Juovamonnit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Juovamonnit
Jaavanjuovamonni (Mystus nigriceps)
Jaavanjuovamonni (Mystus nigriceps)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Monnikalat Siluriformes
Heimo: Juovamonnit
Bagridae
Bleeker, 1858
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Juovamonnit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Juovamonnit Commonsissa

Juovamonnit (Bagridae) on monnikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan makeista vesistä Afrikasta ja Aasiasta.

Lajit ja anatomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisimmat juovamonnien heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu paleoseenikaudelle. Fossiileja tunnetaan 11 lajia 4:ssä suvussa. Nykyään elävien juovamonnilajein määrä vaihtelee eri lähteissä. Lähteestä riippuen juovamonnit jaetaan 18–30 sukuun ja 170–210 lajiin. Heimon kalojen sukulaisuus muihin monnikalojen heimoihin ja heimon monofyleettisyys on epävarma. Aikaisemmin juovamonnien heimoon kuuluneita lajeja on siirretty buurimonnien (Austroglanididae) ja kissamonnien (Claroteidae) heimoihin.[1][2][3][4]

Juovamonnit ovat ruumiinrakenteeltaan usein pitkulaisia kaloja, joille ovat tyypillisiä piirteitä selkäevän kookas piikki, suuri rasvaevä sekä usein voimakkaasti haarautunut pyrstöevä. Kuonossa on 4 paria viiksisäikeitä. Yleensä juovamonnit kasvavat noin 30 cm pitkiksi mutta suurimmat lajit, kuten niilijuovamonni (Bagrus docmac) ja Chrysichthys grandis voivat saavuttaa 1,5–2 m pituuden. Eräät pienemmät lajit ovat värikkäitä ja juovikkaita ja niitä pidetään joskus akvaarioissa. Tällaisia ovat esimerkiksi mustalansettimonni (Bagrichthys hypselopterus) ja kultajuovamonni (Mystus vittatus).[1][3][4]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juovamonnilajeja tavataan makeista vesistä, ja eräitä kaloja myös murtovesistä. Afrikassa elää 1 suku Bagrus, jonka lajeja tavataan Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta ja Aasiassa eläviä lajeja tavataan Tigris- ja Eufrat-joista sekä laajalta alueelta Etelä-Aasiasta Japaniin ulottuvalta vyöhykkeeltä. Eräät suurimmista lajeista ovat tärkeitä ruokakaloja.[4][1][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Family Bagridae (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). Viitattu 8.12.2012. (englanniksi)
  2. Carl J. Ferraris, Jr.: Checklist of catfishes, recent and fossil (Osteichthyes: Siluriformes), and catalogue of siluriform primary types, s. 81. Zootaxa 1418. , 2007. ISBN 978-1-86977-059-4. Teoksen verkkoversio (viitattu 08.12.2012). (englanniksi)
  3. a b c Nelson, Joseph S.: Fishes of the world, s. 184. Chichester: John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 08.12.2012). (englanniksi)
  4. a b c Tim M. Berra: Freshwater Fish Distribution, s. 164. University of Chicago Press, 2007. ISBN 9780226044422. Teoksen verkkoversio (viitattu 08.12.2012). (englanniksi)
Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.