Jyllands-Postenin pilapiirrokset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jyllands-Postenin pilapiirrokset, jotka julkaistiin 30. syyskuuta 2005 aiheuttivat pilapiirrosjupakan, mikä 25. lokakuuta 2005 johti yli kymmenen islamilaisen suurlähettilään kirjeeseen Tanskan pääministerille ja tammikuussa 2006 ensin norjalaisen lehden Magazinetin ja sitten noin 30 muun lehden tultua avuksi Jyllands-Postenille kansainväliseen diplomaattiseen kriisiin.


Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kåre Bluitgen on tanskalainen vasemmistolainen kirjailija ja toimittaja, joka kirjoittaessaan vuonna 2006 julkaistua profeetta Muhammedista kertovaa lastenkirjaa Koranen og profeten Muhammeds liv (Koraani ja profeetta Muhammedin elämä) kohtasi vaikeuksia löytää kuvittajaa kirjalleen. Useat kuvittajat pelkäsivät ääri-islamilaisten reaktioita ja siksi he kieltäytyivät kuvitustyöstä. Tanskalainen sanomalehti Jyllands-Posten sai Bluitgenin vaikeuksista idean pyytää pilapiirtäjiä tekemään oman karikatyyrinsä profeetta Muhammedista.

Flemming Rose, kulttuuritoimittaja, tilasi 40 pilapiirtäjältä profeetta Muhammad-aiheisia pilapiirroksia.

Alkuperäiset kaksitoista pilakuvaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyllands-Postenin kulttuuritoimittaja Flemming Rose tilasi 40 pilapiirtäjältä kuvia ja sai vastauksen kahdeltatoista piirtäjältä. 28 pilapiirtäjää ei piirtänyt pilakuvaa.

  1. Kåre Bluitgenin pilapiirroksen taiteilijalla on kädessään Muhammadia kuvaava tikku-ukon kuva ja turbaanissaan appelsiini. Tanskalaisen sanonnan mukaan appelsiini turbaanissa tarkoittaa epätavallisen onnekasta ihmistä.
  2. Peder Bundgaardin pilakuvassa on kuvattuna profeetta Muhammadin pää, jonka kaulalla kiertää islamin puolikuu vihreän värisenä ja oikean silmän peittää tähti. Symboli muistuttaa Turkin lippua.
  3. Annette Carlsenin pilakuvassa rikoksentekijän tunnistaja ei pysty erottamaan profeetta Muhammadia muista epäillyistä.
  4. Frans Füchselin pilakuvassa arabi neuvoo kahta sapelilla ja pommilla varustettua uhkaavasti lähestyvää muuta arabia ottamaan (kuitenkin vielä) rauhallisesti, koska piirros on ainoa, minkä on tehnyt uskonnoton tanskalainen.
  5. Rasmus Sand Höyerin pilakuva. Tulkintoja: 1. kaksi naista näkevät burkhansa silmänreiästä, kun taas sapelia oikeassa kädessään pitelevä profeetta Muhammad on naisten burkhan reiän kokoinen musta kangaslappu silmillään. 2. kaksi naista katsoo burkhansa silmänreiästä, kun taas sapelia oikeassa kädessään pitelevän profeetta Muhammadin kasvot on tunnistamisen estämiseksi peitetty mustalla palkilla, mikä luo kuvaan käänteisen symmetrian.
  6. Jens Juliuksen pilakuvassa profeetta Muhammad pyytää, etteivät pommi-iskuja tehneet islamistit enää pyrkisi taivaaseen, koska siellä ei ole riittävästi neitsyitä jokaiselle tulijalle. Väitetään, että jokaiselle itsemurhapommi-iskussa kuolleelle marttyyrimiehelle olisi taivaassa 77 neitsyttä.
  7. Lars Refnin pilakuva. Tulkintoja: 1. tanskalainen Muhammed-niminen koululainen, jonka paidassa lukee "Tulevaisuus", on kirjoittanut liitutaululle farsiksi: "Jyllands-Postenin toimittajat ovat joukko taantumuksellisia provokaattoreita". 2. kuvan Muhammed-niminen koululainen edustaa tulevaisuutta (pilapiirtäjien käytännön mukaan)
  8. Poul Erik Poulsenin pilakuvassa profeetta Muhammadin turbaanin takaa näkyy islamin puolikuu, joka näyttää muodostavan hänelle (sädekehän sijaan) paholaisen sarvet.
  9. Claus Seidelin pilakuvassa profeetta Muhammad ohjastaa kuormaa kantavaa aasia paimensauva kädessä taustanaan laskeva aurinko.
  10. Arne Sörensenin pilakuvassa pelokkaalta vaikuttava taiteilija itse piirtää salaa profeetta Muhammadin kuvaa. Taiteilija istuu pimennetyssä huoneessa ja työskentelee seinälampun valossa. Kuvainpalvontariskin kitkemiseksi profeetta Muhammadin kuvan teko on islamissa kielletty, minkä vuoksi jotkut muslimit reagoivat myös muiden profeetta Muhammedista tekemiin kuviin.
  11. Erik Abild Sörensenin pilakuvassa profeetan sanotaan pitävän naisia peukalonsa alla. Piirroksissa esiintyy Daavidin tähtiä ja puolikuita.
  12. Kurt Westergaardin pilakuvassa profeetta Muhammadin turbaanissa lukee muslimien uskontunnustus: "Ei ole muuta jumalaa kuin Allah, ja Muhammad on hänen profeettansa". Turbaani muistuttaa pommia. Tätä kuvaa on muslimien piirissä pidetty kaikkein loukkaavimpana.

