruktivistisen oppimiskäsityksen myötä kuuluvan myös ohjauksen.

Opetuksen eheyttäminen tarkoittaa oppilaan persoonan, opetuksen ja koulupäivän eheyttämistä. Useimmiten tarkoitetaan nimenomaan oppiaineksen ja opetustilanteiden jäsentämistä mielekkäiksi kokonaisuuksiksi.

Opetus on didaktiikan keskeisin käsite ja tarkoittaa kasvatustavoitteiden suuntaista tavoitteellista vuorovaikutusta, joka pyrkii aikaansaamaan oppimista. Opetusta pidetään kasvatuksen tärkeimpänä osa-alueena. Nykyisin opetus käsitetään sekä systeemisenä ilmiönä että jatkuvana prosessina ja selvyyden vuoksi käytetään opetuksesta joskus nimitystä opetus-opiskelu-oppimisprosessi.

Opetushallitus (OPH, ruots. Utbildningsstyrelsen) on Helsingissä toimiva opetusministeriön alainen virasto, joka vastaa esi- ja perusopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen kehittämisestä. Se muun muassa laatii opetussuunnitelmien, tutkintojen ja näyttötutkintojen perusteet ja arvioi koulutusta. Kehittämistyö tapahtuu oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa toteutetuissa kehittämishankkeissa. Opetushallitus kerää koulutusalan tietoa ja tarjoaa niitä erilaisina tietopalveluina. Opetushallitus koordinoi valtion tukemaa pitkäkestoista opettajien täydennyskoulutusta ja kehittää ja levittää oppimateriaaleja. Lisäksi Opetushallituksen alaisena on suoraan tällä hetkellä 13 oppilaitosta.

Opetusmenetelmä on opetuksen toteuttamis- tai työtapa ja sen tulisi edistää oppijan oppimista. Opettaja organisoi opetusta sekä aktivoi ja motivoi oppijoita opetusmenetelmien valinnallaan. Opetusmenetelmien onnistunut käyttö riippuu mm. kurssin tavoitteista, opettajan opetustaidoista ja opetustyylistä.

Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Suomessa opetussuunnitelmat perustuvat opetushallituksen määrittämiin opetussuunnitelman perusteisiin. Valtioneuvosto päättää tuntijaosta.

Opetusteknologia tarkoittaa opetuksessa hyödynnettäviä erilaisia teknologian muotoja. Opetusteknologiaa voidaan käyttää muiden opetusmuotojen tukena tai opetus voi olla kokonaan opetusteknologiaan perustuvaa.

Opinto-ohjaus (peruskouluissa oppilaan ohjaus) on peruskouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa toteutettava toiminta ja oppiaine, joka pyrkii ohjaamaan oppilaita ja opiskelijoita opiskelussa ja jatko-opintoja koskevissa kysymyksissä sekä ohjaamaan opiskelijat työelämään.

Opintopiiri on ryhmätyön muoto, jossa joukko samasta aiheesta kiinnostuneita kokoontuu yhteen opiskelemaan. Opintopiirin toiminnalle on keskeistä vapaamuotoisuus ja -ehtoisuus, vastuullisuus ja yhteistoiminnallinen oppiminen.

Opintopiste on Bolognan prosessin yhteydessä Euroopan unionin sisäisesti luotu standardi opiskelun mittaamiseen. 60 opintopistettä vastaa lukuvuoden työmäärää tai 1 600 tuntia työtä. Yksi opintopiste vastaa siis noin 27 tunnin työpanosta. Suomessa opintopisteet otettiin käyttöön korkeakouluissa syksystä 2005 alkaen.

Opintosuunnitelma opiskelija tekemä ajankäyttösuunnitelma organisoimaan opiskelijan omaa opiskelua siten, että päämäärä tutkinto tulee suoritetuksi tavoitellussa aikataulussa. Opintosuunnitelmassa valitaan opiskelijan mieltymysten mukaan opintosuunta ja ylimääräisiä kursseja.

Opintotuki on valtion opiskelijalle maksama tuki oppivelvollisuuden (peruskoulun) jälkeisien opintojen rahoittamiseen. Opintotukea sai lukuvuonna 2005 - 2006 yhteensä noin 289 000 opiskelijaa, joista toisella asteella (ammattikoulu tai lukio) oli 105 260 opiskelijaa ja korkeakoulussa noin 173 000 opiskelijaa. Lisäksi opintotukea myönnettiin 4 470 ulkomailla opiskelevalle Suomen kansalaiselle ja muissa oppilaitoksissa opiskeleville 5420 henkilölle. Kaikki opiskelijat eivät saa tai hae opintotukea, koska opiskelijoita on tuensaajiin verrattuna huomattavasti enemmän, esimerkiksi korkeakouluissa yhteensä noin 240 000. Maksettava opintotuki oli yhteensä 736,9 miljoonaa euroa.

Opintoviikko on korkeakoulututkintojen ja muiden opintojen mitta. Opintoviikkojen käyttämisestä luovutaan Suomen korkeakouluissa asteittain vuosina 2005–2010, minkä jälkeen siirrytään käyttämään opintopisteitä.

Opiskelija on varsinkin korkeakoulussa, kansanopistossa tai aikuisopiskelun piirissä opiskeleva henkilö. Aikaisemmin opiskelijoiksi sanottiin lähinnä yliopistoissa opintoja harjoittavia, mutta koulutusjärjestelmän laajeneminen ja yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet myös opiskelua koskeviin käsityksiin. Nykyään myös toisen asteen oppilaitoksissa olevat katsotaan opiskelijoiksi. Opiskelijoiden yhteenliittymillä, opiskelijajärjestöillä, on ollut keskeinen merkitys yhteiskunnallisessa ja kulttuurielämässä. Nämä järjestöt ovat 1960-luvulta lähtien saaneet yhä enemmän etujärjestöjen piirteitä.

Opiskelijakortti on kortti, joka voidaan myöntää jonkin oppilaitoksen oppilaille. Oppilaitoksilla voi olla omia opiskelukortteja, mutta on olemassa myös opiskelijakortteja, jotka kattavat suurempiakin tahoja, kuten lukiolaiskortti. Opiskelijakortteja on erilaisia, ja niistä saatavat opiskelijaedut ovat monesti paikkakohtaisia. Monet julkiset palvelut, varsinkin joukkoliikenne, tarjoavat yleisesti halvempia lippuja opiskelukorttia näyttämällä. Opiskelijakortti on henkilökohtainen ja useimmiten kuvalla ja vuosileimalla tai -tarralla varustettu.

Opiskelijakunta on joko julkisyhteisö, jonka jäseninä voivat olla ammattikorkeakoulun opiskelijat tai termi joka esiintyy myös joidenkin kansalaisopistojen, lukioiden ja muiden opintopaikkojen opiskelijoiden yhdistysten nimenä. Jälkimmäisistä osa on vuosikymmenten ikäisiä, osa rekisteröityjä, osa rekisteröimättömiä, mutta kaikki ovat yksityisoikeudellisia yhteisöjä.

Opiskelijalähtöinen opetus: katso Oppilaslähtöinen opetus

Opiskelijaraha on käytäntö, jolla kirjansa kotipaikkakunnallaan säilyttävä opiskelija saa kotipaikkakunnaltaan rahallista tukea.

Opiskelijavaihto on toimintaa, jossa opiskellaan osa kotimaisesta tutkinnosta ulkomailla. Vaihto voidaan suorittaa esimerkiksi vastavuoroisesti - niin, että kohteesta tulee vaihto-opiskelija lähtijän opiskelupaikkaan. Opiskelijavaihto on merkittävä osa korkeakoulujen arkea ja se voi myös sisältyä pakollisena osana tutkintoon.

Opiskelu tarkoittaa tietojen ja taitojen kartuttamista. Ihmiset opiskelevat saavuttaakseen yleissivistystä tai ammatillista osaamista johonkin ammattiin. Opiskelua omin päin sanotaan itseopiskeluksi. Opiskelu voi olla yleissivistyksen kartuttamista vailla täsmällisempää päämäärää. Johonkin tutkintoon voi myös opiskella itse ja suorittaa sen jälkeen virallisesti hyväksytty tutkinto.

Opiskelu ulkomailla on nimensä mukaisesti kouluttautumista kotimaan rajojen ulkopuolella. Määritelmä ei erottele ulkomailla olon kestoa, joten henkilö, joka opiskelee ulkomailla, voi esimerkiksi suorittaa koko tutkintoa ulkomailla tai olla opiskelijavaihdossa.

Opistoaste on vanha ammatillisista tutkinnoista käytetty nimitys. Nykyään niiden tilalla ovat osin ammattikorkeakoulututkinnot ja osin toisenasteen tutkinnot. Opistoasteen alapuolella olivat aikanaan kouluasteen tutkinnot.

Oppija tarkoittaa oppilasta, mutta välttää oppilas-sanalla olevat ongelmalliset merkitysvivahteet. Psykologiassa oppilas-sana vaikuttaa passiiviselta, mikä on nykyisen konstruktivistisen oppimisteorian vastainen. Arkikielessä oppilas-sana taas ymmärretään usein tarkoittamaan vain peruskoulun oppilaita sillä korkea-asteella oppilas-sanaa vältetään ja käytetään ennemmin termiä opiskelija.

Oppikoulu oli ennen peruskoulu-uudistuksen voimaantuloa valtioneuvoston luvalla ylempää koulusivistystä varten perustettu valtion, kunnallinen tai yksityinen oppilaitos, johon voivat kuulua ylioppilastutkintoon johtava ja sitä kautta korkeakouluopintoihin valmentava lukio, sekä keskiasteen opintoihin oikeuttava keskikoulu. Kokonaisuutena oppikoulu oli kahdeksanvuotinen oppilaitos, joka lakkautettiin peruskoulu-uudistuksen yhteydessä 1970-luvulla. Se jakautui vuodesta 1914 alkaen viisivuotiseen keskikouluun ja kolmivuotiseen lukioon. Tyttökouluissa keskikoulu saattoi kestää kuusi vuotta, koska muun muassa kotitaloustunteja oli enemmän. Oppikouluun saattoi pyrkiä kansakoulun neljännen luokan jälkeen pääsykokeiden kautta; osa oppilaista pyrki kansakoulun viidennen ja kuudennen luokan jälkeen.

Oppilas on se, jonka on tarkoitus oppia opetuksessa. Opetuksessa mukana on opettaja, joka ohjaa ja auttaa opiskelua. Oppilas-sanan passiivinen merkitysvivahde koetaan joskus ongelmalliseksi, joten oppilaan sijaan voidaan käyttää ilmaisua oppija tai oppiva, joka korostaa oppilasta aktiivisena subjektina.

Oppilaslähtöinen opetus tarkoittaa opetusta, jossa oppiminen on kaksisuuntaista. Oppiminen on interaktiivinen prosessi, jossa oppivat sekä oppilas että opettaja, oppimisprosessi perustuu yhteistyöhön ja oppimista voidaan edesauttaa yksilöllistämällä opetusta oppijan tarpeista käsin.

Oppilasvaihto on toimintaa, jossa tavallisesti 15–18,5-vuotiaat oppilaat tutustuvat vieraan maan kieleen ja kulttuuriin. Ikäraja on joillakin järjestöillä 14, mutta vain peruskoulun käyneet voivat päästä vaihtoon. Käytännössä 14-vuotias pääsee vaihtoon, jos on vuoden edellä eli mennyt esimerkiksi 6-vuotiaana kouluun. Pääosin vaihto-oppilaaksi kuitenkin lähdetään lukion tai ammatillisen koulutuksen ensimmäisen lukuvuoden jälkeen. Yleensä vaihto-oppilaat asuvat isäntäperheessä ja käyvät paikallista koulua yhden lukuvuoden ajan. Nuorisovaihdossa nuoret tutustuvat maahan opiskellen tai töitä tehden, esimerkiksi leireillä. Opiskelijavaihdoksi kutsutaan toimintaa, jossa opiskellaan osa kotimaisesta tutkinnosta ulkomailla.

Oppiminen tarkoittaa käyttäytymisessä havaittavia pysyviä muutoksia, jotka syntyvät pääasiassa olion ja ympäristön vuorovaikutuksessa. Oppiminen voi tapahtua joko tahattomasti, tai ympäristön systemaattisella tuella eli opetuksella.

Oppimisaihio tai oppisisältö (engl. learning object, LO) tarkoittaa rajattua digitaalista ja verkon kautta jaeltavaa oppimateriaalikokonaisuutta, jonka käytössä korostuu havainnollisuus, oppijan oma toiminta, kuten tiedonhankinta ja tiedonrakentaminen sekä oppimisaihioiden soveltaminen ja uudelleenkäyttö eri tilanteissa.

Oppimisalusta tai virtuaalinen oppimisympäristö tarkoittaa oppimisympäristön verkkoteknologista osaa, jolla tuetaan oppimisprosessien sekä siihen läheisesti liittyvien muiden toimintojen hallintaa.

Oppimisen hallintajärjestelmä (engl. learning management system, LMS) tarkoittaa ohjelmistoa, jolla voidaan hallita, dokumentoida, seurata ja raportoida kurssien, e-oppimisen sekä oppisisällön käyttöä oppimisprosessin aikana.^lähde?

Oppimiskahvila (engl. learning café) on keskusteluun, tiedon luomiseen ja siirtämiseen tarkoitettu yhteistoimintamenetelmä, joka soveltuu noin 12 hengen ja suuremmille ryhmille. Menetelmässä yleisö jaetaan pöytiin, joista kukin käsittelee samaa teemaa eri näkökulmasta. Kussakin pöydässä on kirjuri, joka pysyy paikallaan, mutta muut siirtyvät pöydästä toiseen käyden kaikki pöydät läpi ja osallistuen kuhunkin keskusteluun. Keskustelun tulokset kirjataan joko fläppipaperille tai suoraan pöydällä olevalle (paperiselle) pöytäliinalle. Tilaisuuden on tarkoitus olla rento ja keskusteluun rohkaiseva, joten kahvilamainen ilmapiiri on suositeltava.

Oppimispäiväkirja on pedagoginen menetelmä, oman oppimisen arvioinnin ja kehittämisen väline. Oppimispäiväkirjan avulla voi kuvata kokemusmaailmaa, tukea persoonallista kasvua sekä tunnistaa oppimisen heikkouksia ja vahvuuksia. Se toimii jatkuvan arvioinnin tukena ja ideoiden tallentajana.

Oppimisvaikeus on erilainen tapa oppia sekä hahmottaa ja käsitellä tietoa. Oppimisvaikeus on usein perinnöllinen, eikä siinä ole kyse tyhmyydestä tai laiskuudesta. Nämä vaikeudet ovat varsin yleisiä: jopa 20 prosentilla ihmisistä arvioidaan olevan jonkinlaisia oppimisongelmia.

Oppimisympäristö tarkoittaa fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä koostuvaa ympäristöä, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppiminen voi olla joko virallisen ja epävirallisen opetuksen seurausta tai arkioppimista.

Oppisopimus on koulutusmuoto, jossa opiskelija tekee töitä yrityksessä ja työnantaja järjestää käytännön työharjoittelua ja koulutuksen järjestäjä, yleensä ammattioppilaitos, hoitaa teoriajaksot. Oppisopimuskoulutus johtaa joko ammatilliseen perustutkintoon tai näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen tutkintoon.

Oppisopimustyyppinen koulutus on Suomessa vuonna 2009 aloitettu uusi koulutusmuoto, joka on suunnattu korkea-asteen aikuis- ja täydennyskoulutukseen. Opinnot koostuvat työstä ja koulutuksessa tapahtuvasta oppimisesta sekä niiden näyttämisestä (tieto - taito - pätevyys). Oppisopimustyyppisessä koulutuksessa tähdätään alakohtaisesti suunnattuun täydennyskoulutukseen ilman tutkintotavoitetta. Opiskelijan on mahdollista entistä paremmin yhdistää työssä käynti, työssä kehittyminen ja opinnot niin ajankäytöllisesti kuin myös oman organisaation asiantuntemuksen kasvamisen näkökulmasta.

Oppitunti tarkoittaa (koulu)opetuksen ajallista perusyksikköä. Koulupäivät koostuvat oppitunneista, joita erottavat välitunnit. Suomessa oppitunnin tavanomainen pituus on 45 minuuttia.

Oppivelvollisuus ymmärretään nykyaikaisissa yhteiskunnissa kaikille kansalaisille asetettua velvollisuutta hankkia itselleen tietty perussivistys.

Oppivelvollisuuslaki vahvistettiin 15. huhtikuuta vuonna 1921. Suomeen laki oppivelvollisuudesta tuli eurooppalaisessa lainsäätämisympäristössä varsin myöhään, ja vain Belgiassa saatiin asiaa käsittelevä laki vielä Suomenkin jälkeen. Suomessa ei oppivelvollisuuslaki, kuten on laita melkein kaikissa muissa länsimaissa, aseta koulupakkoa, vaan säätää opittavaksi määrätyt muulla lainsäädännöillä ja asetuksilla määriteltävät asiat.

Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi -selvityksen loppuraportti on globalisaatioraportti, jonka valtioneuvoston asettama ohjausryhmä julkaisi 9. marraskuuta 2004.

PD-koulutus on täydennyskoulutusohjelma, jonka tarkoituksena on tarjota pitkään työelämässä olleille yliopistotasoista täydennyskoulutusta. Lyhenne PD tulee englanninkielisistä sanoista professional development. Koulutus toteutetaan yhteistyössä työpaikan ja korkeakoulun kanssa. Korkeakouluissa koulutuksesta vastaa yleensä ko. oppilaitoksen aikuiskoulutusyksikkö. Opinto-ohjelmaan kuuluu yleensä lähiopetusta, valinnaisia opintoja ja tutkielma. PD-koulutus ei johda akateemiseen tutkintoon mutta lisää ammatillista osaamista ja valmiuksia.

PISA eli PISA on OECD:n joka kolmantena vuonna tekemä 15-vuotiaiden koulutaitoja mittaava tutkimus.

Pakkoruotsi on ruotsin kielestä Suomen koulujen pakollisena oppiaineena käytetty arkikielinen nimitys. Vastaavasti ”virkamiesten pakkoruotsilla” viitataan valtion ja kuntien virkamiehille pääsääntöisesti asetettuun vaatimukseen ruotsin kielen todennetusta osaamisesta. Reaktiona käsitteeseen pakkoruotsi käytetään ruotsia äidinkielenään puhuvien pakollisesta suomen kielen opiskelusta joskus käsitettä pakkosuomi (ruots. tvångsfinska). Virallisissa yhteyksissä ei-äidinkielenä opiskellusta suomen ja ruotsin kielestä käytetään termiä toinen kotimainen kieli.

Pappisseminaari tarkoittaa roomalaiskatolisen kirkon ja ortodoksisten kirkkojen pappeinkoulutuslaitoksia, jotka ovat sisäoppilaitoksia. Latinalaisen riituksen seminaarit jakaantuvat ylempään ja alempaan seminaariin. Alempi seminaari on poikien katolinen sisäoppilaitos, joka antaa eväitä myös maallisille elämänurille. Ylemmässä seminaarissa nuoret miehet opiskelevat papeiksi.

Pecha Kucha (jap. ペチャクチャ) tai Pecha Kucha -ilta on esitysformaatti, jonka avulla voidaan esitellä luovaa työtä helposti ja epämuodollisesti. Sen suunnittelivat alun perin vuonna 2003 tokiolaisen arkkitehtitoimiston työntekijät, jotta nuoret muotoilijat voisivat tavata, verkostoitua ja esitellä töitään julkisesti. Formaatti on levinnyt moniin kaupunkeihin eri puolilla maailmaa.

Pedagogiikka tarkoittaa tapaa, jolla opetus järjestetään, sekä sen näkemyksellisiä kasvatuksellisia periaatteita. Pedagogiikka-sanalla on historiallisesti ollut useita merkityksiä. Se on tarkoittanut 1) koko kasvatustieteen tieteenalaa, 2) kasvatus- ja opetusoppia, 3) kasvatus- tai opetusoppia, 4) opetus- tai kasvatustaitoa, 5) kasvatuksellisia suuntauksia (kuten Steiner-pedagogiikka) sekä 6) tietyn kohdealueen kasvatustieteellistä opetusta ja tutkimusta (kuten erityispedagogiikka tai korkeakoulupedagogiikka). Pedagogiikan kreikan kieliset kantasanat ovat paidia (παιδιά) ja ágō (άγω, "johtaa"); tässä "paidia" viittaa lapsiin, minkä vuoksi aikuisopetusta ei aina lasketa pedagogiikan osaksi (katso andragogiikka). Suomessa pedagogiikkaa opiskellaan yliopistojen kasvatustieteen laitoksilla.

Pedagoginen malli on teoriapohjainen jäsennys opetustilanteiden ja oppimisprosessin etenemisestä. Pedagoginen malli kuvaa, miten opetus tapahtuu pedagogisen asetelman mukaan. Ne jäsentävät oppimisprosessin eri vaiheisiin ja toimivat kehikkona opetuksen suunnittelussa. Nykyisissä yleisesti käytetyissä pedagogisissa malleissa oppija on aktiivinen tiedonrakentelija, joka oppii yhteisöllisesti muiden oppijoiden kanssa.

Pedagogio (latinaksi paedagō'gium, kreikan sanasta paidagōgei'on, pedagogin asunto, koulu) oli entisaikain Rooman valtakunnassa ylhäisen perheen asunnon osa, jossa nuoria orjia opetettiin tehtäviin, joissa tarvittiin opillista sivistystä. Myöhemmin sana alkoi tarkoittaa yleensä koulua, erityisesti alkeiskoulua.

Penkinpainajaiset eli penkkarit on juhla, joka järjestetään joka helmikuussa abiturienttien (abien) päättäessä säännöllisen koulunkäyntinsä.

Perusaste: katso Peruskoulu

Peruskoulu on perusopetusta antava koulu, jossa lähes kaikki Suomen kansalaiset suorittavat oppivelvollisuutensa. Peruskoulun säädöspohja on perusopetuslaissa ja -asetuksessa (628/1998, 852/1998).

PhotoReading (suom. "Valokuvalukeminen") on kiistanalainen, nopeutetun oppimisen menetelmä, jonka väitetään nopeuttavan tekstin lukemista ja omaksumista. PhotoReading on amerikkalaisen Learning Strategies Corporationin myymä tuote ja tekniikka, jota koulutetaan ympäri maailmaa. Menetelmä on herättänyt jonkin verran keskustelua myös suomalaisessa mediassa . Tieteellisesti PhotoReading-menetelmän toimivuutta ei ole selvästi osoitettu.

Piilo-opetussuunnitelma tarkoittaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sääntöjä, joita noudatetaan koulussa tai työpaikalla, vaikka niistä ei ole erikseen sovittu. Se täydentää formaalia eli muodollista opetussuunnitelmaa. Piilo-opetussuunnitelma sisältyy koulu- tai työympäristössä välittyvään epäsuoraan viestintään, opetussisältöihin tai työpaikan käytäntöihin.

Piirtoheitin, vanhemmalta nimeltään yliolanheitin on väline, jolla voidaan heijastaa kuvia yleisölle. Tavallisimmin piirtoheitin koostuu laatikosta, jossa on lamppu ja sitä jäähdyttävä tuuletin sekä Fresnel-linssi, jonka läpi lampun valo heijastetaan. Laatikosta lähtevän varren päässä on linssi ja peili, joiden avulla lampun valo heijastetaan vaakatasoon, esimerkiksi seinälle tai valkokankaalle.

Poisoppiminen tarkoittaa konstruktivistisen teorian mukaista vanhan tiedon poistamista uuden tiedon tieltä. Kaikilla oppijoilla on olemassaolevia ennakkokäsityksiä mistä tahansa opittavasta aiheesta. Jotta opiskelun jälkeen uusi, tarkempi ja monimutkaisempi ymmärrys todella tulisi käyttöön, on vanha, väärä tai yksinkertaistava ymmärrys poisopittava. Puhutaan myös käsitteellisestä muutoksesta, jossa olemassaoleva käsite muutetaan opitun uuden tiedon mukaiseksi (akkommodaatio), sekä siirtovaikutuksesta, eli opitun uuden tiedon siirtymisestä käytäntöön.

Portfolio tarkoittaa suomenkielessä useimmiten uraportfoliota, johon henkilö kokoaa näytteet hänen koulutuksestaan, työnäytteistään sekä taidoistaan. Portfoliota käytetään työnhaussa, opiskelupaikan haussa, uralla etenemisessä sekä oman ammatillisen kehittymisen seurannassa ja opitun reflektiossa. Portfoliot ovat olleet yleisiä taiteilijoiden käytössä, mutta ovat laajentuneet muiden luovan työn tekijöiden sekä opiskelijoiden pariin.

Potkiaiset ovat lukion 2. vuoden oppilaiden abiturienteille penkinpainajaisten edellä järjestämät juhlat.

Proakatemia (ent. "proAkatemia) on vuonna 1999 perustettu Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) yrittäjyyden yksikkö, joka toimii Tampereen keskustassa sijaitsevissa tiloissa, Finlaysonin alueella.

Projektioppiminen on oppimisen menetelmä, jota voidaan käyttää oppimisprosessin suunnittelussa ja toteuttamisessa siten, että käytännön toiminta muodostetaan projektiksi. Projektilla on selkeät tavoitteet, aikataulu ja resurssit. Käytännössä oppiminen voi tapahtua konkreettisten tuotanto-, tutkimus-, tai kehittämisprojektien puitteissa.

Prosessikirjoittaminen tarkoittaa kirjoittamisen tarkastelua tekemisen - prosessin - eikä niinkään lopputuloksen näkökulmasta. Ero syntyy siitä, että tavallisesti kirjoittamista arvioidaan ja muutenkin tarkastellaan nimenomaan konkreettisen lopputuloksen eli syntyneen tekstin perusteella.

Prosessikävely on opetusmenetelmä, jossa visuaalisesti hahmotetaan tietyn prosessin kulku. Prosessikävelyn kussakin pisteessä havainnollisestetaan prosessin yksi vaihe. Prosessikävely voidaan toteuttaa fyysisesti autenttisessa ympäristössä, jos sellainen on saatavilla, tai vaiheet voidaan mallintaa vaikkapa fläppipaperille eri puolille luokkahuonetta. Opiskelijat liikkuvat pienryhmissä pisteeltä toiselle tutustuen prosessin vaiheisiin ja täydentäen niitä.

Pyhäkoulu on useiden kristillisten seurakuntien sunnuntaisin esimerkiksi jumalanpalveluksen aikaan lapsille järjestämää opetustoimintaa. Pyhäkoulussa opetataan esimerkiksi Raamattua leikkien ja laulaen.

Päivänavaus eli aamunavaus on koulussa päivän alkajaisiksi järjestettävä lyhyt hengellinen tai muu vastaava tilaisuus. Suomessa sellainen järjestetään asetuksen mukaan sekä peruskoulussa että lukiossa, joskaan asetuksissa ei ole tarkemmin säädetty päivänavauksen sisällöstä.

Pääaine on yliopistotutkintoon kuuluva opintokokonaisuus, jonka alalta opinnäytetyö tehdään. Pääaineen varsinaiset opinnot (opinnot ilman opinnäytetyötä) ovat usein laajemmat kuin sivuaineen, mutta näin ei aina ole.

Pääsykoe on oppilaitoksen järjestämä koe, jolla valitaan uusia opiskelijoita. Tyypillisesti pääsykokeita järjestävät korkeakoulut keväisin. Pääsykokeita on monia erilaisia, esimerkiksi Taideteollinen korkeakoulu antaa ennakkotehtäviä tehtäväksi, kun taas monet muut yliopistot järjestävät kirjallisia tai matemaattisia pääsykokeita. Useat tahot, kuten esimerkiksi ko. koulun opiskelijajärjestöt, järjestävät maksua vastaan valmennuskursseja, joilla valmistaudutaan nimenomaan pääsykoetta varten. Tarjolla on myös ilmaisia pääsykoeoppaita; ainakin Turun yliopiston historian opiskelijoiden ainejärjestön, Kritiikki ry:n, julkaisema historian pääsykoeopas.

Reaalikoe on yksi ylioppilastutkinnossa järjestettävistä kokeista, jossa testataan reaaliaineiden osaamisen tasoa. Reaaliaineiksi luetaan kaikki muut lukion oppiaineet paitsi kielet ja matematiikka. Nykyisin reaalikokeen aineet ovat uskonto (joko evankelis-luterilainen tai ortodoksinen), elämänkatsomustieto, psykologia, filosofia, historia, yhteiskuntaoppi, fysiikka, kemia, biologia ja maantiede, sekä uusimpana tulokkaana vuodesta 2007 lähtien myös terveystieto.

