Kääpiöhuitti
| Kääpiöhuitti | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Porzana pusilla (Pallas, 1776) |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Kääpiöhuitti Wikispeciesissä |
Kääpiöhuitti (Porzana pusilla) on hyvin pieni rantakana, pienempi kuin pikkuhuitti. Se on Suomessa harvinainen vierailija ja täysin rauhoitettu.[2]
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Kääpiöhuitti on pikkuhuitin näköinen, mutta vain 16-18 cm pitkä, kun pikkuhuitti on pari senttiä isompi. Vatsapuoli on vaalea, selkäpuoli tumma, naaraan rinta on ruskeansävyinen, koiraanharmaampi. Koirailla ja nuorilla on ruskeassa selässään valkeita pilkkuja.
Levinneisyys [muokkaa]
Kääpiöhuitti pesii Itä-Euroopassa ja Aasiassa. Se on muuttolintu ja talvehtii Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa. Suomessa lajia nähtiin 11 kertaa vuosina 1981-2003 - siis keskimäärin joka toinen vuosi.[3]
Elinympäristö [muokkaa]
Kääpiöhuitti on kosteikkojen laji.
Lisääntyminen [muokkaa]
Kääpiöhuitti pysyy pesimäaikana ihmisen näkymättömissä, ja tekee tyypillisesti 4-8 munaa.
Ravinto [muokkaa]
Kääpiöhuitti syö hyönteisiä matalasta rantavedestä, ja etsii niitä näköhavaintojensa avulla.
Lähteet [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Kääpiöhuitti Lintukuva.fi -verkkopalvelussa
