Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1965
| Vuoden 1965 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
|||||||
 |
|||||||
| Joukkueet | 8 (17) | ||||||
| Isäntämaa | Suomi | ||||||
| Kaupungit | Tampere | ||||||
| Ajankohta | 3.–15. maaliskuuta 1965 | ||||||
| Mitalistit | |||||||
–  Kultaa |
 Neuvostoliitto |
||||||
–  Hopeaa |
 Tšekkoslovakia |
||||||
–  Pronssia |
 Ruotsi |
||||||
| Ottelut | 28 | ||||||
| Maalintekijä |
 Jaroslav Jiřík 8 maalia |
||||||
|
|||||||
Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1965 järjestettiin Tampereella, Suomessa 3.–15. maaliskuuta. Kisat olivat ensimmäiset Suomessa järjestetyt jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut[1]. Pelipaikkana oli Suomen ensimmäinen, kisoja varten valmistunut Hakametsän jäähalli [1]. B-sarjan ottelut pelattiin Turussa, Porissa ja Raumalla[1].
A-sarjan turnaukseen osallistui kahdeksan joukkuetta, joista kukin pelasi yhden ottelun kutakin muuta joukkuetta vastaan. Neuvostoliitto voitti maailmanmestaruuden. Isäntämaa Suomi sijoittui seitsemänneksi.
Kisojen parhaana maalivahtina palkittiin Tšekkoslovakian Vladimír Dzurilla, parhaana puolustajana saman maan František Tikal sekä parhaana hyökkääjänä Neuvostoliiton Vjatšeslav Staršinov. Kisojen pistepörssin voitti Tšekkoslovakian Jozef Golonka, ja paras maalintekijä oli saman maan Jaroslav Jiřík. B-sarjan voitti Puola.lähde?
Kisat olivat taloudellinen menestys. Ne tuottivat puoli miljoonaa markkaa.[2] Suomalainen yleisö oli innostunut kisoista.[2] Ne toivat ensimmäistä kertaa jääkiekon suuren yleisön tietoon Suomessa.[3]
Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alun perin kisat myönnettiin järjestettäviksi Helsingissä. Kaupunki joutui kuitenkin 13 kuukautta ennen kisoja toteamaan, ettei Nordenskiöldinkadun varteen tekojäästadionin tilalle ehditäkään ajoissa saada valmiiksi suunniteltua jäähallia. Tällöin tamperelaiset jääkiekkovaikuttajat päättivät neuvotella Tampereen kaupunginjohtaja Erkki Lindforsin kanssa kisoja kohdanneista ongelmista. Tampereellakaan ei oltu tehty mitään hallin rakentamiseksi, mutta Lindfors ymmärsi koko Suomea koskevan tilanteen ja ilmoitti, että ensimmäinen halli tehdään Tampereelle. Työt alkoivat ripeästi, ja niiden aloittamisesta kesti vain 11 kuukautta Hakametsän jäähallin avausottelun pelaamiseen 29. tammikuuta 1965.[1]
Suomi turnauksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomi ehti harjoitella kisoja varten vain noin kuukauden ajan, joten ennakkoon ajateltiin, että maa voittaa vain Norjan.[1] Ruotsia vastaan pelatun 2–2-tasapelin onkin sanottu hullaannuttaeen koko Tampereen.[2] Ruotsi-ottelussa Suomen Juhani Lahtinen pelasi erinomaisesti Suomen maalilla ja Matti Keinonen teki Suomen molemmat maalit.[4] Keinosen maalit olivat niin sanottuja vanhanaikaisia maaleja, joissa hän kiersi vastustajan maalin ja ujutti kiekon maaliviivan yli maalin takakulmalta.[4] Lahtisen ja Keinosen otteista huolimatta Suomen joukkueen parhaana pelaajana kotiturnauksessa on pidetty myös Jarmo Wasamaa.[4]
Karsinta A-sarjaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| 18. joulukuuta 1964 | Augsburg |  Länsi-Saksa |
– |  Sveitsi
|
2-8 (1-2,0-2,1-4) | |
| 20. joulukuuta 1964 | Bern | Sveitsi |
– | Länsi-Saksa
|
2-7 (0-2,1-4,1-1) | |
| 3. tammikuuta | Geneve | Sveitsi |
– | Länsi-Saksa
|
6-7 (1-3,4-2,1-2) | |
| 2. maaliskuuta | Rauma |  Norja |
– | Länsi-Saksa
|
5-4 (4-2,0-1,1-1) |
Norja sai paikan A-sarjassa. Länsi-Saksa ja Sveitsi saivat paikat B-sarjaan.
