Kääpiömittari
| Kääpiömittari | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
| Heimo: | Mittarit Geometridae |
| Alaheimo: | Kenttämittarit Larentiinae |
| Suku: | Gymnoscelis |
| Laji: | rufifasciata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Gymnoscelis rufifasciata |
|
| Katso myös | |
Kääpiömittari (Gymnoscelis rufifasciata) on yleinen, varsin pienikokoinen ruskeankirjava mittariperhonen.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vain 15–19 mm siipivälillään kääpiömittari kuuluu pienimpiin mittariperhoslajeihin. Etusiivet ovat levottoman kirjavat ja niissä vuorottelevat selvästi punaruskeat ja harmaat alueet siten, että sisimpien poikkiviirujen välinen alue ja siiven kärkiosa ovat punaruskeat. Ulompi poikkiviiru on selvä, väriltään vaalea ja kaksinkertainen. Sen sisäpuolella on rivi mustia, siiven keskiosaan suuntautuneita nuolitäpliä. Takasiivet ovat tyviosastaan ja etureunasta vaaleat, ulkoreunasta punaruskeat ja niissäkin erottuu vaalea, kaksinkertainen poikkiviiru.[2][3][4]
Pienen kokonsa vuoksi kääpiömittarin voi sekoittaa erilaisiin pikkumittareihin, mutta siipien selvän punaruskean värin vuoksi käytännössä lähinnä vain kannusruohomittariin (Eupithecia linariata).
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kääpiömittarin levinneisyys ulottuu Pohjois-Afrikasta Skandinaviaan ja idässä Keski-Aasiaan. Suomessa pohjoisimmat havainnot on tehty Kemi-Kajaani-linjalta. Perhoset lentävät kesän aikana kahtena, ehkä jopa kolmena[4] sukupolvena, joista ensimmäinen sukupolvi on lennossa huhti-toukokuun vaihteesta kesäkuun puoleenväliin ja toinen sukupolvi lentää heinäkuun alkupuoliskolta syyskuun alkuun.[5]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kääpiömittari elää lämpimillä kankailla, tienvarsilla, rinteillä ja pihoilla. Lajin yksilömäärissä on huomattavaa vuosittaista vaihtelua ja joinakin vuosina runsaslukuinen perhonen saattaa toisina vuosina vaikuttaa kadonneen kokonaan. Perhoset ovat aktiivisia öisin, jolloin niitä lentää helposti kirkkaiden valojen luokse ja jossain määrin myös makealla nesteellä kostutetulle syötille. Toukkia voi etsiä karistelemalla ravintokasveja ja niiden kasvattaminen on helppoa. Talvehtiva vaihe on kotelo, jonka sisällä on valmis perhonen.[4]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukat elävät etenkin kanervalla (Calluna vulgaris) ja vadelmalla (Rubus idaeus). Toisen sukupolven toukat usein pihlajan (Sorbus aucuparia) kukinnoissa.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Kääpiömittari – Gymnoscelis rufifasciata Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/g/gymnoscelis_rufifasciata.html
- ↑ http://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=1862
- ↑ a b c d Mikkola K, Jalas I., Peltonen O.: Suomen perhoset. Mittarit 2. Recallmed Oy. Suomen Perhostutkijain Seura. Hangon Kirjapaino, 1989. ISBN 951-9221-23-9. s. 106
- ↑ Perhoswiki[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pertti Pakkanen: Eupithecia in Finland
- Kääpiömittari
- kuva toukasta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- Vlindernet (hollanniksi)
|