Juurikäävät

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Juurikäävät
Heterobasidion annosum
Heterobasidion annosum
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Avokantaiset Agaricomycetes
Lahko: Russulales
Heimo: Bondarzewiaceae
Suku: Juurikäävät Heterobasidion
Bref.[1]
Katso myös
 Commons-logo.svg Juurikäävät Commonsissa

Juurikäävät (Heterobasidion) on kääpäsuku johon kuuluu Suomessa kaksi lajia: H. annosum männyllä ja H. parviporum kuusella. Ne ovat puukudosta tuhoavia sieniä, jotka leviävät puun juurien kautta runkoon. Juurikääpä saattaa lopulta tappaa puun, mutta kuusessa, lehtikuusessa ja männyssä se pääasiallisesti aiheuttaa juuri- ja tyvilahoa. Pahasti saastuneella alueella myös katajat voivat huonosti ja kuolevat. Juurikääpää kutsutaan myös nimellä maannousemasieni.

Juurikääpää ei esiinny maaperässä itsenäisesti, vaan se leviää puusta puuhun fyysisessä kosketuksessa olevien juurien kautta. Maan laatu vaikuttaa kuitenkin voimakkaasti sienen kykyyn siirtyä juuresta toiseen. Monivuotisista itiöemistä kesäaikana (keskilämpötilan ollessa yli +5 °C) vapautuvat, ilmassa leijuvat sieni-itiöt voivat infektoida kaikkien yleisesti kasvatettujen havupuulajien kantojen vastasahatut pinnat. Tämän jälkeen kannon puukudoksiin voi muodostua nopeasti pesäkkeitä, jotka leviävät naapuripuiden juuriin ja muodostavat uuden infektiopesäkkeen.

Juurikääpä aiheuttaa kuuselle tyvilahoa rungon sisällä, männylle juuret tuhoavaa niin sanottua tyvitervastautia. Monivuotinen kääpä sijaitsee kuolleen puun juurenniskassa, kuusella myös juurissa. Juurikääpää tavataan eteläisessä Suomessa. Pahiten saastunut alue lienee rannikko ja saaristo Uudeltamaalta Satakuntaan. Juurikäävän leviämistä voidaan torjua biologisella tai kemiallisella kantokäsittelyllä.[2][3] Myös kantojen nosto auttaa torjunnassa. Nykyisin puuta hakataan ja korjataan läpi vuoden, jolloin raskaiden metsätyökoneiden aiheuttamat maaperän painumiset ja sitä kautta juuristojen rikkoutumiset sekä puun kuoreen tulleet pintahaavat ovat otollisia sieni-infektioille. Talviaikaiseen puunkorjuuseen palaaminen vähentäisi yleensäkin sienituhoja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 12.11.2008
  2. Kantosuoja Viitattu 17.11.2007.
  3. Rotstop Viitattu 17.11.2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä sieniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.