Jussi Paatela

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jussi ja Toivo Paatelan suunnittelema Päivärinteen parantola on valmistunut vuonna 1932.

Johan Edward (Jussi) Paatela (vuoteen 1906 Pavén; 27. helmikuuta 1886 Helsingin pitäjä – 30. toukokuuta 1962)[1] oli suomalainen arkkitehti ja professori. Hänet tunnetaan sekä yksin että yhdessä veljensä Toivo Paatelan kanssa suunnittelemista rakennuksista, joista keskeisimmät edustavat 1920-luvun klassismia ja funktionalismia. Paatela suunnitteli erityisen paljon sairaalarakennuksia.

Paatelan isä oli laitilalais-hinnerjokilaista maanviljelijäsukua oleva seppä Johannes Kustaanpoika Pavén, joka perusti liikkeen Helsinkiin, mutta menetti sen myöhemmin liiallisen alkoholinkäytön vuoksi. Jussi Pavénin veljiä olivat Toivo Pavén ja myöhemmin taiteilijana tunnetuksi tullut Oskari Pavén, jotka kaikki suomensivat sukunimensä vuonna 1906 Paatelaksi.[2]

Paatela kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta lyseosta vuonna 1906 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1911. Nuorempi veli Toivo valmistui kolme vuotta myöhemmin. Paatela työskenteli Tampereen teknillisen opiston opettajana 1914–1918 ja 1918 hänet palkattiin Helsinkiin Maataloushallituksen arkkitehdiksi. Hän kuitenkin perusti jo seuraavana vuonna yhdessä veljensä kanssa arkkitehtitoimiston, joka toimi Yrjönkatu 34:ssä. He saivat nimeä voittamalla useita suunnittelukilpailuja. Paateloiden suunnittelemia tunnettuja töitä ovat muiden muassa Tampereen vanha pääkirjasto (1925[3]), Helsingin yliopiston vanha anatomian laitos, Atlaspankin talo (Mikonkatu 9) Helsingissä (1929[3]) sekä Kinkomaan (1930[3]), Muhoksen ja Etelä-Hämeen parantolat, jotka edustavat kaikki 1920-luvun klassismia. Paateloiden tuolloista monumentaalista tyyliä edustaa hyvin muun muassa Helsingin Mikonkadun ja Hallituskadun (nyk. Yliopistonkatu) kulmaan 1929 valmistunut punatiilinen Atlaspankki, jonka ulkoseinissä käytettiin klassistisia koristeaiheita ja sisustuksessa kalliita ulkomaisia materiaaleja. Yhteinen toimisto lopetettiin vuonna 1930, minkä jälkeen molemmat veljekset jatkoivat suunnittelua omillaan, tehden kuitenkin vielä joitain yhteistöitä.[1]

Jussi Paatela perusti nyt oman toimiston Snellmaninkadulle ja alkoi siirtyä tyylissään funktionalismiin. Koska oli jo saavuttanut mainetta sairaaloiden suunnittelijana, hän toimi 1930–1936 myös lääkintöhallituksen rakennusosaston johtajana. Siinä toimessa hän suunnitteli mm. Helsingin yliopiston naisten sairaalan (1934[3]), Turun lääninsairaalan (1938[3]) ja Porin yleisen sairaalan sekä oman toimistonsa nimissä SPR:n sairaalan (1934[3]), Kotkan naistensairaalan, Kiljavanummen parantolan (1939[3]), Helsingin sisätautien ja kirurgisen klinikan, Muurolan keuhkotautiparantolan sekä yhdessä Olli Pöyryn kanssa Pohjois-Karjalan keskussairaalan. Vuonna 1950 hänet jopa kutsuttiin maailman terveysjärjestö WHO:n arkkitehtiasiantuntijaksi Geneveen. Paatelan muista töistä tunnetuin lienee Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan käyttöön suunniteltu Metsätalo Kaisaniemessä, joka valmistui 1939.[1] Paatela on edellä mainittujen ohella suunnitellut mm. Tampereella sijaitsevan Haarlan palatsin[4] (1923), VTT:n laboratorion Helsingin Abrahaminkadulla (1942)[5] sekä useita liike- ja asuintaloja kotikaupunkiinsa Helsinkiin, kuten Yrjönkatu 43:ssa[6] (1925), Lönnrotinkatu 37:ssa (1939) ja Lapinlahdenkatu 25:ssä[7] (1926) sijaitsevat rakennukset.

Paatela toimi Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin osastolla rakennusopin lehtorina 1923–1930 ja professorina 1930–1949 sekä koko oppilaitoksen vararehtorina 1940 ja rehtorina 1943–1946. Hän oli myös jäsenenä lisätyssä rakennushallituksessa vuodesta 1936 ja valtion teknillisessä tutkimuslaitoksessa vuodesta 1943. Paatela oli myös Suomen arkkitehtiliiton puheenjohtajana 1923–1933 ja kuului useiden arkkitehtuurikilpailujen palkintolautakuntiin.[1]

Jussi Paatelan pojat Veli ja Jaakko Paatela ryhtyivät hekin arkkitehdeiksi ja hän suunnitteli myös rakennuksia yhdessä heidän kanssaan. Paateloiden nimeä kantava arkkitehtitoimisto Paatela-Paatela & Co jatkaa toimintaansa edelleen.[1] Myös maataloustieteilijä Juhani Paatela oli Jussi Paatelan poika.[8]

Lähteet [muokkaa]

  1. ↑ a b c d e Jussi Paatela Arkkitehtuurimuseo.
  2. ↑ Aimo Reitala: Paatela, Oskari (1888 - 1952) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 3.4.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. ↑ a b c d e f g Suuri henkilökirja, s. 499–500. WSOY 2001.
  4. ↑ Vilmankämmen-instituutti: Haarlan palatsi ennen..., haettu 30.10.2008
  5. ↑ Kaartin lasaretti täytti koko korttelin Hietalahden torin pohjoispuolella Helsingin Sanomat 22.3.2009. Viitattu 24.3.2012.
  6. ↑ Kansanliike nousi puolustamaan Marinadin taloa Metson korttelissa Helsingin sanomat 13.4.2008, haettu 30.10.2008
  7. ↑ Malminkadulta purettiin ajurien puutalot ja hevostallit 1960-luvulla Helsingin sanomat 28.9.2008, haettu 30.10.2008.
  8. ↑ Veli-Matti Autio (toim.): Professorimatrikkeli 1918–1996, s. 371. Helsingin yliopisto 1997.

Aiheesta muualla [muokkaa]

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jussi_Paatela&oldid=12424705