Julkaistuiksi väitetyt kolme lisäkuvaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvien aiheuttaman vaikutuksen tehostamiseksi jotkut tekivät imaamien esiteltäviksi Jyllands-Postenin julkaisemien kahdentoista kuvan lisäksi uusia, mahdollisesti jo julkaistuja kuvia muslimeja enemmän loukkaavia kuvia, joita ei kuitenkaan oltu julkaistu, vaikka niin annettiin ymmärtää. [1] (tanskaksi)

Kuvia oli kolme:

  1. Ensimmäisessä mustavalkopiirroksessa profeetta Muhammad esitetään kahta pientä nukenkokoista tyttöä kädessään pitävä pedofiilina. Abu Dawudin ja Tabarin mukaan ensimmäisenä vuotena paettunaan Mekasta Muhammad Medinassa nai yhdeksänvuotiaan Ajishan. Muhammed oli myös polygamisti 21 vaimollaan ja kahdella orjattarellaan.
  2. Bob Edmenin 15. elokuuta 2005 AP:n julkaisema kuva sianröhkintäkilpailun osanottajasta Jacques Barrot'sta, missä alkuperäinen värikuva oli mustavalkoistettu ja hämärretty. Sika on islamilaisuudessa niin kuin juutalaisuudessakin saastainen eläin, jota ei saa syödä.
  3. Kolmannessa mustavalkoisessa kuvassa koira raiskaa takaapäin muslimin. Sian tapaan myös koira on islamissa saastaiseksi katsottu eläin.

Kuitenkin jopa BBC World esitti näitä kuvia lähetyksessään Gazasta 30. tammikuuta 2006 väittäen virheellisesti, että ne olivat julkaissut Jyllands-Posten. [2][3]

Ekstra Bladetin haastattelussa 5. helmikuuta kuvia Lähi-idässä todennäköisesti Jyllands-Postenin julkaisemaksi esitelleen Ahmed Akkarin mielestä väärien kuvien esittäminen oli oikein, sillä tanskalaisen lehden, Ekstra Bladetin haastattelussa 5.2.2006 pilakuvaprotestin puhemiehenä toiminut Ahmed Akkari perusteli, että väärennetyt piirrokset auttoivat näyttämään, kuinka vihamielisesti tanskalaiset muslimeihin suhtautuvat. Akkari kiisti tietävänsä kolmen kuvan alkuperää muutoin, kuin että ne oli nimettömästi lähetetty tanskalaisille muslimeille, jotka olivat yleisönosastolla valittaneet Jyllands-Postenin julkaisemista kuvista. Akkari kieltäytyi paljastamasta kuvantekijöiden henkilöllisyyttä. Kuvista yhden alkuperä on kuitenkin selvinnyt.

Jyllands-Postenin kuvat tai kuvia julkaisseita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]