Jyvitetty pinta-ala
Jyvitetty pinta-ala on laskennallinen ala, jota on käytetty useimmissa ennen vuotta 1992 rakennetuissa asunto-osakeyhtiöissä tasoittamaan samankokoisten asuntojen laadullisia eroja, esimerkiksi sijaintia, tai rakennuskustannusten eroja.[1][2][3] [4] Jyvitystä käytetään yhä määritettäessä yhtiön perustamisvaiheessa huoneistojen osakkeiden jakosuhdetta.
Jyvitettyä pinta-alaa voidaan käyttää asunto-osakeyhtiön vastikkeiden, huoneiston vuokran tai asumisoikeusasunnon käyttövastikkeen perustana. Asuntoyhtiöissä se on yleensä merkitty yhtiöjärjestykseen. Vuoden 1992 jälkeen rakennetuissa asuntoyhtiöissä yhtiöjärjestyksessä on merkittävä varsinainen huoneistoala, ja mahdollinen jyvitys asuntojen välillä näkyy esimerkiksi eri kerroksissa olevien samankokoisten asuntojen vaihtelevassa osakemäärässä. Yhtiövastike maksetaan pinta-alan tai osakemäärän mukaan, tavan määrittää yhtiöjärjestys.
Huoneiston jyvitetty pinta-ala on todellinen huoneistoala neliömetreissä kerrottuna huoneistokohtaisella kertoimella. Jyvityskerroin määräytyy asunnon koon ja sijainnin mukaan.[1][2][3][5]. Jyvitys perustuu yhtiön perustamisvaiheessa arvioituun kysyntään ja tarjontaan, ei lainsäädäntöön. Kaikki asuinhuoneistoiden hallintaan oikeuttavat osakkeet ovat samanarvoisessa asemassa asunto-osakeyhtiössä, yhtiön perustamisvaiheessa päätetty jyvitys vaikuttaa vain niiden lukumäärään kussakin huoneistossa.[6][4]
Asunnon koon kasvaessa neliömetriä kohti lasketut rakennuskustannukset pienenevät. Jyvityskertoimella saadaan yhtiön kulut jaettua paremmin rakennuskustannuksia vastaavasti. Pienissä asunnoissa jyvitetty pinta-ala on suurempi kuin todellinen pinta-ala. Vastaavasti suuremmissa asunnoissa jyvitetty ala on pienempi.[7][1]
Jyvityksellä korjataan myös rakennettavien asuntojen laadullisia eroja. Alimpien kerrosten huoneistoihin kantautuu yleensä enemmän ääniä yläkerroksista ja porrashuoneesta. Maisemat ovat ylhäältä yleensä paremmat. Ylemmissä kerroksissa tarvitaan hissiä enemmän kuin alemmissa, jolloin hissin käyttökustannukset vaikuttavat jyvityksessä. Jyvityskertoimilla saadaan ylempien kerrosten pinta-ala suuremmaksi, alempien pienemmiksi. Laadullisesti hieman paremman asunnon omistaja maksaa hivenen suuremman osuuden yhtiön kuluista.[7][1][2][5]
Useimmat asunto-osakeyhtiön kustannukset jaetaan asuntojen välille jyvitetyn pinta-alan tai jyvityksellä korjatun osakemäärän mukaan. Toisaalta myös kunkin asunnon äänivalta yhtiön asioista päätettäessä määräytyy saman jyvityksen mukaan. Tyypillisesti uudemmissa yhtiöissä jokaisella huoneistolla on jyvityksen mukainen määrä yhtiön osakkeita, ja niiden mukainen äänivalta yhtiökokouksessa.