Referaatti on kuullun tai luetun tekstin lyhennelmä, jossa tuodaan esille tärkeimmät asiat. Joskus on tarpeen selostaa jonkin tekstin sisältö sellaiselle, joka ei tunne tekstiä entuudestaan. Tällöin kirjoittajan on perehdyttävä tekstiin huolellisesti ja sen jälkeen pyrittävä kertomaan tekstin ydinsisältö. Referaatti ei kuitenkaan ole aivan sama asia kuin tiivistelmä. Referoitavasta tekstistä on mainittava heti alussa sen kirjoittaja, tekstin koko nimi (esimerkiksi artikkelin nimi), sekä lehti tai kirja, josta teksti on. Referoijan on huolehdittava siitä, ettei hän sekoita referaattiin omia mielipiteitään eikä väritä asiaa omilla näkemyksillään.

Reflektio on yleiskäsite niille kognitiivisille ja affektiivisille toiminnoille, joilla yksilö pyrkii selvittämään kokemuksiaan tavoitteenaan uuden tiedon konstruointi tai uusien näkökulmien löytäminen. Reflektio on välttämätön sekä yksilön että organisaation oppimiselle. Syvällinen oppiminen edellyttää teorian ja käytännön ymmärtämistä. Reflektiivisessä prosessissa pyritään tähän tietoiseen ymmärtämiseen.

Rehtori on oppilaitoksen johtajasta käytetty nimitys. Se on käytössä kaikilla kouluasteilla ala-asteesta yliopistoon.

Reissuvihko on perinteinen koulun ja kodin tapa pitää yhteyttä ja on käytössä myös päiväkodeissa. Se on yleensä ruutupaperivihko, johon puolin ja toisin kirjataan tapahtumia ja viestejä.

Rhodes-stipendi on maailman vanhimpiin ja arvostetuimpiin kuuluva opiskelijoiden stipendijärjestelmä.

Rippikoulu on osa evankelis-luterilaisen kirkon jatkuvaa ja ihmisen koko eliniän kestävää kasteopetusta. Tavallisesti rippikoulussa käydään noin viisitoistavuotiaana. Virallisena tunnustuksellisena tavoitteena on, että rippikoululainen vahvistuu siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on pyhässä kasteessa otettu, kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen ja elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä. Käytännön tavoitteena on, että uudet sukupolvet saadaan tutustutettua seurakuntien toimintaan jotta he kokisivat kirkkoon kuulumisen itselleen mielekkääksi ja kirkko siten kykenisi jatkossakin pitämään kiinni vahvasta jäsenpohjastaan. Suomessa rippikoulun asema on hyvin vahva, minkä takia Suomen evankelis-luterilainen kirkko ei ole kärsinyt yhtä suurta jäsenkatoa kuin sen sisarkirkot muissa maissa.

Ryhmäarviointi on arviointia, jossa oppilasryhmät arvioivat joko toistensa (vertaisarviointi) tai omaa suoritustaan (itsearviointi).

SCORM (Shareable Content Object Referense Model) on joukko digitaalisen oppimateriaalin standardeja ja määrityksiä. Sen kehitystyö alkoi Yhdysvaltain armeijan tarpeista, mutta myöhemmin sitä on jatkettu sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Sen tavoitteena on alusta- ja teknologiariippumaton sekä uudelleenkäytettävä sisältö. Scormin mukaiset kurssisisällöt ovat modulaarisia ja voivat sisältää muun muassa oppimisaihioita, tekstisisältöjä, tehtäviä ja testejä. Modulaarisuus mahdollistaa sisällön osien uudelleenkäytön eri kursseilla.

Salama-alustus on luento, jonka pituus on rajattu 1-10 minuuttiin (usein viisi minuuttia). Salama-alustuksessa luennoitsija tai alustaja voi vain esitellä aiheen pintapuolisesti ja opetustilanteessa salama-alustusta seuraakin jonkinlainen keskustelu, jossa yleisö voi esittää tarkentavia kysymyksiä. Menetelmä soveltuu hyvin tilanteisiin, joissa yleisö on heterogeeninen, eikä pitkä luento tai esitelmä palvelisi yleisön tarpeita riittävän hyvin.

Seminaari (lat. seminarium) tarkoitetaan usein yliopiston syventävää kurssia, jolla osallistujat esittelevät kurssia varten valmistamiaan tutkimuksia. Sanan etymologia on lähtöisin latinan sanasta semen, 'siemen'.

Siirtovaikutus (engl. transfer of learning) tarkoittaa yhdessä tilanteessa opittujen tietojen tai taitojen soveltamista jossakin toisessa tilanteessa. Siirtovaikutus on opetuksessa toivottava saavutus, sillä ilman sitä opittu uusi tieto ei siirry käytäntöön muissa tilanteissa. Siirtovaikutus tapahtuu yleensä osana käsitteellistä muutosta.

Simulointi tai simulaatio on todellisuuden jäljittelyä. Todellisuus on ympäröivä maailma. Ihminen simuloi todellisuutta omassa mielikuvitusmaailmassaan. Merkittävä ja kasvava simuloinnin ala on tietokonesimulointi. Tietokonesimuloinnissa tietokoneen

Sisäoppilaitos on alun perin englantilainen yksityiskoulu, joka tavallisesti sijaitsee etäällä suurista asutuskeskuksista. Oppilaat asuvat koulun asuntolassa, eivät kotonaan.

Sokraattinen menetelmä (muinaiskreikaksi ἔλενχος, elenkhos, 'kumoaminen') on Sokrateen kehittämä dialektinen, dialogia hyödyntävä kysely- ja opetusmenetelmä. Se on eräänlainen kyseenalaistava ristikuulustelu tiedon tai mielipiteiden löytämiseksi tai väitteiden kumoamiseksi. Menetelmän on tunnetusti kuvannut ja formalisoinut Platon varhaisemmissa niin sanotuissa sokraattisissa dialogeissaan, kuten Euthyfronissa ja Theaitetoksessa, esittäen Sokrateen keskustelujen pääkuulustelijana. Sokrates käytti menetelmää erityisesti moraalin avainkäsitteiden selvittämiseen. Menetelmä on yksi merkittävimmistä panoksista, jonka Sokrates on antanut länsimaiseen ajatteluun.

Sokrates-ohjelma oli Euroopan unionin koulutusohjelma, jonka tavoitteena oli tarjota mahdollisuuksia koko Euroopan laajuiseen yhteistyöhön koulutuksen alueella. Sosiaalinen media on jälkiteollinen ilmiö, joka on muuttanut yhteiskunnan tuotanto- ja jakelurakennetta, taloutta ja kulttuuria.

Studium generale on vanha nimitys sellaiselle keskiaikaiselle yliopistolle, jonka Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta oli rekisteröinyt koulutuksen kansainväliseksi huippuyksiköksi. "Studium" viittasi opiskelun korkeaan tasoon ja "generale" yliopiston kykyyn houkutella opiskelijoita kaukaa maansa ulkopuolelta.

Study Abroad on tanskalaislähtöinen englanninkielinen riippumaton opiskelijalehti, joka ilmestyy Islannissa, Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa. Viisi kertaa vuodessa ilmestyvän lehden painomäärä on 121 000.

Suggestopedia on Georgi Lozanovin kehittämä oppimismenetelmä, jossa omaksutaan tietoja, taitoja ja elämyksiä kokonaisvaltaisesti kaikkien aistien mielikuvaprosessien kautta. Tämän jälkeen niitä aktivoidaan oman elämyksen, kokemuksen ja ymmärryksen kautta. Lozanov ensin kehitti menetelmän suggestopediseen kielenopetukseen. Alan tutkimuksessa suggestopediaa on kritisoitu jo pitkään ja väitetty näennäistieteeksi.

Suggestopedinen kielenopetus on bulgarialaisen psykiatrin ja professorin Georgi Lozanovin kehittämä menetelmä vieraan kielen oppimiseksi, jossa omaksutaan tietoja, taitoja ja elämyksiä kokonaisvaltaisesti kaikkien aistien mielikuvaprosessien kautta. Tämän jälkeen niitä aktivoidaan oman elämyksen, kokemuksen ja ymmärryksen kautta. Alan tutkimuksessa suggestopediaa on kritisoitu jo pitkään ja väitetty näennäistieteeksi.

Sulautuva opetus on lähi- ja verkko-opetusmenetelmien yhdistämistä pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Sulautuva opetus on osittain syrjäyttänyt aiemmin käytetyn termin monimuoto-opetus, lähinnä sen englanninkielisen vastineen blended learning yleistymisen vuoksi. Sulautuva opetus on suunnitelmallista vuorovaikutteisen opetuksen menetelmien hyödyntämistä, kuten pienryhmätyöskentelyä kasvokkain ja verkossa, vertaisvuorovaikutusta ja -arviointia, verkkoluentoja ja itsenäistä sekä yhteisöllistä tiedon tuottamista. Kasvokkainen vuorovaikutus luokkahuoneessa tarjoaa mahdollisuuden sosiaalisuuteen ja yhteiseen ideointiin, koska voidaan hyödyntää vuorovaikutuksen samanaikaisuutta. Verkkovuorovaikutuksessa hyödynnetään vuorovaikutuksen asynkronisuutta ja paikasta riippumattomuutta. Verkossa opiskelijalle jää aikaa ajatella ja pohtia sekä tuottaa ja jakaa asioita tekstuaalisesti.

Summatiivinen arviointi tarkoittaa opetuksen päättöarviointia, jolla voi olla myös ennustava tehtävä. Ylioppilastutkinto on lukion summatiivinen arviointi.

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) on uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton lukiolaisten valtakunnallinen etu-, palvelu- ja harrastusjärjestö.

Suomen kulttuuri- ja urheiluministeri on opetusministeriön toinen ministeri opetusministerin lisäksi. Kulttuuri- ja urheiluministeristä voidaan käyttää myös virallista termiä ministeri opetusministeriössä tai toinen opetusministeri. Kulttuuriministeri johtaa taide-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso-, kirjasto- ja kirkollisasioita sekä tekijänoikeus- ja opintotukikysymyksiä. Suomen uudeksi kulttuuriministeriksi valittiin Stefan Wallin, joka on ensimmäinen kulttuuri- ja urheiluministeri -nimityksellä kulkeva ministeri. Jo aikaisemminkin urheilu kuului osaksi kulttuuriministerin vastuualuetta.

Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö on valtioneuvostoon kuuluva ministeriö, jonka toimiala kattaa sivistys-, kulttuuri- ja kirkollisasiat.

Suomen opetusministeri on valtioneuvoston jäsen, joka kantaa poliittisen vastuun opetusministeriön toiminnasta. Nykyisin kulttuuriministerille kuuluvat asiat kuuluivat opetusministerin toimenkuvaan. Ministerien tehtävät erotettiin toisistaan vuonna 1970.

Taikalamppu on opetusministeriön kehittämä valtakunnallinen lastenkulttuurikeskusten verkosto. Verkoston tarkoituksena on kehittää lastenkulttuuria koko Suomen alueella. Verkostoon kuuluvat lastenkulttuurikeskukset ovat alueellisesti eri puolilta Suomea ja jokaisella keskuksella on opetusministeriön antamat kehitystehtävät. Verkosto toimii kolmivuotiskausin.

Taiteen keskustoimikunta on opetusministeriön hallinnonalaan kuuluva toimielin, jonka toiminnasta säädetään laissa taiteen edistämisen järjestelyistä (328/1967). Sen tehtävänä on koordinoida valtion taidetoimikuntien taiteen edistämistyötä ja jakaa se valtion harkinnanvarainen taidetuki, jota ei ole osoitettu valtion taidetoimikuntien jaettavaksi. Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien jäsenet nimitetään kolmen vuoden määräajaksi taidealan järjestöjen ja taidelaitosten esityksistä.

Tapausperustainen opetus perustuu ajatukseen, että asiantuntijat käyttävät tapausperustaista järkeilyä vastaan tulevien ongelmien ratkaisussa. Esimerkiksi lääkärit ja juristit käyttävät työssään hyväksi prototyyppitapauksia. Tapausperustainen opetus on oppilaslähtöistä, vuorovaikutteista sekä ankkuroitua todellisen elämän tapauksiin.

Tarinanet on Elämäntapaliiton ja Opetushallituksen kanssa yhteistyössä syntynyt www.tarinanet.net -sivusto, joka mahdollistaa terveystiedon oppituntisisältöjen käsittelyn tarinamenetelmien avulla. Palvelu on julkaistu myös Opetushallituksen opettajille suunnattujen verkkopalveluiden www.edu.fi -sivuilla. Tarinamenetelmiä on kehitetty kaksi, Tarinavirta ja Kertomuspaja. Tarinavirran lähestymistapa soveltuu parhaiten perusopetuksen 1.–6. luokille, ja Kertomuspaja puolestaan perusopetuksen neljännestä luokasta ylöspäin.

Tentti on arviointitapa, jonka tarkoitus on mitata vastaajan (usein oppilaan) tietoja, taitoja, kykyjä tai uskomuksia. Tentti ymmärretään usein arkikielessä akateemisena tenttinä mutta on todellisuudessa yleisempi käsite, joka kattaa keinotekoiset, murretut, mallintavat sekä luonnolliset tentit.

Tiedekunta on yliopiston hallinnollinen yksikkö, joka kokoaa yhteen lähekkäisten tieteenalojen laitokset. Sitä johtaa dekaani.

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta on opetusministeriön asiantuntijaelin, joka seuraa tieteen, taiteen ja tekniikan eri alojen saavutuksia Suomessa ja ulkomailla sekä muun kansallisen ja kansainvälisen tiedon kehitystä.

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto on opetusministeriön vuodesta 1968 lähtien yksityishenkilölle tai ryhmälle myöntämä palkinto ansioista tiedonjulkistamisessa. Alkuvaiheessa, vuosina 1968–1972 palkinnon saajat valitsi tietokirjallisuuden palkintolautakunta. Nykyisin esityksen palkinnon saajista tekee tiedonjulkistamisen neuvottelukunta. Valtionpalkinto annetaan ensisijaisesti edellisen vuoden aikana julkaistuista kirjoista, radio- ja TV-esityksistä, sanoma- ja aikakauslehdistä tai muista tietotuotteista. Saajien lukumäärä ja palkinnon suuruus päätetään vuosittain. Tiedonjulkistamisen alalla erityisen ansioituneelle henkilölle voidaan myöntää elämäntyöpalkinto.

Tiedonrakentaminen tarkoittaa yhteisöllistä työskentelyä, jossa luodaan ja kehitetään käsitteellisiä luomuksia. Tiedonrakentelua tapahtuu yleensä tieteellisissä tutkimusryhmissä mutta sitä voidaan soveltaa myös opetuksessa. Teoreettisesti tieto nähdään osana kulttuuritiedon maailmaa.

Tiedonrakentelu: katso Tiedonrakentaminen

Tiedonteoria (TOK, Theory of Knowledge) on IB Diploma Programmeen kuuluva pakollinen kouluaine, jonka pyrkimys on edistää opiskelijan kriittistä ajattelua. Kurssilla käsitellään neljää niinsanottua Ways of Knowingia, eli tapaa löytää tietoa (tunne, järki, havainnointi ja kieli) sekä kuutta Area of Knowledgea, "Tiedon aluetta" (luonnontieteet, ihmistieteet, matematiikka, etiikka, taide ja historia).

Tieteellisten yliopistotutkintojen opinnäytetyöt on kandidaatin tutkintoa varten kirjoitettava opinnäytetyö. Tieteenalan mukaan puhutaan usein LuK-tutkielmasta, HuK-tutkielmasta jne.

Tietokoneavusteinen yhteisöllinen oppiminen (engl. CSCL, computer-supported collaborative learning) tarkoittaa yhteisöllistä tai yhteistoiminnallista oppimista, jota tuetaan tietoverkkojen avulla. Tekniikkaa käytetään oppijoiden tehokkaan yhteisoppimisen tukemiseksi, ideoiden ja viestien välittämiseen, yhteisölliseen tiedonhakuun ja -käsittelyyn, sekä oppimisaktiviteettien arviointiin. Tekniikka myös tukee erilaisia ryhmädynaamisia prosesseja, jotka eivät ole mahdollisia kasvotusten tavatessa.

Tietokoneavusteinen yhteisöllinen työ (engl. CSCW, computer-supported collaborative work) tarkoittaa

Tietotekniikka opetuksessa on lisännyt suosiotaan koulumaailmassa. 1990-luvun lopun CD-opetusohjelmistot ovat vaihtuneet 2000-luvulle tultaessa verkkoperustaisiksi oppimisympäristöiksi. Internetin myötä myös globalisoituminen on tullut osaksi normaalia koulutyöskentelyä. Tietotekniikan käyttöön voi siis liittyä etäopiskelun käsite, mutta etäopiskelu itsessään ei välttämättä vaadi tietotekniikan käyttöä. Toisin kuin voisi ajatella, niin tietotekniikan käyttöä opetuksessa ei ole todettu resursseja säästäväksi.^lähde? Tietotekniikan hallinta on perinteisesti ollut Suomessa matemaattisten aineiden opettajien vastuulla, mutta myös muiden aineiden opettajat ovat tuoneet tietotekniikkaa omaan opetukseensa 2000-luvulla.

Tiimioppiminen on eräs kollektiivioppimisen muodoista ja tarkoittaa oppimista, joka tapahtuu tiimin tasolla, eli yksilö- ja organisaatiotasojen leikkauspisteessä.

Tilannesidonnainen oppiminen on pedagoginen malli, joka perustuu tilannesidonnaiseen kognitioon. Tämän teorian mukaan ihmisen ajattelu on sidoksissa tilanteisiin ja asiayhteyksiin. Yksilön tilannekohtainen tulkinta vaikuttaa tämän kognitiivisiin voimavaroihin. Oppimistilanteiden tulisi siis muistuttaa mahdollisimman paljon niitä tilanteita, joissa taitoa jatkossa tullaan käyttämään.

Times Higher Education (THE), aikaisemmin The Times Higher Education Supplement (THES), on lontoolainen lehti, joka kertoo korkeakoulutukseen liittyvistä aiheista. Lehden omistaa TSL Education, joka oli lokakuuhun 2005 saakka osa News International -yhtiötä.

Tohtorinhattu on arvonmerkki, jota käyttävät perinteisesti yliopiston promootiossa tohtoriksi promovoidut henkilöt, kunniatohtorit mukaan luettuina. Nykyään myös promootioon osallistumattomat käyttävät tohtorinhattua. Hattu on malliltaan silinteri eli siinä on kovitettu lieri ja korkea kupu.

Toimijalähtöinen oppiminen tarkoittaa toimijuutta edistävää pedagogista mallia. Toimijuuden edistämisen katsotaan auttavan siirtovaikutuksen luomisessa sekä sitoutumisessa opiskeluihin. Puhutaan myös osallistavasta oppimisesta. Tutkiva oppiminen on esimerkki toimijalähtöisestä opetusmenetelmästä.

Toiminnallinen opinnäyte (eng. practice–based thesis) on ammattikorkeakouluissa toteutettu opinnäytetyö, jossa opiskelija osoittaa ammatillista tietoa, taitoa ja sivistystä. Opiskelija tuottaa esimerkiksi esineen, tapahtuman, toiminnan tai tuotteen ja kirjoittaa raportin. Tarvittaessa opiskelija tekee tiedonhankintaa soveltaen tutkimusmenetelmille ominaisia käytäntöjä.

Toiminnallinen oppiminen tai tekemällä oppiminen on erityisesti esi- ja alkuopetuksessa käytetty pedagoginen malli, joka korostaa tekemisen tärkeyttä oppimisessa. Tekemällä oppiminen on lapsen tärkein oppimiskeino. Koska useissa opetusmenetelmissä on toiminnallisia elementtejä, toiminnallinen oppiminen määritellään sellaiseksi oppimiseksi, jossa oppijan on toimittava fyysisesti, poislukien kuvallinen, musiikillinen tai draamallinen ilmaisu.

