Kärsänuoliainen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kärsänuoliainen
Horseface loach reduced.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Karppikalat Cypriniformes
Alalahko: Cobitoidea
Heimo: Piikkinuoliaiset Cobitidae
Alaheimo: Cobitinae
Suku: Acantopsis
Laji: choirorhynchos
Kaksiosainen nimi
Acantopsis choirorhynchos
(Bleeker, 1854)
Katso myös
 Commons-logo.svg Kärsänuoliainen Commonsissa

Kärsänuoliainen (Acantopsis choirorhynchos ) on Kaakkois-Aasian joissa ja järvissä tavattava pitkulainen kala. Sitä pidetään myös akvaariokalana, samoin kuin lähilajeja, joita on vaikea erottaa toisistaan.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kärsänuoliainen on matomainen kala, joka voi kasvaa luonnossa 30 cm pitkäksi, akvaario-oloissa se kasvaa harvoin yli 20-senttiseksi. Sen iho on laikukas, kuono kaartuu alaspäin, mistä kala on saanut nimensä.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kärsänuoliainen on kotoisin Kaakkois-Aasian joista ja järvistä Intian ja Indonesian väliltä.[2]

Käyttäytyminen ja lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kärsänuoliaiset omaavat vauhkon ja nopeatempoisen luonteen, ne pelästyvät helposti suurempia kaloja. Ne siivilöivät ja seulovat taukoamatta pohjahiekkaa kidustensa läpi yrittäen löytää makupaloja. Kärsänuoliaiset ovatkin hyvä Aasialainen vaihtoehto monnisille suurempaan akvaarioon. Akvaarion tulisi olla vähintään 250-litraa, mielellään yli 300-litraa pienelle parvelle. Kärsänuoliainen viihtyy parhaiten kun niitä on 5, tai enemmän samassa akvaariossa. Ne ovat päivä sekä hämäräaktiivisia, yleensä nuoret yksilöt liikkuvat vanhoja runsaammin päivisin. Varsinkin vanhemmat yksilöt, mutta myös nuoremmat yksilöt kaivautuvat usein pohjahiekkaan niin että vain silmät pistävät esille. Akvaariossa suositellaan pidettäviksi pinnalla kelluvia kasveja, jotka luovat varjoisia sopukoita. Myös matalat kasvit, kuten melalehti ryhmät ovat kärsänuoliaisille tärkeitä piilopaikkoja. Toisaalta pohjaan istutetut kasvit nousevat helposti pintaan nuoliaisten kaivautuessa niiden alle. Jos kasveja haluaa pitää pohjassa, ne onkin istutettava ruukkuihin, tai niiden on annettava juurtua hyvin ennen kärsänuoliaisten tuomista akvaarioon.

Vesiolot ja ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kärsänuoliaiselle suositellaan veden lämpötilaksi varsin lämmintä 25-28 C, pH:ksi 6.5 - 7.8 ja kovuudeksi dGH 6.0 - 12.0.[3] Kärsänuoliainen ei ole nirso ruokansa suhteen. Eläinperäinen ruoka kuten tubifex-madot ovat hyväksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ng, H.H.: Acantopsis choirorhynchos IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 18.08.2013. (englanniksi)
  2. Acantopsis choirorhynchos (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). (englanniksi)
  3. Aqua-fish.net

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]