A-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Norja putosi B-sarjaan kaudeksi 1966. |
Euroopan-mestaruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Karsinta B-sarjaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| 19. marraskuuta 1964 | Genova |  Italia |
– |  Unkari
|
2-3 (0-0,1-1,1-2) | |
| 26. marraskuuta 1964 | Budapest | Unkari |
– | Italia
|
2-2 (1-0,1-1,0-1) | |
| 5. joulukuuta 1964 | Lontoo | .svg){kind=small} Iso-Britannia |
– |  Ranska
|
8-2 (1-1,3-1,4-0) | |
| 12. joulukuuta 1964 | Boulogne-Billancourt | Ranska |
– | Iso-Britannia
|
3-2 (0-0,1-0,2-2) |
Unkari ja Iso-Britannia etenivät B-sarjaan.
B-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Joukkue | O | V | T | H | Maalit | Pts | POL | SUI | FRG | HUN | AUT | GBR | YUG |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Puola |
6 | 5 | 1 | 0 | 35-15 | 11 | 3-1 | 3-3 | 9-5 | 5-3 | 11-2 | 4-1 | |
| Sveitsi |
6 | 4 | 1 | 1 | 30-20 | 9 | 6-1 | 3-1 | 7-3 | 7-4 | 3-3 | ||
| Länsi-Saksa |
6 | 3 | 2 | 1 | 30-20 | 8 | 4-4 | 2-1 | 12-4 | 8-2 | |||
| Unkari |
6 | 2 | 1 | 3 | 19-24 | 5 | 5-3 | 1-5 | 3-0 | ||||
 Itävalta |
6 | 2 | 0 | 4 | 21-28 | 4 | 5-4 | 6-5 | |||||
| Iso-Britannia |
6 | 1 | 1 | 4 | 24-41 | 3 | 5-5 | ||||||
 Jugoslavia |
6 | 0 | 2 | 4 | 16-29 | 2 | |||||||
 Romania |
ei pelannut | ||||||||||||
Puola nousi A-sarjaan kaudeksi 1966. Romania joutui karsimaan B-sarjapaikasta Ranskan ja Italian kanssa.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Hakametsässä MM-kiekkoa jo vuonna 1965 mtvuutiset.fi. 22.4.2003. Viitattu 18.1.2022.
- ↑ a b c Suomi sai MM-kiekkokisat ensi kertaa 1965 yle.fi. Viitattu 18.1.2022.
- ↑ Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 97. US-Mediat Oy, 1989.
- ↑ a b c Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 98. US-Mediat Oy., 1989.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ylen Elävä arkisto: MM-kiekon kotikisat 1965
- Ylen Elävä arkisto: Harvinaista värifilmikuvaa jääkiekon MM-kisoista 1965 ottelusta Ruotsi-Neuvostoliitto (filmikatsaus esittelee Keski-Suomea)
- Hockeyarchives - Championnats du monde 1965 (ranskaksi)
- Passionhockey - Championnats du monde 1965 (ranskaksi)
- http://avlh.sweb.cz/MS-1965.pdf (Arkistoitu – Internet Archive) (tšekiksi)
| ||||||||||||||||||||||||||||||