Toinen aste tai keskiasteen tutkinnoiksi kutsutaan lukiota sekä ammattikoulututkintoja. Aiempi nimitys ammattikoulututkinnoille oli kouluasteen tutkinto.

Toisen asteen oppilaitos on Suomen koulujärjestelmässä peruskoulun jälkeinen koulutustaso, yleensä lukio tai ammattikoulu. Lisäksi toisen asteen oppilaitoksia voivat olla esimerkiksi kansanopistot ja aikuiskoulutuskeskukset.

Toisen asteen yhteishaku on järjestelmä, jolla haetaan keskitetysti toisen asteen oppilaitoksiin.

Tukioppilastoiminta on lähinnä peruskoulun luokilla 7–9 toimiva vertaistukeen perustuva tukijärjestelmä. Tukioppilas on yleensä vanhempi oppilas, joka on lähtenyt toimintaan mukaan vapaaehtoisesti. Tukioppilas auttaa muita oppilaita, yleensä kouluun uusina tulevia oppilaita, ja haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi. Tukioppilaita kouluttaa Mannerheimin lastensuojeluliitto. Koulussa tukioppilastoiminnasta vastaa joku koulussa toimiva aikuinen ohjaaja, esimerkiksi opettaja.

Tukipalvelu voi olla esimerkiksi fyysisen tai henkisen tuen järjestämiseksi tuotettava palvelu (ulkoinen asiakas) tai kuten yritystoiminnassa, ydintehtävien hoitamista tukevaa toimintaa (sisäinen tai ulkoinen asiakas).

Tulevaisuuspaja on luova ongelmanratkaisumenetelmä, jossa jäsennetään nykytilaa ja selvitetään sen muuttamismahdollisuuksia. Menetelmä soveltuu käytettäväksi hanketoiminnan alkuvaiheessa, kokonaiskuvan rakentamiseen, ideointiin tai kriittiseen ajatteluun kannustamiseen.

Tutkiva oppiminen on pedagoginen malli, jossa toimitaan tieteellisen tutkimuksen tapaisesti. Pyrkimyksenä on ymmärtää tutkimuksen kohteena olevia ilmiöitä tai ratkaista monimutkaisia ongelmia. Uutta tietoa asiasta rakennetaan sosiaalisesti ryhmässä, mutta tietoa etsitään myös yksilöllisesti sovitun työnjaon mukaisesti. Löydettyä tietoa analysoidaan ja käsitellään kriittisesti ryhmän istunnoissa. Oppiminen tapahtuu spiraalimaisena prosessina siten, että opittavaa kohdetta rajataan ja tarkastellaan yhä syvällisemmin. Työskentelyn edetessä kohde täsmentyy uusien kysymysten (tutkimusongelmien) avulla. Parhaaseen tulokseen päästään, jos tutkimusongelmat ovat opiskelijoille itselleen aitoja ja autenttisia.

Tutorointi: katso Tuutori

Tuutori (lat. tutor) tarkoittaa opiskelijaa tai opettajaa, jonka tehtävänä on ohjata ja opastaa nuorempia opiskelijoita. Kouluissa tutori toimii ohjaajana ja tietopankkina varsinkin uusille opiskelijoille tai oppilaille. Useissa kouluissa tutoritoimintaa on kehitetty hyvin pitkälle, ja heidät koulutetaan tehtävään huolellisesti.

Työelämään tutustuminen eli TET on peruskoulun yläkoulun oppimäärään sisältyvä lyhyt työharjoittelu. TET on osa koulunkäyntiä, joten siitä ei makseta palkkaa eikä oppilas ole työsuhteessa TET-paikkaansa. TET järjestetään yleensä 8. ja 9. luokalla (joissain kouluissa pelkästään 9:nnellä), mutta joissain oppilaitoksissa myös 7. luokat käyvät TET:issä esimerkiksi oman koulun keittiössä tai vanhempansa/lähisukulaisensa työpaikalla. TETin kesto vaihtelee. Lyhyimmillän se voi olla 7. luokalla yhden päivän ja joissakin kouluissa kaksi viikkoa 9. luokalla.

Työpaja voi viitata seuraaviin asioihin:

Täydennyskoulutus tai lisäkoulutus tarkoittaa virallisen tutkintojen lisäksi tarjottavaa koulutusta, jolla opiskelija voi syventää ja laajentaa osaamistaan. Suomessa täydennyskoulutusta tarjotaan toisen asteen oppilaitoksissa sekä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Iltalukiot ja avoin yliopisto ovat esimerkkejä täydennyskoulutusta tarjoavista oppilaitoksista, mutta oikeastaan jokaisella yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on täydennyskoulutusyksikkönsä.

UNESCO-IHE on vesialan koulutukseen erikoistunut instituutti, joka perustettiin 2003. UNESCO-IHE jatkaa työtä, jonka IHE aloitti vuonna 1957, kun se alkoi tarjota kehitysmaiden asiantuntijoille hydraulisen tekniikan jatkokoulutusta.

Ubiikki oppiminen perustuu ubiikkiin eli sulautettuun tietotekniikkaan (engl. ubiquitous computing), joka on toimijaa ympäröivää, keskenään verkottunutta, huomaamattomasti toimivaa ja ympäristöönsä sulautuvaa kaikkialla olevaa tietotekniikkaa. Ubiikissa oppimisessa mikä tahansa ympäristö on oppimisympäristö ja ympäristöön sulautunut teknologia avaa käyttöliittymiä oppimistiloihin. Samaan oppimistilaan voi liittyä eri reittien kautta. Ubiikissa oppimisessa henkilökohtaiset tavoitteet ja oma arki ovat keskeisiä. Oppiminen liittyy saumattomaksi osaksi oppijan muuta elämää.

Ulkoaoppiminen on opetuksen suuntaus, joka korostaa asioiden muistiin painamisen ja palauttamisen tärkeyttä. Muistaminen on Bloomin taksonomiassa kaikkein vähäarvoisin kognitiivinen taito ja sen merkitys nykyisessä tietoyhteiskunnassa on yhä vähäisempi. Tästä syystä opetuksen kehittämisessä keskitytäänkin kehittyneempiin pedagogisiin ratkaisuihin, kuten ymmärtävään oppimiseen, yhteisölliseen oppimiseen sekä ongelmalähtöiseen ja tutkivaan oppimiseen.

Ulkoasiainministeriön kansainvälisten asiain valmennuskurssi eli Kavaku on väylä ulkoasiainhallinnon niin kutsutulle yleisuralle, virkamiehiksi ja diplomaateiksi pyrkiville, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille.

Ulkoinen arviointi on arviointia, jossa arviointikriteerit ja arviointi tehdään oppilaitosta hallinnoivat tahon toimesta. Ylioppilaskirjoituksissa käytetään ulkoista arviointia.

Universitas 21 on kahdenkymmenen yhden tutkimuspainotteisen yliopiston verkosto. Se on perustettu 1997. Jäseniä on englanninkielisistä maista, Aasian talousmahdeista sekä Ruotsista.

Valkotaulu tai tussitaulu on kiiltäväpintainen, valkoinen kirjoitustaulu. 1970-luvun puolivälissä valkotaulut alkoivat korvata liitutauluja kouluissa, toimistoissa ja muissa työympäristöissä. Valkotaulut toimivat samaan tapaan kuin liitutaulut. Tauluun tehtäviin merkintöihin käytetään erityisiä valkotaulutusseja, joiden jättämä jälki voidaan pyyhkiä.

Valmennuskurssi on kurssi, jonka tarkoituksena on auttaa ja tukea pääsykokeisiin (tai ylioppilaskirjoituksiin) lukemisessa.

Valmistava koulutus tarkoitetaan näyttötutkintoperusteisessa tutkinnoissa annettavaa koulutusta ennen tutkinnon suorittamista. Tutkinnon suorittaminen ja koulutus on pidettävä erikseen aikuisten näyttötutkinnoissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tutkinnon suorittaja itse valitsee haluamansa koulutuksen ennen tutkinnon suorittamista. Tarvittava ammattitaito, joka näyttötutkinnossa näytetään oikeita työtehtäviä tekemällä hankitaan jo työssä, koulussa tai vapaa-aikana.

Vanhojenpäivä on lukion toisen vuoden opiskelijoiden viettämä juhlapäivä, jonka tunnusomaisimpina piirteinä ovat pukeutuminen vanhahtaviin juhlapukuihin sekä tanssiesitys, vanhojen tanssit. Päivää vietetään perinteisesti abiturienttien penkinpainajaisia seuraavana päivänä (nykyisin yleensä vuoden seitsemännen viikon perjantaina) sen kunniaksi, että abiturienttien lopetettua koulutyönsä on lukion toinen luokka jäänyt koulun ylimmäksi.

Vapaa koulu tai avoin koulu on epäyhtenäinen kouluverkosto, joka pyrkii entistä paremmin huomioimaan yksilöiden väliset erot ja mahdollistamaan opiskelijoille valinnan ja liikkumisen vapauden koulussa. Vapaissa kouluissa kehitetään taitoja, tietoja ja tietämystä ilman hierarkista tai vakiintuneen koulujärjestelmän mallin mukaista koulua. Vapaan koulun avoin rakenne kannustaa itseluottamukseen, kriittiseen tietoisuuteen ja oman persoonan kehittymiseen.

Vapaat taidot (myös nimitystä vapaat taiteet käytetään), latinaksi artes liberales, käsittävät antiikin aikana ja sittemmin yleensä koulutuksen historiassa ja erityisesti keskiaikaisissa yliopistoissa opetetut tärkeimmät oppiaineet. Yleensä puhuttiin seitsemästä vapaasta taidosta. Ne jaettiin kahteen ryhmään, trivium ja quadrivium. Triviumiin kuuluivat kielioppi, retoriikka ja dialektiikka (tai logiikka). Quadrivium koostui aritmetiikan, geometrian, tähtitieteen ja musiikin teorian opinnoista. Nämä taidot muodostivat keskiaikaisen yliopiston opintojen rungon.

