Kääpiöluppakani

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kääpiöluppakani

Kääpiöluppakani eli Kääpiöluppa on pienin Suomessa tavattava luppakorvainen lemmikkikanirotu. Se kuuluu kääpiökanirotuihin.

Kääpiölupilla ovat kaikki standardin värit hyväksyttyjä. Lupilla esiintyy myös turkkimuunnos fusch ja harvinaisempana rex, jota ei esiinny pohjoismaissa. Kääpiöluppien ihannepaino on 1,4kg–1,9kg ja niiden runko on melko lyhyt ja pää pyöreä. Kääpiöluppa on yleiseltä luonteeltaan melko rento.

Kääpiölupat ovat yleisin kanihypyssä käytetty rotu, ja ne sijoittuvat tilastojen mukaan siinä hyvin. Tämä saattaa johtua niiden rohkeudesta, rennosta luonteesta sekä uteliaisuudesta.

Kääpiöluppa sopii hyvin ensimmäiseksi kaniksi, koska se on utelias ja seurallinen toisin kuin esimerkiksi hermeliini, joka puolestaan muistuttaa enemmän luonnon omaista kania.

Kääpiöluppa on yleinen rotu Suomessa ja kasvattajia löytyy lähes joka puolelta maata. Tällä hetkellä virallisia, Suomen Kaniyhdistys ry:n hyväksymiä kääpiölupan kasvattajia on n. 44. Kääpiölupat elävät seurallisuutensa vuoksi mielellään laumassa. Kääpiölupille ei saa syöttää puna-apiloita.

Kääpiöluppa elää keskimäärin 6-8-vuotiaaksi, mutta pidempi-ikäisiäkin yksilöitä löytyy. Hyvin hoidettuna kääpiöluppa voi elää jopa 10-vuotiaaksi.

Kuten kaikilla lemmikkikaneilla, on ruokavalion ja papanoinnin määrää hyvä seurata. Nyrkkisääntönä voidaan pitää että jollei kani ole syönyt tai papanoinut 24 tuntiin, on kani välittömästi vietävä eläinlääkärille. Kani useimmiten tarvitsee kaverin, ja etenkin 4kk-1vko pienimmät kanit voivat tulla aikuisina villeiksi, aroiksi tai jopa lopettettavaksi. Yli vuoden ikäiset kanit eivät saa näitä oireita. Pienimmillä kaneilla on oltava ystävä ja kanin häkin on oltava tilava. Noin 1-2m pitkä häkki on optimaalinen. Tietenkin myös vettä ja ruokaa on oltava saatavilla.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kääpiöluppa



Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.