Jyvitys-termin alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Termi jyvitys pohjautuu maatalousyhteiskunnan aikaiseen käytäntöön, jossa viljelysmaan arvoa esimerkiksi verotusta tai tilusten jakamista varten arvioitaessa otetaan huomioon maa-alueen pinta-alan lisäksi sen suhteellinen tuottavuus, eli se kuinka monta jyvää se keskimäärin tuotti yhtä kylvettyä jyvää kohti (jyväluku). Jyvitys on siis keino tasata samaa suuretta olevia eriarvoisia määriä. [8][9][10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Lakimies vastaa: Tarkistusmittaus voi muuttaa asuntojen neliöitä: "...ero yhtiöjärjestykseen merkityissä ja tarkistusmitatuissa pinta-aloissa voi johtua ... neliöihin kätketystä jyvityksestä, jossa on huomioitu esimerkiksi ilmansuunta, kerros tai huoneiston varustetaso." Helsingin Sanomat 23.11.2008, osa F sivu 2 Verkkoversio (maksullinen)
- ↑ a b c Manninen Antti: Tontit pitäisi jyvittää paikan ja arvon mukaan: "kiistoja voisi vähentää, jos rakennuslaki tuntisi tontinomistajien toisilleen maksamat korvaukset ja eriarvoisten tonttien jyvityksen niin kuin asuntoyhtiöissä tehdään kerroksen ja näköalan mukaan." Helsingin Sanomat 30.6.2002. Verkkoversio (maksullinen)
- ↑ a b Koskinen Juhani: Vastike olkoon kohtuullinen: "Asuntojen alkuperäisessä jyvityksessähän on otettu huomioon pinta-ala, kalliiden keittiö- ja kylpyhuonetilojen suhde kokonaisneliömäärään, sijaintikerros/näkymät ja mahdollinen hissin tarve, parveke jne." Mielipidekirjoitus, Helsingin Sanomat 20.6.2000. Verkkoversio (maksullinen
- ↑ a b Laaksonen Mikko: Asunto-osakeyhtiön tilinpäätössuunnittelu, s. 11: "Jyvityksessä eri tekijöille määritellään oma vaikutuksensa huoneistoneliön arvoon. Yhtiön omistamia tiloja ei jyvitetä. Jyvitys perustuu kysyntään ja tarjontaan, ei lainsäädäntöön."
- ↑ a b Helsingin Loppukiritalon kotisivut, Loppukiritalo, asuntojen hinnat (Arkistoitu – Internet Archive): "Huoneistojen hinnat on jyvitetty normaaliin tapaan, ilmansuunnan, asuinkerroksen ja näköalojen mukaan." Asukasyhteisö Helsingin Loppukiri 206.
- ↑ Asunto-osakeyhtiö: Yhdenvertainen kohtelu asunto-osakeyhtiössä (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Laaksonen Mikko: Asunto-osakeyhtiön tilinpäätössuunnittelu, s. 11: "Kiinteistöjen jyvittämisessä on kyse siitä, että huoneistoneliöt ovat erihintaisia. Jyvämäärällä tarkoitetaan, kuinka arvokas yksi neliö asunnossa on. Huoneiston neliöhintaan eri tavalla vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi pieni asunto, yläkerros, pihan puoli, auringonpuoli, hyvä näköala, katutason liiketila sekä kellaritila." Satakunnan ammattikorkeakoulu, talouden ja hallinnon koulutusohjelma 2007
- ↑ [1], s.71 "Parempilaatuisen maan vaihtuessa huonompaan erotusta korvattiin myös antamalla takamaasta vastaavasti enemmän."
- ↑ Jyvityksen käsite ja tarpeellisuus (Arkistoitu – Internet Archive) "Jyvitys on tilusten suhteellista arviointia. Yleensä jyvityksessä otetaan huomioon maapohjan tai vesialueen arvo ilman siihen liittyviä ainesosia."
- ↑ "Jyvittää: 1) määrittää tiluksen laadun ja aseman perusteella sen suhteellinen arvo (jyväluku) 2) tasoittaa esimerkiksi pinta-alaltaan tai kerrossijainniltaan erilaisten huoneistojen kustannuksia ja arvoa." MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0. Kielikone Ltd. 2007.