Vastavuoroinen opettaminen (engl. reciprocal teaching) on opettamisen malli, jossa pyritään tietoisesti hyödyntämään eri tieto- ja taitotasolla olevien oppijoiden vuorovaikutusta vrt. oppipoikakoulutus. Vastavuoroisen opettamisen mallia toteutetaan yleensä pienryhmissä.

Vastavuoroinen opetus on opetusmenetelmä, jossa opettaja ja oppilaat käyvät keskustelua tietystä haastavasta oppikirjan tekstistä. Menetelmässä käytetään lukemisen strategiaa, johon kuuluu selvennys, ennakointi, kysely sekä yhteenveto.

Vastavuoroiset ryhmät on ryhmätyömenetelmä, joka soveltuu jopa 60 hengen ryhmätyön organisointiin. Menetelmässä osallistujat jaetaan pienryhmiin, joista kukin käsittelee teemaa tietystä näkökulmasta. Tämän jälkeen muodostetaan uudet ryhmät, joissa on edustus jokaisesta aiemmasta ryhmästä. Kukin osallistuja opettaa vastavuoroisesti omassa aiemmassa ryhmässään oppimansa asiat muulle ryhmälle. Menetelmää voidaa jatkaa antamalla jatkotehtäviä ja jatkamalla ryhmien uudelleenjakoa vastaavasti.

Verkko-opetus: katso E-oppiminen

Verkko-oppiminen: katso E-oppiminen

Verkko-oppimisympäristö: katso Oppimisalusta

Verkkokurssi on kurssi, jonka voi suorittaa kokonaan verkon välityksellä. Verkkokurssit täydentävät usein toisen asteen ja korkea-asteen oppilaitosten kurssitarjontaa, mutta verkokursseja voivat tarjota täysin avoimina ja ilmaisina mitkä tahansa yritykset, yhdistykset tai yhteisöt. Opetus verkkokurssilla on etäopetusta ja opiskelu etäopiskelua; fyysistä läsnäoloa luokkahuoneessa ei edellytetä tai edes mahdollisteta. Joitain kursseja tarjotaan tavanomaisen lähiopetusmuodon lisäksi vaihtoehtoisesti verkkokurssina, jolloin opiskelijat voivat valita itselleen sopivimman suoritustavan.

Verkkomentorointi: Verkkomentoroinnissa mentorointi tapahtuu pitkälti tietoverkkojen välityksellä. Verkkomentorointi mahdollistaa paikasta riippumattoman mentoroinnin, mutta on myös haastava toteutustapa erityisesti mentorointiin tarvittavan luottamuksen syntymisen kannalta. Verkkomentorointi voi sopia toiminnan tehostamiseen mentorointisuhteen jo muodostuttua tavallisen mentorointitoiminnan kautta.

Verkkopedagogiikka tarkoittaa tieto- ja viestintätekniikan, verkko-oppimisympäristöjen ja sosiaalisen median pedagogisesti mielekästä hyödyntämistä opetuksessa. Verkkopedagoginen tutkimus kehittää verkko-opetusta palvelevia oppimisympäristöjä, pedagogisia ratkaisuja sekä didaktisia toimintamalleja.

Verkkotentti on tentti, joka suoritetaan verkon välityksellä. Yleensä kyseessä on kotitentti, eli muualla kuin koulussa tehtävä tentti. Tenttiä tehdessä on sallittua käyttää lähdemateriaaleja. Tenttitehtävien laatimisessa on otettava verkkotentin erityispiirteet huomioon ja kysymysten on oltava riittävän laajoja ja soveltavia. Tyypillisesti verkkotentti avautuu ennalta sovittuna hetkenä ja opiskelijalla on rajattu aika lähettä tenttivastauksensa joko oppimisen hallintajärjestelmän kautta tai sähköpostitse.

Vertaisarviointi on arviointia, jossa oppilaat arvioivat toistensa suorituksia, joko yksilöinä tai ryhmissä.

Vertaisopetus tarkoittaa opetuksen muotoa, jossa vertaiset (eli oppijat) opettavat toisiaan. Vertaisopetus ei ole tarkka menetelmä tai malli, vaan yleistermi menetelmille, joissa oppijat ainakin hetkittäin myös opettavat.

Viivästetty arviointi (evaluation of the enduring effects of education). Toimintaa, jonka avulla arvioidaan koulutustulosten pysyvyyttä ja todellisia koulutusvaikutuksia. Jo koulutukselle tavoitteita määritettäessä tulee pitää mielessä, että lopullisten tavoitteiden tulee ulottua siihen toimintaan, jonka hallitsemiseksi koulutustarvetta on esiintynyt ja johon toimintaan koulutettavat koulutuksen päätyttyä joutuvat. Tavoitteina eivät tällöin viime kädessä ole vain yksittäiset tiedot, taidot ja asenteet, vaan niiden kokonaisvaltainen soveltaminen käytännön tilanteisiin. Viivästetty arviointi suoritetaan toistuvina mittauksina siten, että viimeiset mittaukset tapahtuvat vasta sitten, kun jonkin verran aikaa on kulunut koulutuksen päättymisestä.

Virallinen oppiminen (engl. formal learning) tarkoittaa oppimista, joka tapahtuu tavoitteellisessa, yhteiskunnan hyväksymään tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa. Suomeksi käytetään myös nimitystä formaali oppiminen.

Virtuaalinen opiskelu tarkoittaa opiskelua virtuaaliympäristössä eli tekniikan avulla luodussa keinotekoisessa ympäristössä.Opettaja opettaa kurssin sisällön oppimisohjelmien, multimedialähteiden, Internetin tai videoneuvottelun kautta. Oppilas saa kurssin sisällön ja kommunikoi opettajan kanssa saman teknologian avulla.

Virtuaalinen oppimisympäristö: katso Oppimisalusta

Virtuaaliyliopisto on organisaatio, joka tarjoaa korkeakoulutusta sähköisten välineiden, kuten tietokoneen välityksellä. Jotkut näistä organisaatioista ovat löyhästi yhteistyössä toimivien yliopistojen, instituuttien ja laitosten muodostamia kokonaisuuksia, joissa tarjotaan tiettyjä kursseja Internetin, television ja muun median välityksellä. Toiset virtuaaliyliopistot ovat yksittäisiä organisaatioita, jotka on nimetty virtuaalisiksi koska niiden toiminta sijoittuu pääasiallisesti Internetiin eikä niillä ole olemassa fyysistä opetuspaikkaa. Monet perinteiset yliopistot ovat perustaneet toimintansa ohelle oman virtuaaliyliopistonsa.

Väitöstilaisuus on tilaisuus, jossa yliopiston jatkotutkintoa suorittava opiskelija, väittelijä, puolustaa väitöskirjassaan esittämiään tieteellisiä tuloksia. Vastaväittäjä eli opponentti esittää väitöstilaisuudessa kysymyksiä, joihin väittelijä vastaa. Vastaväittäjä on keskusteltavaan aiheeseen perehtynyt tohtori tai professori, ja väittelyä valvoo kustos, joka on yleensä väitöstyötä ohjannut professori tai dosentti. Vastaväittäjiä voi olla myös kaksi, ja näin usein onkin tekniikan alalla.

Välitodistus on koulusta 5. luokasta alkaen saatava todistus syyslukukaudelta. Ennen sana tarkoitti talvilomalla saatavaa entisajan välitodistusta. Välitodistuksessa lasketaan syyslukukauden aikana aineista ollut kokeiden keskiarvo, tuntityöskentely, läksyjen teko, suhtautuminen sekä keskittyvyys.

Välitunti on kouluissa oppituntien välissä vietettävä tauko.

Välivuosi tarkoitetaan useimmiten opiskelijan peruskoulun, lukion tai ammattitutkinnon suorittamisen päättymisen jälkeistä aikaa, jolloin opiskelija ei esimerkiksi ole päässyt aloittamaan lukiota, opiskelemaan ammattitutkintoa tai siirtymään työelämään. Opiskelija voi myös tietoisesti pitää välivuoden, jonka aikana hän miettii mitä haluaa tulevaisuudelta työelämän tai jatko-opiskelun suhteen. Esimerkiksi peruskoulun suorittamisen jälkeen voi hakeutua niin sanotulle kymppiluokalle tai hakea Ammattistarttia.

Wilma on Suomessa useiden ala- ja yläasteiden, lukioiden ja ammattioppilaitosten käytössä oleva sähköinen tietojärjestelmä. Se on WWW-liittymä Primus-kouluhallintojärjestelmään. Ohjelmaa valmistaa vaasalainen StarSoft Oy.

Yhdessäoppiminen tarkoittaa opiskelua yhdessä toisten kanssa. Yhdessäoppiminen ei ole menetelmä tai teoria, vaan tarkoittaa vain, että oppimistilanteessa on useampia oppijoita vuorovaikutuksessa keskenään (esim. opintopiirit).

Yhteenvetoryhmä on aktivoiva opetusmenetelmä, joka soveltuu pitkien kurssien tai muiden hankkeiden loppuun saavutetun ymmärryksen ja uuden osaamisen kiteyttämiseksi. Osallistujat jaetaan pienryhmiin, joista jokainen laatii muutamassa minuutissa yhden aiheeseen liittyvän avoimen kysymyksen, joka edellyttää syvällistä aiheen tuntemusta. Kunkin ryhmän laatima kysymys annetaan toiselle ryhmälle, jonka jälkeen kukin ryhmä pyrkii parhaansa mukaan vastaamaan kysymykseen puolen tunnin kuluessa. Vastaukset esitellään koko ryhmälle.

