Jättikuukunen
| Jättikuukunen | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Alaluokka: | Agaricomycetidae |
| Lahko: | Agaricales |
| Heimo: | Lycoperdaceae |
| Suku: | Kuukuset Calvatia |
| Laji: | gigantea |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Jättikuukunen (Calvatia gigantea tai Langermannia gigantea) on usean kilon painoiseksi kasvava kuukuslaji. Sieni on nuorena valkoinen ja muuttuu myöhemmin oliivinruskeaksi. Sieni on Suomessa paikoittainen. Se suosii typpipitoisia maita, kuten laitumia. Sieni on nuorena syötävä, mutta muuttuu myöhemmin pahan makuiseksi.[2]
Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itiöemä on hyvin suuri (20-50 cm), jalaton ja pallomainen. Ulkokerros on valkoinen, sileähkö tai hieman epätasainen. Ajan kuluessa ulkokuori ruskettuu ja kuoriutuu pois, minkä jälkeen jäljelle jää kellanruskea, paperinohut kerros. Halkaisupinta on tasaisen valkoinen, kiinteä ja tummuu itiöiden kypsyessä.
Näköislajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jättikuukunen muistuttaa pienenä nurmimaamunaa ja ryhmätuhkeloa. Hieman isompana se muistuttaa ukonkuukusta. Suurta itiöemää on kuitenkin mahdotonta sekoittaa mihinkään muuhun lajiin.
Kasvupaikka ja -aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jättikuukusen satoaika on elo-lokakuussa. Se kasvaa puistonurmikoilla sekä puutarhoissa. Jättikuukunen suosii typpipitoista maata ja tarvitsee runsaasti ravinteita. Sieni lahottaa kariketta ja kasvaa toisinaan noidankehissä.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Taksonomian lähde: Species Fungorum Luettu 19.11.2017
- ↑ Phillips, R.: WSOY Suuri Sienikirja, s. 247. suomeksi toim. Lasse Kosonen. WSOY, 1981, suom. 1992. ISBN 951-0-17255-3.
- ↑ Luontoportti.com: Jättikuukunen
| ||||||||||