Juovamonnit
| Juovamonnit | |
|---|---|
 Jaavanjuovamonni (Mystus nigriceps) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Monnikalat Siluriformes |
| Heimo: |
Juovamonnit Bagridae Bleeker, 1858 |
| Katso myös | |
Juovamonnit (Bagridae) on monnikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan makeista vesistä Afrikasta ja Aasiasta.
Lajit ja anatomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varhaisimmat juovamonnien heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu paleoseenikaudelle. Fossiileja tunnetaan 11 lajia neljässä suvussa. Nykyään elävien juovamonnilajien määrä vaihtelee eri lähteissä. Lähteestä riippuen juovamonnit jaetaan 18–30 sukuun ja 170–210 lajiin. Heimon kalojen sukulaisuus muihin monnikalojen heimoihin ja heimon monofyleettisyys on epävarma. Aikaisemmin juovamonnien heimoon kuuluneita lajeja on siirretty buurimonnien (Austroglanididae) ja kissamonnien (Claroteidae) heimoihin.[1][2][3][4]
Juovamonnit ovat ruumiinrakenteeltaan usein pitkulaisia kaloja, joille ovat tyypillisiä piirteitä selkäevän kookas piikki, suuri rasvaevä sekä usein voimakkaasti haarautunut pyrstöevä. Kuonossa on 4 paria viiksisäikeitä. Yleensä juovamonnit kasvavat noin 30 cm pitkiksi mutta suurimmat lajit, kuten niilijuovamonni (Bagrus docmak) ja Chrysichthys grandis voivat saavuttaa 1,5–2 m pituuden. Eräät pienemmät lajit ovat värikkäitä ja juovikkaita ja niitä pidetään joskus akvaarioissa. Tällaisia ovat esimerkiksi mustalansettimonni (Bagrichthys hypselopterus) ja kultajuovamonni (Mystus vittatus).[1][3][4]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juovamonnilajeja tavataan makeista vesistä, ja eräitä kaloja myös murtovesistä. Afrikassa elää yksi suku Bagrus, jonka lajeja tavataan Saharan eteläpuolisesta Afrikasta ja Aasiassa eläviä lajeja tavataan Tigris- ja Eufrat-joista sekä laajalta alueelta Etelä-Aasiasta Japaniin ulottuvalta vyöhykkeeltä. Eräät suurimmista lajeista ovat tärkeitä ruokakaloja.[4][1][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Family Bagridae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 8.12.2012. (englanniksi)
- ↑ Carl J. Ferraris, Jr.: Checklist of catfishes, recent and fossil (Osteichthyes: Siluriformes), and catalogue of siluriform primary types, s. 81. Zootaxa 1418. , 2007. ISBN 978-1-86977-059-4. Teoksen verkkoversio (viitattu 08.12.2012). (englanniksi)
- ↑ a b c Nelson, Joseph S.: Fishes of the world, s. 184. Chichester: John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 08.12.2012). (englanniksi)
- ↑ a b c Tim M. Berra: Freshwater Fish Distribution, s. 164. University of Chicago Press, 2007. ISBN 9780226044422. Teoksen verkkoversio (viitattu 08.12.2012). (englanniksi)
|