Yhteishaku on valtakunnallinen hakujärjestelmä, jonka kautta haetaan keskitetysti joko toisen asteen- tai korkeakoulutukseen. Toisen asteen yhteishaussa haetaan ammatilliseen peruskoulutukseen ja lukiokoulutukseen. Ammattikorkeakoulujen järjestämään koulutukseen haetaan ammattikorkeakoulujen yhteishaussa ja yliopistoihin yliopistohaussa. Osalla kulttuurialan korkeakouluista ja koulutusohjelmista sekä Maanpuolustuskorkeakoululla on poikkeava valinta-aikataulu.

Yhteiskoulu tarkoittaa oppilaitosta, jossa opiskelevat sekä pojat että tytöt. Aiemmin oli Suomessakin käytössä erilliset poika- ja tyttökoulut, mutta nykyään kaikki koulut ovat yhteiskouluja.

Yhteisopetus tai tiimiopetus tarkoittaa opetusta, jossa samaa oppilasryhmää ohjaa yhtä aikaa useampi kuin yksi opettaja.

Yhteistoiminnallinen oppiminen on opiskelua pienryhmissä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteistoiminnallinen oppiminen on työtapa tai vuorovaikutusrakenne, jonka tavoitteena on yhdessäoppimisen kautta sitouttaa oppilaat oppimisprosessiin, parantaa oppilaiden itsetuntoa ja oppimistuloksia sekä opettaa oppilaille yhteistoiminnan taitoja ja vastuuta omasta ja toisten oppilaiden oppimisesta. Yhteistoiminnallisessa oppimisessa on pääpaino yhteisellä tuotoksella ja sillä, että kaikki oppilaat oppivat samat asiat ja osallistuvat yhteisen tavoitteen saavuttamiseen.

Yhteistoiminnallinen ryhmätyöskentely tai Jigsaw-ryhmätyöskentely on erityisesti opetukseen soveltuva työmenetelmä, jossa kaikki pienryhmän jäsenet ovat vastuussa työn etenemisestä. Tällä menetelmällä pyritään varmistamaan, että kaikki ryhmän jäsenet työskentelevät aktiivisesti, eikä kukaan laiskottele, antaen muun ryhmän tehdä työt.

Yhteisöllinen media: katso Sosiaalinen media

Yhteisöllinen oppiminen on toimintaa, jossa suurehko ryhmä (esim. luokka) yrittää yhdessä tietoisesti ymmärtää tai selittää jotakin ilmiötä tai asiaa. Pyrkiessään ymmärtämään ja selittämään ilmiötä, ryhmä tuottaa uutta tietoa, jota ei voida palauttaa kenenkään yksilön tuottamaksi tiedoksi. Tutkiva oppiminen on eräs yhteisöllisen oppimisen muoto. Yhteisöllinen oppiminen on oppimisprosessi, jossa oppimisyhteisön jäsenet osallistuvat tavoitteiden asetteluun, tutkimuskysymysten muodostamiseen, selittämiseen ja tiedon hankintaan. Ero yhteistoiminnalliseen oppimiseen on yhteisöllisen oppimisen älyllisen merkityksen korostaminen.

Yhtenäiskoulu tarkoittaa koko perusopetuksen, mahdollisesti myös lukion kattavaa, kaikille oppilaille yhteistä koulua, joka ei eriytä oppilaita eri koulumuotoihin sen mukaan, kuinka he ovat menestyneet koulussa esimerkiksi ensimmäisinä kouluvuosina. Yhtenäiskoulujärjestelmä on vastakohta rinnakkaiskoulujärjestelmälle, joka Suomessa oli voimassa ennen peruskoulua. Silloisessa rinnakkaiskoulujärjestelmässä kaikille oppilaille yhteistä opetusta annettiin ainoastaan kansakoulun neljällä ensimmäisellä luokalla. Kansakoulun neljännen luokan jälkeen niillä, joilla oli siihen taloudelliset ja kyvylliset edellytykset, oli mahdollisuus pyrkiä oppikouluun ja sieltä edelleen yliopistoon. Muut jatkoivat kansakoulussa ja siirtyivät sieltä joko työelämään tai ammatilliseen koulutukseen.

Yksityiskoulu on koulu, jonka omistaa jokin julkisyhteisöistä riippumaton yksityinen taho. Tavallisesti tämä on voittoa tavoittelematon yritys, yhdistys tai säätiö. Monissa maissa yksityiskoulu voi rahoittaa toimintansa kokonaan tai osittain lahjoituksin tai oppilailta keräämällään lukukausimaksulla, mutta joissain maissa ne saattavat nauttia julkista tukea. Yksityiskoulut ovat usein valikoivia oppilaidensa suhteen ja monissa maissa niiden katsotaan tarjoavan parempaa koulutusta kuin valtion omistamien koulujen. Suomessa yksityiskoulut ovat nimestään huolimatta taloudellisesti täysin riippuvaisia julkisista varoista niiden varainhankintaan kohdistettujen erilaisten rajoitusten (kuten kiellon kerätä oppilailta lukukausimaksuja) vuoksi, ja erityisesti investointeihin ne tarvitsevat yleensä julkista rahoitusta tai erityisiä rahankeräyksiä.

Yleissivistys (saks. Allgemeinbildung) tarkoitetaan pohjasivistystä joka muodostuu kasvatuksen antamista ja koulussa opituista tiedoista, taidoista ja hyvistä tavoista.

Yliopisto (lat. universitas) on tieteellistä tutkimusta tekevä ja korkeinta tieteellistä opetusta antava laitos.

Yliopistojen Aasia-verkosto on suomalaisten yliopistojen välinen opetus- ja tutkimusverkosto. Verkoston tehtävänä on edistää Itä- ja Kaakkois-Aasian opetusta, tutkimusta ja henkilövaihtoa suomalaisissa tiede- ja taidekorkeakouluissa. Sitä koordinoi Turun yliopiston yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan kuuluva Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskus.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen Aasia-verkostot ovat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen verkostoja, joiden tehtävänä on edistää Itä- ja Kaakkois-Aasian opetusta, tutkimusta ja henkilövaihtoa suomalaisissa tiede-, taide- ja ammattikorkeakouluissa.

Yliopistopedagogiikka on yliopistojen ja korkeakoulujen opetusta, oppimista, opiskelua ja arviointia tutkiva kasvatustieteen tutkimusala. Se on monitieteinen tieteenala, joka tutkii yliopistokontekstissa tapahtuvaa pedagogista toimintaa. Yliopistopedagogiikassa hyödynnetään käyttäytymis- ja sosiaalitieteistä varsinkin psykologiaa, kasvatustieteitä ja sosiaalipsykologiaa. sen keskeisiin kysymyksiin kuuluu, miten opiskelijoiden kehittymistä tieteenalansa asiantuntijoiksi sekä tutkijoiksi voidaan ohjata.

Ylioppilaskunta on yliopistolain ja ylioppilaskunta-asetuksen nojalla säädetty julkisyhteisö, jollainen on jokaisessa Suomen yliopistossa. Kaikki yliopistossa opiskelevat perustutkinto-opiskelijat muodostavat ylioppilaskunnan, koska jäsenyys on pakollinen. Ylioppilaskunta voi hyväksyä jäsenekseen muitakin yliopisto-opiskelijoita.

Ylioppilaslakki (yleiskielessä myös valkolakki) on valkoinen, mustareunainen lakki, jota käyttävät ylioppilastutkinnon suorittaneet ylioppilasjuhlassa ja myöhemmin erityisesti vappuna.

Ylioppilastutkintolautakunta vastaa ylioppilastutkinnon johtamisesta, järjestämisestä ja toimeenpanosta. Opetusministeriö nimittää ylioppilastutkintolautakuntaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän jäseniä yliopistojen ja muiden korkeakoulujen sekä Opetushallituksen esityksestä. Lautakunta valitsee keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa. Ylioppilastutkintolautakunnan jäsenten tulee olla ylioppilastutkintoaineita ja opetustointa hyvin tuntevia henkilöitä. Lautakunta voi ottaa apujäseniä kokeiden laatimista ja arvostelua varten. Lautakunnan puheenjohtajana on professori Juhani Lokki. Lautakunnan pitkäaikainen puheenjohtaja oli Aatos Lahtinen. Tutkinnon toimeenpanoa varten lautakunnalla on kanslia, jossa on yli 20 kokopäivätoimista virkailijaa.

Ymmärtävä oppiminen on opetuksen suuntaus, joka korostaa syvällisen ymmärryksen merkitystä tietojen ulkoaoppimisen sijaan. Ymmärtävä oppiminen tarkoittaa, että oppimisesta seuraa kyky 1) löytää ja käyttää opittua uusissa tilanteissa, 2) perustella ja argumentoida sekä 3) liittää opittua laajempiin yhteyksiin.

Yrittäjyyskasvatus tarkoituksena on tukea oppilaiden oma-aloitteisuutta, aktiivisen elämänasenteen kehittymistä, yrittäjyyden mahdollisuuksien näkemistä sekä yrittäjien tarvitsemien taitojen ja ominaisuuksien kehittymistä.

Ystävyyskoulu tarkoittaa kahden tyypillisesti eri maissa sijaitsevan koulun välistä yhteistyösuhdetta. Ystävyyskoulut ovat yhteydessä toisiinsa, järjestävät yhteistä opetusta, luokkaretkiä sekä muuta toimintaa. Ystävyyskoulutoiminnan tavoitteena on mm. kansainvälisyyden ja kulttuurisen ymmärryksen lisääminen, sekä joissain tilanteissa myös hyväntekeväisyys.

Äidinkielen opetustiede on soveltava tiede, joka tutkii äidinkielen opettamista ja oppimista. Sen tavoitteena on tutkimustiedon pohjalta tukea ja kehittää äidinkielen opetusta ja sen opetussuunnitelmaa.