Nelivarvassiili

Wikipedia

Ohjattu sivulta Kääpiösiili
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nelivarvassiili
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Osaluokka: Istukkanisäkkäät Eutheria
Lahko: Erinaceomorpha
Heimo: Siilit Erinaceidae
Suku: Atelerix
Laji: albiventris
Kaksiosainen nimi
Atelerix albiventris
(Wagner, 1841)
Katso myös
  Nelivarvassiili Wikispeciesissä

Nelivarvassiili (Atelerix albiventris) eli afrikkalainen valkovatsainen kääpiösiili on siilien heimoon kuuluva nisäkäs. Luonnonvaraisena afrikkalaisia kääpiösiilejä esiintyy Keski-Afrikan kuivilla savanni- ja pensasalueilla.

Nelivarvassiilistä on tullut viime vuosina suosittu lemmikkieläin. Se kesyyntyy, kun omistaja seurustelee sen kanssa säännöllisesti.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Koko ja elintavat

Suomalaisen luonnonvaraisen siilin (Erinaceus europaeus) tapaan nelivarvassiili on yöeläin, joka nukkuu päivisin ja aktivoituu illalla.

Nelivarvassiilit kasvavat noin 15–20 cm:n pituisiksi ja painavat noin 300–550 g. Naaraiden ja urosten koossa tai luonteessa ei ole eroja, mutta yksilöeroja esiintyy. Kääpiösiilit saattavat elää luonnossa jopa yli kahdeksanvuotiaiksi, mutta lemmikkinä ne elävät yleensä 4-5 vuotiaiksi. Lemmikkisiileillä tavataan paljon kasvaimia, joten ne ovat siilien yleinen kuolinsyy.

[muokkaa] Ravinto

Luonnossa nelivarvassiilit syövät hyönteisten lisäksi esimerkiksi sammakoita, munia, hedelmiä, siemeniä ja raatoja. Lemmikkieläiminä siilien ruokavalioon kuuluvat pääsääntöisesti elävät, kuivatut tai säilötyt hyönteiset kuten esimerkiksi jauhomadot, erilaiset sirkat, pillarsit, vahakoisan toukat ja etanat. Vaihtelun vuoksi voi myös antaa esimerkiksi keitettyä vähärasvaista jauhelihaa, hedelmä- ja kasvissoseita, keitettyä kananmunaa tai vaikkapa siemeniä ja pähkinöitä. Kissoille tarkoitetut kuivaruoat sopivat myös osaksi siilin ruokavaliota ja auttavat pitämään siilin hampaat kunnossa.

Yleisestä uskomuksesta poiketen niin villit kuin lemmikkisiilitkin ovat laktoosi-intolerantikkoja. Vesi tai laktoositon maitojuoma ovat huomattavasti parempia vaihtoehtoja kuin esimerkiksi tavallinen maito tai piimä.

Nelivarvassiileillä voi olla ruokailun suhteen suuriakin yksilökohtaisia eroja, jotkut ovat erittäin nirsoja kun toiset syövät kaiken tarjotun ruoan. Jotkut harrastajat ovat opettaneet siilejään uusiin ruokiin sekoittamalla aluksi epämiellyttävä ruoka lempiruuan sekaan. Joillekin tämä auttaa, toisille ei.

[muokkaa] Siili lemmikkinä

Lemmikkeinä nelivarvassiileillä on taipumus lihoa, jos niillä ei ole juoksupyörää tai muuta liikuntamahdollisuutta. Siilille hankittavan juoksupyörän pitää olla riittävän suuri jotta siili ei joudu juoksemaan siinä selkä notkolla (halkaisija noin 40cm riippuen siilin koosta). Toistaiseksi valmiina myytävien lemmikkieläimille tarkoitettujen juoksupyörien joukosta ei ole löytynyt riittävän suurta juoksupyörää täysikasvuiselle kääpiösiilille, ja sen vuoksi suuri osa harrastajista on joutunut rakentamaan juoksupyörän itse tai ostamaan sen muilta harrastajilta. Lisäksi valmiina myytävät juoksupyörät ovat lähes poikkeuksetta niin äänekkäitä, että siili pitää yöllä juoksupyörässä juostessaan ihmisiäkin hereillä erityisesti jos siili on samassa huoneessa, jossa ihmiset nukkuvat.

Siilin häkillä tulisi olla vähintään 2 neliömetriä pinta-alaa. Siilit ovat nimittäin todella aktiivisia eläimiä ja saattavat stressaantua liian pienessä tilassa. Lyhytaikaisena asumuksena voi käyttää pienempää tilaa. Häkissä ei myöskään saa olla metalliverkkoa pohjalla jotteivät siilin tassut vaurioidu.

Suomalaiset luonnonvaraiset siilit ovat rauhoitettuja, eikä niitä saa ottaa lemmikiksi.

[muokkaa] Lähteet

  1. IUCN 2008 Red List IUCN. Viitattu 18.10.2008.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut