Jussi Nuorteva

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jussi Nuorteva elokuussa 2012.

Jussi Pekka Nuorteva (s. 22. heinäkuuta 1954 Helsinki) on Suomen Kansallisarkiston pääjohtaja ja valtionarkistonhoitaja.[1] Hänen isänsä on professori Pekka Nuorteva. Hän on naimisissa lehtori Liisa Nuortevan kanssa ja heillä on kolme lasta.

Nuorteva on arvostettu teologi ja historiantutkija. Hän väitteli teologian tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1997. Hänen väitöskirjansa kirkkohistoriasta Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640 on saanut lukuisia tunnustuksia. Se palkittiin Helsingin yliopistossa erityisen ansiokkaana väitöskirjana. Historian Ystäväin Liitto myönsi sille vuoden 1997 parhaan historiateoksen palkinnon.[2] Nuorteva on myös filosofian lisensiaatti.

Nuorteva on ollut Turun yliopiston hallituksen jäsen vuodesta 2009. Tiettävästi myös Helsingin yliopisto kamppaili Nuortevan saamiseksi yliopistonsa hallitukseen, mutta Nuorteva valitsi Turun. Turussa Nuorteva on tuonut aktiivisesti esiin muun muassa kaupungin poliittista ja kulttuurihistoriaa.[3]

Nuorteva on toiminut aiemmin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) johtajana.

Kirjallisuus [muokkaa]

  • Suomalaiset muistokirjat ja muistokirjamerkinnät ennen isoavihaa. Helsinki: Suomen historiallinen seura, 1983. ISBN 951-9254-48-X.
  • & Tammi, Ari: Suomen ennen vuotta 1850 painetun kirjallisuuden kartoitus. Helsingin yliopiston kirkkohistorian laitoksen julkaisuja. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1987. ISBN 951-45-4185-5.
  • Vangit, vankilat, sota. Suomen vankeinhoitolaitos toisen maailmansodan aikana. Helsinki: Valtion painatuskeskus, 1987. ISBN 951-860-349-9.
  • (toim.): Kirjan rantaviiva. Helsinki: Gaudeamus, 1988. ISBN 951-662-457-X.
  • Suomen vankeinhoidon matrikkeli 1881–1988. Helsinki: Valtion painatuskeskus, 1989. ISBN 951-861-362-1.
  • (toim.): Biblia 350. Suomalainen Raamattu ja Suomen kulttuuri. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Historia, 1992. ISBN 951-717-698-8.
  • & Raitio, Tuire (toim.): Ulkoasiainhallinnon matrikkeli 1918–1993. Osat I ja II. Helsinki: Ulkoasiainministeriö, 1993 ja 1996. ISBN 951-47-7985-1 ja ISBN 951-724-076-7.
  • Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640. Väitöskirja. Helsinki: Suomen historiallinen seura, Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1997. ISBN 951-710-064-7.
  • & Jacobsson, Henry & Ovaska, Vesa-Matti (toim.): Pääjohtajakunta. Valtion virastojen ja laitosten johto muuttuvassa valtionhallinnossa 1917-2005.. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 978-951-746-767-4.
  • & Strömberg, John & Forssell, Christina (toim.): Valtio palkitsee. Staten belönar.. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-964-7.
  • Turun korkeakoulujen kirjasto- ja tietopalveluiden kehittäminen. Helsinki: Opetusministeriö, koulutus- ja tiedepolitiikan osasto, 2008. ISBN 978-952-485-489-4.
  • & Hakala, Pertti (toim.): Kotkien varjot. Suomi vuonna 1812. Örnarnas skuggor. Finland år 1812.. Helsinki: Arkistolaitos, 2012. ISBN 978-951-53-3446-6.

Lähteet [muokkaa]

  1. Pääjohtaja, valtionarkistonhoitaja Jussi Nuorteva Arkistolaitos. Viitattu 4.8.2012.
  2. Jussi Nuorteva sai Helsingin yliopiston väitöskirjapalkinnon tutkittuaan ensimmäisten suomalaisten opiskelijoiden vaiheita Euroopan yliopistoissa. Tiedevinkki, 1998, nro 1. Artikkelin verkkoversio Viitattu 4.8.2012.
  3. Turun Sanomat 29.7.2012 Viitattu 23.10.2012.

Aiheesta muualla [muokkaa]

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai samankaltaisia artikkeleita.